Asia on mielestäni tärkä ja nostan sen tänne näkyvämmälle paikallae!
"Vl-liikkeen opetuksen peruslähtökohtia on kollektiivinen omatunto, joka syrjäyttää yksilön omantunnon. Kun kollektiivista omaatuontoakaan ei yhdessä muodosteta vaan se sanellaan ylhäältä, voidaan täydellä syyllä puhua ajatuksen ja omantunnonvapauden rajoittamisesta.
Jos aikuinen ihminen tämän asian lähtökohdakseen vapaaehtoisesti hyväksyy, asia on ok.
Lasten ja nuorten kohdalla tilanne on toinen."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000016955221
Lainaus omasta viestistäni:
"Vapaaehtoisuus jos mikä on suhteellinen käsite. Myös siihen pitäisi pyrkiä että jokainen nuori on vapaa ajattelemaan omana itsenään. Helposti käy niin että vl-usko on enemmän kasvatuken kuin valinnan tulos. Ajattelun vapautta rajoitetaan sillä että kun asioista keskustellaan aikuistenkaan kesken niin keskustelu sisältää usein seuraavan laisia osia
- uskovaiset eivät joudu kyseisten asioitten kanssa tekemisiin (mikä ei ole totta)
- uskovaiset ei tarvitse ajatella moisia asioita (jos nuorista on kyse sitä enemmän he kuitenkin ajattelevat)
- ei ole tapana (ei ole vastau vaan väistö)
- en oikeen osaa sanoa mutta siionissa on tapana tehdä .... (ehdollistaminen)
- kyllä kannattaisi puhua jonkun puhujan kanssa asiasata (auktoriteetiin vetoaminen)
Vapaata ajattelua on helppo rajoittaa sillä että toisinajattelijat "kivitetään julkisesti". Sillä kuinka tarkasti ajattelet saman kaavan mukaan mitataan sitä kuinka hyvä uskovainen olet tai et ole.
Silloin kun siionissa toimii vapaa uskomiskultuuri ongelmia ei ole. Tämä vaan on aika paikkakuntasidonnaista kuinka tiukkiin raameihin ihmiset ja asiat pannaan.
Ja tässä lainaus vastauksesta jonka sain omaan viestiini.
"Meidän rauhanyhdistyksellä seurakuntaillat joissa pitäisi olla keskustelua ovat aivan tyhjiä. Sitten kun kerran eräs sisar yritti vähän kysellä maailman synneistä ja keskustella että ovatko ne edes syntiä niin puhuja kävi sanomassa että kysymyksen esittäjä puhui sielunvihollisen äänellä. Sitten kukaan ei uskaltanut enää käyttää puheenvuroa."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000016973170
Tässä on kyse tasan tarkaan samasta asiasta kuin hoitokokuksissa. Tämä ei ole rakkaudella puhuttelemista vaan vallan väärinkäyttöä.
Mikä minua sitten ajaa tännekkin kirjoittamaan aina uudestaan ja uudestaan vaikeista asioista. Se että näistä asioista tulee voida keskustella ja kun/jos niistä ei voi keskustella missään muualla kuin täällä niin keskustellaan sitten täällä.
"Vl-liikkeen opetuksen peruslähtökohtia on kollektiivinen omatunto, joka syrjäyttää yksilön omantunnon. Kun kollektiivista omaatuontoakaan ei yhdessä muodosteta vaan se sanellaan ylhäältä, voidaan täydellä syyllä puhua ajatuksen ja omantunnonvapauden rajoittamisesta.
Jos aikuinen ihminen tämän asian lähtökohdakseen vapaaehtoisesti hyväksyy, asia on ok.
