murtolujuus esim. köydessä...

"Mitä tarkoittaa murolujuus, esim 31KG? "

Zum ersten, oletan että tarkoitat murTolujuus (ellet se on Kellogg's aamiaislastujen puremavastuus).

kg (kyllä, kirjoitetaan pienellä vaikka se olisi lauseen ensimmäinen sana) on painoyksikkö (sillä ilmaistaan massaa).

kp (kilopondi, myös pienellä) käytettiin aikaisemmin VOIMA-yksikkönä, nykyään oikea yhsikkö on N (newton = kgm/s^2 = 0.1...kp)

Herra Newton 1600-luvun lopussa hoksasi (saatuaan ensin omenan päähän) että

voima (N) = massa(kg) x kiihtyvyys(m/s^2)

Mikä kiihtyvyys? Tietysti maan vetovoima g = 9.81 m/s^2 (päiväntasaajalla vedenpinnan korkeudessa).

Eli jos ripustat 1 kg roikkumaan köydenpätkään, köyteen kohdistuu 9.81 N (tai 1 kp) VOIMA.

Kaikki eivät ole näin fiksuja. Veneliikkeet ilmaisevat murtolujuuden (se voima jolloin köysi katkeaa) kilogrammoina. Mitä ne tarkoittavat (tietysti) on se massa joka ripustettuna köyteen aiheuttaa sen katkeamisen. Eli sinun tapauksessa:

34 kg x 9.81 m/s^2 = 334 N

(useimmat ihmiset ilman teknistä koulutusta hahmottelevat kuitenkin helpommin tuon 34 kg kuin tuon 334 N, siksi myyjät raiskaavat tiedettä)

PS. Tuo esimerkkisi "34 kg" murtolujuus ei varmasti edusta minkään "köyden"
murtolujuutta. Jopa kookosköysi (joka on heikko mutta kelluu, käytettiin 60 v sitten esim ankkuriköytenä) on kymmenen kertaa vahvempi. Ohuemmat laadut eivät ole köysiä, ne ovat naruja tai liinoja.

Pieni esimerkki: Nykyaikainen 6 mm köydellä on murtolujuus "2500 kg". Jokaista lisämilliä kohti murtolujuus nousee n. 1000 kg.

Murtolujuus ei yksin riitä köyden valinnassa:

murtolujuus = varmuuskerroin x kuorma (=voima)

Pienimmillään varmuuskerroin on 1.5 (silloin kun ei ole mitään vaaraa ihmisille). Joskus varmuuskerroin kasvaa paljon suuremmaksi (esim vuoristokiipeilijäy käyttävät 10 mm Dyneema, murtolujuus 5500, varmuuskerroin (kiipeilijä painaa 100 kg) = 55!!).

Purjeveneessä murtolujuus ei aina ole oleellinen suurre köysiä valittaessa, oleellisempi on usein venymä (esim. falleissa), eli pituusmuutos/kuormitus. Kuormituksen pysyessä vakiona, venymä on (lähes) suoraan verrannollinen murtolujuuteen (nyt raiskaan itse tiedettä, en vaan jaksa selittää Hookesin lakia, kimmokertoimia ym. Tälle palstalle tuo tarkkuus riittää).

Lisäksi täytyy muistaa että jos on talja, kuorma jakaantuu kaikkien samansuuntaisten köysien välille. Esimerkkinä 30 jalkaisen isoskuutti, nelikertainen välitys. Tukeva kaveri jaksaa vetää sitä "100 kg":n voimalla (vastaa kahden sementtisäkin nostamista). Eli kuorma on n. "400 kg" skuuttauspisteessä. Jos skuuttina käytetään 6 mm dynema, varmuuskerroin on (4x 2500)/400 = 25!