Miksi "ekotalo" mätänee?

pelotelkaa :)

Hei,

tilaisuus olisi ostaa muutamia vuosia vanha "ekotalo" jossa kuntotarkastus tehty. Siis ekotalossa seinärakenteissa ei ole muovia, vain ekovilla ja paperi. Täältä palstalta löytyy aiemmista keskusteluista pelottelua siitä kuinka rakenne mätänee/homehtuu/jne, mutta kunnon perusteluja ei löytynyt. Onko sellaisia olemassa vai ovatko nuo vain kilpailijoiden panettelua?

43

29580

Vastaukset

  • Höyrysulku paperia, niin kostuessaan voi toki homehtua. Nykyinen rakennustekniikka tekee tiiviitä taloja, siksi ilmastointi. Jos ekotalo rakennettu perinnemateriaaleista nykytekniikalla, niin mätäneehän se. Jos rakennettu niinkuin ennen tehtiin, niin hengittää hyvin, mutta lämmityskustannukset korkeat.

    • Onko ekovilla lasivillan tilalla ja paperi muovin tilalla sitten riskirakenne ja jos on niin miksi?


    • alkup. kirjoitti:

      Onko ekovilla lasivillan tilalla ja paperi muovin tilalla sitten riskirakenne ja jos on niin miksi?

      oikeanlainen "paperi" välissä, eli MUOVI paperi... eli rakennus kartonki... Tavallinen pakkauspahvi todellakin pilaa rakenteen....


    • Ei nyt sentään ilmastointia kovin monesta talosta löydy, ilmanvaihto kylläkin.


  • siellä on ilmanvaihto kunnossa ja rakenteet oikein tehty. Sama pätee kaikkiin muihinkin taloihin.

    • Ekotaloa en koskaan rakentaisi. Talon ei kuulu "hengittää" ja ekotaloon EI SAA laittaa ilmanvaihtokonetta! Monet tekee siinä virheen, koska kukaan ei ehkä kerro mikä ilmanvaihtokoneen merkitys on. Eli talo pitää tehdä tiiviiksi. Teipata tosi hyvin kaikki höyrynsulkumuovin saumat ja muut mahd. falskaavat paikat. Sitten ilmanvaihtokone hoitamaan ilmanvaihdon. Ekotaloissa on se ongelma, että kostea sisäilma pääsee estoitta rakenteisiin ja kohtaa siellä (talvella) kylmän ulkoilman. Tuloksena on jääryminen rakenteen sisällä ja kosteus on taattu. Nurkat vetää ym. Veto on yksi pahin kosteuden aiheuttaja juuri tuon sisä- ja ulkoilman kohtaamisen vuoksi. Sisä- ja ulkoilma eivät saa koskaan kohdata talon rakenteissa. Siksi tiivis höyrynsulku on oikea- oppista rakantamista. MUTTA silloin on ilmanvaihto järjestettävä! Se kostea sisäilma pitää saada talosta ulos. Terve talo on tiivis ja siellä on tehokas ilmanvaihto. Jos ekotaloon asentaa ilmanvaihtokoneen, se vetää ilman sieltä, mistä parhaiten sen saa, eli "hengittävästä" seinästä. Ilmanvaihtokoneella ei todellakaan ole mitään hyötyä ekotalossa. Painovoimainen ilmanvaihto on ainoa oikea sellaiseen taloon. Mutta silloinkaan nämä rakenneongelmat eivät poistu, eli kostean ja lämpimän sisäilman ja kylmän ja kuivan talvi-ilman kohtaaminen rakenteissa. Ystävämme rakensivat ns. ekotalon muutama vuosi sitten ja nyt sanovat, että eivät enää sitä tekisi. Tunkkaista hajua (heillä on huippari ilmanvaihtona) ja myrskyisenä ja kylmällä ilmalla sukat pyörii jaloissa. Lämmittäminen on heillä n. 2 kertaa kalliimmpaa kuin meillä tiiviissä ilmanvaihtokoneella ( lämmöntalteenotto) varustetussa talossa. Kun käyvät kylässä mainitsevat aina raikkaasta ilmasta. Konehan vaihtaa koko talon ilman kerran tunnissa. Hirsitalo on asia erikseen, vaikka olen joutunut tekemisiin myös homehtuneiden hirsitalojen kanssa. Yhtäkään tiivistä hometaloa en ole kohdannus JOS siellä on toiminva ilmanvaihto, ei painovoimainen, joka oli muotia 70-luvulla, vaan kunnon ilmanvaihtokone mieluummin lämmöntalteenotolla varustettuna. Älkää hyvät ihmiset rakentako niitä ekotaloja tai ns. hengittäviä taloja, talon EI kuulu hengittää!