Lasten ja nuorten kohdalla tilanne on toinen."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000016955221
Lainaus omasta viestistäni:
"Vapaaehtoisuus jos mikä on suhteellinen käsite. Myös siihen pitäisi pyrkiä että jokainen nuori on vapaa ajattelemaan omana itsenään. Helposti käy niin että vl-usko on enemmän kasvatuken kuin valinnan tulos. Ajattelun vapautta rajoitetaan sillä että kun asioista keskustellaan aikuistenkaan kesken niin keskustelu sisältää usein seuraavan laisia osia
- uskovaiset eivät joudu kyseisten asioitten kanssa tekemisiin (mikä ei ole totta)
- uskovaiset ei tarvitse ajatella moisia asioita (jos nuorista on kyse sitä enemmän he kuitenkin ajattelevat)
- ei ole tapana (ei ole vastau vaan väistö)
- en oikeen osaa sanoa mutta siionissa on tapana tehdä .... (ehdollistaminen)
- kyllä kannattaisi puhua jonkun puhujan kanssa asiasata (auktoriteetiin vetoaminen)
Vapaata ajattelua on helppo rajoittaa sillä että toisinajattelijat "kivitetään julkisesti". Sillä kuinka tarkasti ajattelet saman kaavan mukaan mitataan sitä kuinka hyvä uskovainen olet tai et ole.
Silloin kun siionissa toimii vapaa uskomiskultuuri ongelmia ei ole. Tämä vaan on aika paikkakuntasidonnaista kuinka tiukkiin raameihin ihmiset ja asiat pannaan.
Ja tässä lainaus vastauksesta jonka sain omaan viestiini.
"Meidän rauhanyhdistyksellä seurakuntaillat joissa pitäisi olla keskustelua ovat aivan tyhjiä. Sitten kun kerran eräs sisar yritti vähän kysellä maailman synneistä ja keskustella että ovatko ne edes syntiä niin puhuja kävi sanomassa että kysymyksen esittäjä puhui sielunvihollisen äänellä. Sitten kukaan ei uskaltanut enää käyttää puheenvuroa."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000490&posting=22000000016973170
Tässä on kyse tasan tarkaan samasta asiasta kuin hoitokokuksissa. Tämä ei ole rakkaudella puhuttelemista vaan vallan väärinkäyttöä.
Mikä minua sitten ajaa tännekkin kirjoittamaan aina uudestaan ja uudestaan vaikeista asioista. Se että näistä asioista tulee voida keskustella ja kun/jos niistä ei voi keskustella missään muualla kuin täällä niin keskustellaan sitten täällä.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Hyvä. Jatka kysymistä. Jokainen ihminen on luotu yksilöksi, vähän erilaiseksi kuin kukaan toinen. Eri ihmisillä on erilaiset luonteenlaadut, erilaisen lahjakkuudet, erilaiset mieltymykset ja erilainen kyky käsitellä informaatiota ja soveltaa sitä omaan elämäänsä. Jne.
Nämä syntymästään erilaiset ihmiset elävät toisistaan poikkeavissa kulttuureissa ja senkin johdosta heille muodostuu kovin erilaisia ajattelumalleja ja tapoja tehdä asioita.
Jumala ei ole tarkoittanut ihmistä elämään yhden mallin mukaista elämää. Raamattu puhuu paljon kristityn vapaudesta, mutta tällä palstalla se ei ole perinteisesti ollut kovin vahvasti esillä.
Jos katsotte Room. 14 luvusta millaisia ihmisiä kutsutaan uskossan heikoiksi, havaitsette aika nopeasti sen, että heikkoja ovat juuri ne, jotka asettavat elämäänsä rajoituksia, jotka eivät oikeastaan perustu mihinkään, ja usein vielä edellyttävät muiltakin niiden noudattamista.
Normaaliin elämään liittyvät kysymykset tulee ratkaista Raamatun ja terveen harkinnan pohjalta, ei isien perinnäissääntöihin nojautumalla.
Järkevään kysymykseen pitää saada järkevä vastaus, joka soveltuu tämän päivän tilanteeseen, ei 150 vuotta sitten vallineeseen tilanteeseen. On turha etsiä isien saarnakirjoista vastauksia sellaisiin kysymyksiin, joita heillä ei ollut. Mutta meillä on.
