meillä olisi ensi kuussa laskettu aika ja todella innokkaana vauvaa odotetaan... ainut harmi tässä nyt on se että ystäväni ja tämän mies olettavat ilmeisesti että he pääsevät kummeiksi.itse en heitä haluaisi. olen ajatellut että minun ja mieheni veljet puolisoineen olisi hyvät kummit. en ole siis kehdannut edes ystävälleni ristiäisistä puhua... uskon oikeasti että loukkaantuu jos emme heitä pyydä. kaiken huipuksi me olemme heidän nuorimmaisen kummeja... miten ihmeessä selitän että en halua kummeiksi kuin nämä veljet vaimoineen?
kun en halua ystävääni kummiksi...
n 80
133505
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
monta, ei määrää ole rajattu, Ota vaan.
myöhemmin lisää lapsia? Kertokaa, että haluatte "säästää" hyviä kummeja myös tuleville lapsille!
No, kyllähän jokainen vanhempi saa itse päättää montako kummia hän lapsilleen haluaa, mutta sitä minä ihmettelen että onko kummien määrää tosiaankin rjoitettu jossain ja jos on niin mitenkä? Niinkuin joku jo sanoi, niin voittehan siltikin pyytää niitä tuttuja lapsen kummiksi vaikka sillä jo muutama niitä olisikin.
Minulla on kolme pariskuntaa kummina. Isä ja äiti tiesivät että vimppa lapsi ja parhaita ystäviään ovat ottaneet. Veljilläni on sukulaisia. Moni tekeekin niin, että ensin suvusta ja sitten kun suku loppuu, ystäviä. Jos haluat rajoittaa kummien määrää, sanot vain, että otatte sukulaisia. Mutta ainakin tuo kuusi voi olla, kun itselläni on.
kirjoitat ettet tahdo heitä kummiksi ja sitten neuvotaan kuin haluaisit ainakin joskus..
Ota asia puheeksi ajoissa. Kannattaa pohjustaa juttua vähän vaikka sanomalla jotakin veljien läheisyydestä tms. Hyvällä valmistelulla kummiksi haluava tietää jo ennen kuin sanot ettei heistä tule kummeja. Diplomatiaa vaan peliin.
Ilmeisesti oletus kummiksi pyynnöstä perustuu siihen että olette heidän lapsensa kummi?
Yksi hyvä selitys on myös se, että jos otatte vain toisen veljen niin toinen loukkaantuu. Tässä piilee se vaara, että siinä samalla tulee luvanneeksi tavallaan pyytää kummiksi seuraavalla kerralla kun kummia tarvitsee.. Kummien määrällä voi asiaa toki myös perustella sillä onhan kuusi jo aika paljon..
Asiaa voi avata myös kysymällä miten teidät valittiin kummeiksi. Sitten vain on pakko sinun sanoa että kaunis ajatus tms, mutta me olemme ajtelleet veljiämme koska ovat meille niin läheisiä ja ensimmäinen lapsi vielä kyseessä jne..
Mitä aiemmin asiasta puhut niin sitä helpommalla pääset!
Miksi tätä ikivanhaa kummi-hömppää vielä joku jaksaa ylläpitää. Jos minä ikinä saan lapsia niin niille ei ainakaan tule yhtään kummia. Yhtä tyhjän kansa koko hömpötys! Kummit vaan kitisee "kun taas täytyy mennä sen kakaran synttäreille ja pitäis ostaa taas joku lahja jne" valivali
monet valistevat sisaruksia kummeiksi varsinkin ensimmäiselle lapselle. Siinä ei ole mitään outoa. Tuskin tämä kaverisi siitä loukkaantuu, kun huomaa, että kummit ovat veljet, eikä joku muu kaverisi.
Varmaan siksi kun haluavat kastaa lapsensa - se kun ei onnistu ilman kummeja...
syy miksi et halua ystävääsi kummiksi? Siis jos se on mielestäsi riittävä,esim.välit etääntyneet,niin älä pyydä.
Ja kun itse olet heidän nuorimmaisensa kummi,niin kai he ymmärtävät,että et sinäkään välttämättä heitä ensimmäisesi kummeiksi kysy.
Ottakaa ne veljet vaan,jos se tuntuu teistä parhaalta.
, kun ystäväni suorastaan tyrkyttää itseään kummiksi, puhunut jopa asiaa ympäri kyliä, että hänestä tulee kummi, vaikka asiasta emme ole koskaan edes sopineet. Mielestäni hänen käytös on painostavaa ja ahdistavaa, koska vaikka ihan mukava ihminen onkin, niin en halua häntä kummiksi, koska hänen ajatusmaailmansa ja elämänarvonsa aivan toisenlaiset kuin omani ja hänellä on ikävä tapa lörpötellä asioita eteenpäin (ei edes ymmärrä juoruavansa).
Itse olen tyrmistyneenä kuunnellut, kuinka hän minullekin puhunut kummiudestaan, en ole osannut sanoa mitään. Enkä aio sanoakaan. Mielestäni kummiksi pyytäminen on jokaisen oma henk.kohtainen päätös ja sitä, miksi ei kummiksi pyydetä ei tarvitse mielestäni selitellä, etenkään, jos ei ole koskaan asiasta ollut aikaisemmin puhekaan.
Eihän sitä tosiaan tarvitse millään tavoin selitellä, kun ei ole koskaan aloittanutkaan. Ja tosiaan tekin olette vasta heidän nuorimmaisensa kummeja. Minulla ja kolmella veljelläni kaikilla sekä ystäviä että sukulaisia kummeilla, kaikilla kolme pariskuntaa. Sukulaisia on aina hyvä ottaa, tietää että ne pysyvät lähellä. Onnea loppuodotukseen!
Kummeja saa olla vaikka kuinka paljon, ainakin yleensä... Tosin yhdessä paikassa, jossa olin ristiäisissä, pappi sanoi että vain 3 kummia saa olla... Outoa, sillä eihän pappi sitä määrää!!!
Itselläni on 3 kummia ja se on ollut melkein riittävää. 1 pariskunta (joka erosi myöhemmin) ja yksi joka oli setäni. Näisät on enää 1 jäljellä, enkä ole hänen kanssaan hirveästi tekemisissä koska hän soittelee mieluummin isosiskolleni kuin minulle ja olemme muutenkin erilaisia luonteeltamme... Täytyy myöntää että se hieman kirpaisee kun hän soittelee siskoleni eikä minulle...
pyydetään ensin suvusta: isän ja äidin sisarukset sekä serkut, joskus jopa 1. pikkuserkut, ovat ensisijalla kysyttäessä kummia. Sitten pyydetään ystäviä - isän ja äidin. Tarvittaessa vielä kaukaisempiakin sukulaisia ja jopa ystäviä menneiltä kaukaisemmilta ajoilta, koska meillä on niin, että asumme isän kotiseudulla, jossa isällä on enemmän paikkakunnalle jääneitä luonnollisia ystäviä lapsuusvuosiltaan asti, äidin ystävät ovat maailmalla ja uusia tuttavia ei ole aina helppoa pyytää kummiksi, koska kummiudesta on nykyaikana niin moninaisia käsityksiä.
Me vain olemme tehneet lapsemme niin eri aikaan kuin muut, että monilla on jo 2 tai 4 kummilasta ennestään, joillakin jo jopa 6. Itsekin olisimme mielellämme kummeja, mutta tutut ja sisarukset eivät enää tee perheisiinsä lisää lapsia.