    • paljon ko. talojen kanssa t... kirjoitti:

      Ekotaloa en koskaan rakentaisi. Talon ei kuulu "hengittää" ja ekotaloon EI SAA laittaa ilmanvaihtokonetta! Monet tekee siinä virheen, koska kukaan ei ehkä kerro mikä ilmanvaihtokoneen merkitys on. Eli talo pitää tehdä tiiviiksi. Teipata tosi hyvin kaikki höyrynsulkumuovin saumat ja muut mahd. falskaavat paikat. Sitten ilmanvaihtokone hoitamaan ilmanvaihdon. Ekotaloissa on se ongelma, että kostea sisäilma pääsee estoitta rakenteisiin ja kohtaa siellä (talvella) kylmän ulkoilman. Tuloksena on jääryminen rakenteen sisällä ja kosteus on taattu. Nurkat vetää ym. Veto on yksi pahin kosteuden aiheuttaja juuri tuon sisä- ja ulkoilman kohtaamisen vuoksi. Sisä- ja ulkoilma eivät saa koskaan kohdata talon rakenteissa. Siksi tiivis höyrynsulku on oikea- oppista rakantamista. MUTTA silloin on ilmanvaihto järjestettävä! Se kostea sisäilma pitää saada talosta ulos. Terve talo on tiivis ja siellä on tehokas ilmanvaihto. Jos ekotaloon asentaa ilmanvaihtokoneen, se vetää ilman sieltä, mistä parhaiten sen saa, eli "hengittävästä" seinästä. Ilmanvaihtokoneella ei todellakaan ole mitään hyötyä ekotalossa. Painovoimainen ilmanvaihto on ainoa oikea sellaiseen taloon. Mutta silloinkaan nämä rakenneongelmat eivät poistu, eli kostean ja lämpimän sisäilman ja kylmän ja kuivan talvi-ilman kohtaaminen rakenteissa. Ystävämme rakensivat ns. ekotalon muutama vuosi sitten ja nyt sanovat, että eivät enää sitä tekisi. Tunkkaista hajua (heillä on huippari ilmanvaihtona) ja myrskyisenä ja kylmällä ilmalla sukat pyörii jaloissa. Lämmittäminen on heillä n. 2 kertaa kalliimmpaa kuin meillä tiiviissä ilmanvaihtokoneella ( lämmöntalteenotto) varustetussa talossa. Kun käyvät kylässä mainitsevat aina raikkaasta ilmasta. Konehan vaihtaa koko talon ilman kerran tunnissa. Hirsitalo on asia erikseen, vaikka olen joutunut tekemisiin myös homehtuneiden hirsitalojen kanssa. Yhtäkään tiivistä hometaloa en ole kohdannus JOS siellä on toiminva ilmanvaihto, ei painovoimainen, joka oli muotia 70-luvulla, vaan kunnon ilmanvaihtokone mieluummin lämmöntalteenotolla varustettuna. Älkää hyvät ihmiset rakentako niitä ekotaloja tai ns. hengittäviä taloja, talon EI kuulu hengittää!

      Oletko nyt ihan saletti, että lääkitys on varmasti kohdallaan? Ilokaasuhoitoa kannattaisi kokeilla, ehkä.


    • no ei kai, hei? kirjoitti:

      Oletko nyt ihan saletti, että lääkitys on varmasti kohdallaan? Ilokaasuhoitoa kannattaisi kokeilla, ehkä.

      Sinun kirjoittamasi viestin kaltaisia viestejä palsta suorastaan kaipaa! Jos olet kirjoittajan kanssa erimieltä, perustele kantasi.


    • paljon ko. talojen kanssa t... kirjoitti:

      Ekotaloa en koskaan rakentaisi. Talon ei kuulu "hengittää" ja ekotaloon EI SAA laittaa ilmanvaihtokonetta! Monet tekee siinä virheen, koska kukaan ei ehkä kerro mikä ilmanvaihtokoneen merkitys on. Eli talo pitää tehdä tiiviiksi. Teipata tosi hyvin kaikki höyrynsulkumuovin saumat ja muut mahd. falskaavat paikat. Sitten ilmanvaihtokone hoitamaan ilmanvaihdon. Ekotaloissa on se ongelma, että kostea sisäilma pääsee estoitta rakenteisiin ja kohtaa siellä (talvella) kylmän ulkoilman. Tuloksena on jääryminen rakenteen sisällä ja kosteus on taattu. Nurkat vetää ym. Veto on yksi pahin kosteuden aiheuttaja juuri tuon sisä- ja ulkoilman kohtaamisen vuoksi. Sisä- ja ulkoilma eivät saa koskaan kohdata talon rakenteissa. Siksi tiivis höyrynsulku on oikea- oppista rakantamista. MUTTA silloin on ilmanvaihto järjestettävä! Se kostea sisäilma pitää saada talosta ulos. Terve talo on tiivis ja siellä on tehokas ilmanvaihto. Jos ekotaloon asentaa ilmanvaihtokoneen, se vetää ilman sieltä, mistä parhaiten sen saa, eli "hengittävästä" seinästä. Ilmanvaihtokoneella ei todellakaan ole mitään hyötyä ekotalossa. Painovoimainen ilmanvaihto on ainoa oikea sellaiseen taloon. Mutta silloinkaan nämä rakenneongelmat eivät poistu, eli kostean ja lämpimän sisäilman ja kylmän ja kuivan talvi-ilman kohtaaminen rakenteissa. Ystävämme rakensivat ns. ekotalon muutama vuosi sitten ja nyt sanovat, että eivät enää sitä tekisi. Tunkkaista hajua (heillä on huippari ilmanvaihtona) ja myrskyisenä ja kylmällä ilmalla sukat pyörii jaloissa. Lämmittäminen on heillä n. 2 kertaa kalliimmpaa kuin meillä tiiviissä ilmanvaihtokoneella ( lämmöntalteenotto) varustetussa talossa. Kun käyvät kylässä mainitsevat aina raikkaasta ilmasta. Konehan vaihtaa koko talon ilman kerran tunnissa. Hirsitalo on asia erikseen, vaikka olen joutunut tekemisiin myös homehtuneiden hirsitalojen kanssa. Yhtäkään tiivistä hometaloa en ole kohdannus JOS siellä on toiminva ilmanvaihto, ei painovoimainen, joka oli muotia 70-luvulla, vaan kunnon ilmanvaihtokone mieluummin lämmöntalteenotolla varustettuna. Älkää hyvät ihmiset rakentako niitä ekotaloja tai ns. hengittäviä taloja, talon EI kuulu hengittää!