"Sananvapudesta"
"tärkä, paikallae, kasvatuken, seuraavan laisia ,
vastau, asiasata, auktoriteetiin, tarkaan,"
kurillani
Tämäkö on asiallista keskustelua?
Itse olen myös kiinnittänyt huomiota ko nimimerkin runsaisiin kirjoitusvirheisiin. Kun kirjoittaa paljon ja usein, se riski on olemassa, mutta minulla ainakin silmään häiritsee, jos jo etusivulla olevassa avauksen otsikossa puuttuu sanasta kirjaimia. Tekstin kyllä ymmärtää siitä huolimatta, mutta häiritsee, jos kirjoitus vilisee väärin kirjoitettuja sanoja. Vaikka tekstin sisältö tärkein, kyllä ulkoasuunkin kannattaa kiinnittää huomiota, tekstin luettavuuden takia.
Tärkeintä kai pitäisi olla itse asia, josta kirjoittaa. Hyshys on mielestäni aina nostanut esille todella hyviä ja tärkeitä asioita.
Itselläni on näppäimistö, joka helposti jättää merkin pois, ellei ole huolellinen. Kun tiedämme, ettei automaattista korjausta ole, virhenäppäilyjä taatusti jää jokaiseen vähänkin pitempään tekstiin. Itseähän se eniten harmittaa.
Pitäisi lukijan kiinnittää huomiota itse asiaan ja pohtia sitä.
On tehty laaja tutkimus ihmisten luetun ymmärtämisestä. Tärkeimmät kirjaimet ovat ensimmäinen ja viimeinen kirjain. Sanan pituus ja sopivuus lauseyhteyteen muodostavat tajunnassa ymmärrettävän sanan.
Äti ketää purroa lapille. Hvää rukahalua kaikile.
kun kurillisuus iski. Olihan se tyhmää minulta. Itselläni tulee kirjoitusvirheitä hyvinkin paljon ja usein. Joten annatko anteeksi?
...mutta enpä todellakaan haluaisi lukea kaikkea tuolla tyylillä kirjoitettuna. Ei kelpaa perusteluksi. Toki kirjoituksen sisältö tärkein, mutta kirjoitusasullakin merkityksensä.
meidän näppäimistö on jokseenkin aikansa elänyt ja vaikka jokaista näppäintä painasi niin kirjaimia silti tipahtee eikä kaikka aina jaksa/vitsi pilkulleen alkaa hiomaan.
Kielipoliiseita riitää mutta pyydän heitä siirtymään kirjaston kirjojen pariin.
Jos kaksi henkilöä katsoo samaa taloa eri puolilta se saattaa näyttää ihan erilaiselta.
Etupihalta katsoja on samaa mieltä takapihanseisojan kanssa siitä, että talo on punainen hirsitalo, jossa on ruskea peltikatto ja ristikkoikkunat, mutta kun etupihalla seisoja alkaa kuvailla talon kuistia, takapihalla seisoja alkaa suureen ääneen protestoida, koska hänen mielestään talossa ei ole lainkaan kuistia. Talon päätyyn saapunut ohikulkija kuulee riidan, ja osaa ratkaista sen kertomalla, että etupihalla on kuisti, mutta takapihalla ei. Saman tien ajaudutaan kuitenkin ankaraan kiistaan siitä, montako savupiippua talossa on. Etu- ja takapihan tarkkailijat ovat yhtä mieltä siitä, että talossa on kaksi savupiippua, mutta päätyyn saapunut hemmo näkee vain yhden piipun. Näin hänet julistetaan harhaoppiseksi, mutta koska kuistikysymyskin on lopullisesti ratkaisematta, onhan siitä ainoastaan harhaoppiseksi todetun päädyssänorkoilijan lausunto, päädytään kysymään neuvoa lähistöllä asuvalta neljännneltä henkilöltä, joka kuitenkaan ei oman talonsa ikkunasta näe koko hirsitaloa, joten hän julistaa, ettei sellaista ole olemassakaan ja kaikki hirsitaloista puhuvat pitäisi sukea laitokseen.
