Saksan UBA:n lehdistötiedote

Idea on, että se mikä miellyttää nenää, ei välttämättä ole terveydelle hyväksi.

Hajusteet aiheuttavat allergiaa ja yliherkkyyttä ja mm. synteettiset myskit kertyvät sekä ihmiseen että luontoon ja hajoavat hitaasti.
Terveysvaikutuksia ei tunneta riittävästi, osaksi ei lainkaan.

Vielä sukupolvi sitten hajusteita käytettiin vain spesiaalitilanteissa, jos silloinkaan, ja ne olivat kalliita. Nyt niiden käyttö on jokapäiväistä ja lisääntyy koko ajan.
Kuluttajat/ihmiset joutuvat passiivisen hajusteidenkäytön kohteiksi tietämättään, hajusteita 'suihkutetaan' sisäilmaan esim. liikkeissä ja jopa toimistoissa, vessoissa on 'ilmanraikastimia', jne.
Jokapaikassa 'tuoksuu' ja osalle ihmisiä voi tulla/tulee terveyshaittoja.

Hajusteiden terveysvaikutuksista ja/tai ympäristövaikutuksista tiedetään vain vähän, tai ei lainkaan.

UBA suosittelee, että julkisiin tiloihin, missä ihmiset eivät itse voi päättää altistuksestaan, hajusteita ei pitäisi lisätä sisäilmaan.
Tällaisia tiloja ovat mm. toimistot, kaupat ja elokuvateatterit. Myös herkkien terveyttä tulee suojella.

Asunnoissa/kotona kuluttajien kannattaa käyttää hajustettuja tuotteita varoen, huonoa ilmaa ei pidä hajustaa, hajuste ei poista huonoa ilmaa.
Huonon ilman syy on selvitettävä ja poistettava. Hyvä tuuletus ja säännöllinen siivous auttaa - siivous hajusteettomilla aineilla.
Pyytävät kiinnittämään huomiota mm. tuoksulamppujen käyttöön (siis harkintaa, ei ylenmääräistä käyttöä, jos yleensä on 'pakko' käyttää), koska niitä käytettäessä sisäilman hajustekemikaalipitoisuus (hengitysilman) voi nousta voimakkaasti.

Hajustevalmistajat voisivat auttaa asiaa ja huolehtia siitä, että heidän valmistamiensa tuotteiden ainesosat ovat terveydelle haitattomampia.
Kuluttajia pitäisi ensinnäkin informoida paremmin tuotteiden koostumuksesta. Toisekseen on selviö, että tuotteet saisivat sisältää vain aineita, joiden terveysvaikutukset tunnetaan kunnolla, tämä koskee sekä ihmisiä, että ympäristöä. Tältäosin tieto on nyt hyvin heikkoa.

Tulevaisuudessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota tutkimuksessa hajusteiden neurologisiin vaikutuksiin, hengitystietoksikologiaan ja hajusteiden vaikutuksiin yliherkkyyksissä. Tämän ei pitäisi kuulua vain julkisen puolen hoidettavaksi, myös valmistajilta ja tavarantoimittajilta on vaadittava tutkimusta.

pikakäännöstä kirjoitti:

Idea on, että se mikä miellyttää nenää, ei välttämättä ole terveydelle hyväksi.

Hajusteet aiheuttavat allergiaa ja yliherkkyyttä ja mm. synteettiset myskit kertyvät sekä ihmiseen että luontoon ja hajoavat hitaasti.
Terveysvaikutuksia ei tunneta riittävästi, osaksi ei lainkaan.

Vielä sukupolvi sitten hajusteita käytettiin vain spesiaalitilanteissa, jos silloinkaan, ja ne olivat kalliita. Nyt niiden käyttö on jokapäiväistä ja lisääntyy koko ajan.
Kuluttajat/ihmiset joutuvat passiivisen hajusteidenkäytön kohteiksi tietämättään, hajusteita 'suihkutetaan' sisäilmaan esim. liikkeissä ja jopa toimistoissa, vessoissa on 'ilmanraikastimia', jne.
Jokapaikassa 'tuoksuu' ja osalle ihmisiä voi tulla/tulee terveyshaittoja.

Hajusteiden terveysvaikutuksista ja/tai ympäristövaikutuksista tiedetään vain vähän, tai ei lainkaan.

UBA suosittelee, että julkisiin tiloihin, missä ihmiset eivät itse voi päättää altistuksestaan, hajusteita ei pitäisi lisätä sisäilmaan.
Tällaisia tiloja ovat mm. toimistot, kaupat ja elokuvateatterit. Myös herkkien terveyttä tulee suojella.

Asunnoissa/kotona kuluttajien kannattaa käyttää hajustettuja tuotteita varoen, huonoa ilmaa ei pidä hajustaa, hajuste ei poista huonoa ilmaa.
Huonon ilman syy on selvitettävä ja poistettava. Hyvä tuuletus ja säännöllinen siivous auttaa - siivous hajusteettomilla aineilla.
Pyytävät kiinnittämään huomiota mm. tuoksulamppujen käyttöön (siis harkintaa, ei ylenmääräistä käyttöä, jos yleensä on 'pakko' käyttää), koska niitä käytettäessä sisäilman hajustekemikaalipitoisuus (hengitysilman) voi nousta voimakkaasti.

Hajustevalmistajat voisivat auttaa asiaa ja huolehtia siitä, että heidän valmistamiensa tuotteiden ainesosat ovat terveydelle haitattomampia.
Kuluttajia pitäisi ensinnäkin informoida paremmin tuotteiden koostumuksesta. Toisekseen on selviö, että tuotteet saisivat sisältää vain aineita, joiden terveysvaikutukset tunnetaan kunnolla, tämä koskee sekä ihmisiä, että ympäristöä. Tältäosin tieto on nyt hyvin heikkoa.

Tulevaisuudessa pitäisi kiinnittää enemmän huomiota tutkimuksessa hajusteiden neurologisiin vaikutuksiin, hengitystietoksikologiaan ja hajusteiden vaikutuksiin yliherkkyyksissä. Tämän ei pitäisi kuulua vain julkisen puolen hoidettavaksi, myös valmistajilta ja tavarantoimittajilta on vaadittava tutkimusta.

No selvishän se ja asiaa oli.
KYLLÄ!