Huomasin tossa kauhukseni, että olen missannut kokonaan aivan legendaarisen ja unohtumattoman uskomattoman Twin Peaks -sarjan. Aion ensitöikseni katsoa tämän kulttisuosioon nousseen sarjan, mutta haluaisin kommentteja jo sen nähneiltä ja siihen tykästyneiltä ja jos sellaisia on olemassa myös vasta-argumentteja.
Ottakaa kantaa myös muuhun David Lynchin tuotantoon. Olen nähnyt vain Mulholland Driven, johon itse ainakin tykästyin, mutta olen kuullut hänellä olevan myös huonoja elokuvia. Olenko kuullut vääriä huhupuheita vai totta?
Ottakaa kantaa myös muuhun David Lynchin tuotantoon. Olen nähnyt vain Mulholland Driven, johon itse ainakin tykästyin, mutta olen kuullut hänellä olevan myös huonoja elokuvia. Olenko kuullut vääriä huhupuheita vai totta?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Twin Peaksihan on aivan upea sarja. Varsinkin alku on mainio, hieno tunnelma ja käsikirjoituskaan ei ole niitä ennalta arvattavimpia. Twin Peaks: Fire Walk with Me leffa kannattaa myös katsoa vaikkei se ihan sarjan tasolle pääsekkään.
Filmeistä: Eraserheadista ei monikaan pidä, en minäkään, mutta se kannattaa silti katsoa jos vastaan tulee sillä on se aikamoinen kokemus :)
Elefanttimiestä en juurikaan enää muista mutta ihan OK leffa taisi olla vaikka aihe ei kiinnostakkaan.
Dyyni on yksi minun suosikeistani. Sen jaksaa katsoa kerta toisensa jälkeen. Visuaalisesti upea ja hienot näyttelijät. Harmi vain ettei Lynch saanut täysin vapaita käsiä filmin suhteen. Olisi leffa nimittäin saanut olla vähän pidempikin. Itse olin lukenut Frank Herbertin Dyyni kirjat ennen filmin katsomista niin ei juoni jäänyt epäselväksi.
Blue Velvet on myös laatuleffa. Pikkukaupungin murhamysteeri.
Wild at Heart. Villi sydän? Jos tämä oli se Laura Dern leffa niin se oli keskitasoa.
Mulholland Drive ja Lost Highway ovat hyviä. Mysteerisiä, kaikkea ei selitetä kuoliaaksi kuten amerikkalaisissa leffoissa yleensä.
Muut Lynch leffat minulta sitten onkin näkemättä.
kuitenkin Twin Peaksin elokuvaversio "Fire walk with me", se täyttä potaskaa...
Itse en tykännyt tuosta David Lynchin "parhaimmaista" elokuvasta eli Mulhollan Drivesta. Se vaan tuntui jotenkin kauhean puuduttavalta, vaikka tunnelmallisiakin kohtia löytyi.
Tämän jälkeen näin Eraserheadin ja rakastuin täysin. Elokuva ei ollut mikään perusdraama vaan siitä löytyi monia kerroksia. Lisäksi skitsofreeninen tunnelma toi ihanan katseluelämyksen. Ainoastaan elokuvan ensimmäiset 15minuuttia oli tuskaa katsoa(tässä kohtaa suurin osa aikoo lopettaa elokuvan kesken).
Täyty sanoo että jaksoin katsoa 15-20 minuuttia sen jälkeen ei kiinnostanut