Miten tämä liittyy aiheeseen? Siten, että juuri näin toimivat kristilliset herätysliikkeet. Omille jalansijoilleen jumiutuneina eivät kykene katsomaan asioita mistään muista kuin omista lähtökohdistaan.
Avartukaa tekin, kehottaa Paavali. Uskon sydämestäni, että uusi nouseva polvi kävelee nurin vanhojen asettamat turhat raja-aidat ja löytää aitojen uudestisyntyneiden kristittyjen ykseyden.
Ihan hyvä vertaus!
Nuo ulkona seisovien kommentit kuulostavat ihan samalta kuin tältä S24:n palstalta voi lukea ;)
Itse katselen sitä "taloa" mieluummin sisältäpäin. Naapurien kiistelyn äänet vaimenevat, on katto pään päällä ja seinät suojaavat maailman myrskyiltä. Sisällä on lämmin ja turvallinen olla.
Suosittelisin vakavampaakin keskustelua siitä, mikä vl-liikkeessä on kulttuurisidonnaista, mikä Raamatun selvästä sanasta nousevaa. Sellainen vastaus, jossa todetaan kaiken olevan Raamattuun perustuvaa, on silkkaa itsepetosta, tosin kukaan tuskin itsekään siihen uskoo.
Kaikissa kirkkokunnissa on omat traditionsa, ja ne johtuvat yleensä siitä, että uusi herätysliike syntyy protestina vallitsevaan hengelliseen tilanteeseen. Tästä paras esimerkki on Lutherin toiminta. Kuitenkin sekä Lutherin, että kaikkien muidenkin työtä on arvioitava sitä taustaa vasten, missä kukin pioneeri on työtään tehnyt. Lutherin ajatukset eivät kokonaisuudessaan aukea, ellei ymmärrä 1500 -luvun katolisen kirkon elämää. Samoin on jokaisen herätysliikkeen laita. Sitä tulee peilata paikalliseen tilanteeseen.
Nyt näyttää kuitenkin olevan niin, että herätysliikkeen alkuaikoina muotoillut,sen ajan maallistunutta aikaa arvostelevat tulikivenkatkuiset vuodatukset hakataan kiveen opinkappaleiksi, joita uskollisesti luetaan ja noudatetaan vielä satojen vuosienkin kuluttua riippumatta siitä onko paikallinen hengellinen tilanne ollenkaan samanlainen kuin se, mitä alunperin protestoitiin.
Uuden herätysliikkeen tunnusmerkkeihin kuuluu usein "vastakulttuuriajattelu", jonka mukaan vanhasta, "maallistuneesta" kirkosta ei haluta mitään uuteen "pyhitettyyn" liikkeeseen. Jos vanha oli liturgisesti järjestäytynyt, uusi ei hyväksy mitään Jumalanpalveluskaavaa, Jos vanhassa oli virkapappeus, uudessa on "jokamiehenpappeus", jos vanha pitää jotakin "pyhänä ja luovuttamattomana", uusi pyrkii kaikin tavoin siitä luopumaan. Näin se vain menee, tosin pelkistin aika paljon.
Tällaiseen tutkisteluun vaaditaan erittäin avointa mieltä ja rohkeutta ja se ei onnistu netissä, mutta mitäs jos parhaan kaverisi kanssa...
Samassa ketjussa, josta tämän avauksen nimimerkki "hyshys" avauksen otteet lainasi, nimimerkki "viesti Oulusta" kirjoitti:
>> Taivaaseen menevät ensisijaisesti ne, joilla ei ole korvakoruja, väriä hiuksissa, puuteria nenässä eikä televisiota kotona. Lisäbonuksen antaa se, jos on jättänyt väliin urheilukilpailujen katsomisen sekä kuorolaulannan.