      Ehkä "ainoisiin oikeisiin" ratkaisuihin kannattaa suhtautua vähän varauksella.
      Osaamattomat ovat rakentaneet ja rakentavat homeisia taloja niin vanhoilla kuin uusillakin tekniikoilla.

      Ota selvää asioista niin kuin jo teetkin, painovoimainen iv./hengittävä, öljymaalattu talo on ihan eri systeeminsä kuin tiivis koneellisesti ilmastoitu, lateksilla maalattu talo. Kummatkin toimivat homehtumatta oikein tehtynä. Eri tavoin tosin.

      Edellisen kirjoittaja on johtanut itsensä harhaan sen kanssa, mitä tarkoitetaan "hengittävyydellä".

      Hengittämisellä ei rakennustekniikassa nykyään tarkoiteta minkäänlaista vetoisuutta tai läpituulevuutta, vaan hyvä "hengittävä" rakenne on
      1) ilmatiivis ulkovaipan osalta, poislukien toki korvaus- ja poistoilmaventtiilit. Ikkunat, ovet ja rakenteiden saumat ovat ilmatiiviit (esim. linnatiiviste ja pellavarive)
      2) kosteutta lävitsensä päästävä, ts. kuivuu jos on päässyt kastumaan. Asumisesta syntyvä ilman kosteus pääsee seinän läpi tällaisten ns. hygroskooppisten materiaalien läpi, esim. puu, halltex-levy, tervapaperi jne.
      3) ulospäin harveneva ja höyrysuluton. Näin ei synny turhia kastepisteitä, jonka viereen pöpöt pääsisivät muhimaan.

      Esim. vanhat hirsitalot, joissa ilmaraoton lautavuoraus ja muoviton maali, ja modernit ekovillatalot, joissa ulospäin harveneva rakenne esim. hirsi ja ulkopuolinen ekovilla, ovat hengittäviä rakenteita. (Terva-)paperin laittaisin lähinnä vanhan hengittävän talon hirren ja vuorilaudan väliin. Sen tehtävä on lisätä ilmatiiveyttä. Jos on ilmarako vuorauksen alla (uudet talot), voi laittaa lateksinkin.

      Jos ostat vanhan talon, varo yhden opin änkyröitä jotka haluavat laittaa muovit/lateksit/vinyylitapetit tms. seiniin höyrysuluksi. Jos talo on seissyt siinä 80 vuotta ongelmitta, se voi tuosta homehtua.


    • Talo voi olla erittäin ekologinen, vaikka siinä käytettäisiin hyörynsulkumuovia. Mitä hyötyä kosteudesta on rakenteessa? Ei mitään. Alla väitöskirjaan liittyvää asiaa aiheesta. Yli 400 tutkittua pientaloa, eikä yksikään vaurio johtunut rakennusmuovin käytöstä. Väärällä käyttötavalla kaikki rakenteet homehtuvat.

      t. martti

      Hometalot usein monivammaisia 13.10.2006 08:21

      Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan homeongelmista kärsivissä omakotitaloissa on usein enemmän kuin yksi mikrobivaurio. Osa vaurioista on rakenteiden sisällä hankalasti löydettävissä. Tällaiset vauriot eivät ole silmin havaittavissa, vaan niiden löytämiseksi tarvitaan kuntotutkimustoimenpiteitä kuten kosteusmittauksia porausrei’istä, rakenteiden avaamista tai mikrobinäytteiden ottamista. Talon rakennetta rikkovat tutkimustoimenpiteet ovat kalliita ja saattavat jäädä tämän vuoksi tekemättä.

      - Aivan liian usein homeongelmaa etsittäessä ollaan tyytyväisiä, kun löydetään yksi vaurio ja korjataan se. Koska vaurioita voi olla useampia, yhden vaurion korjaaminen ei välttämättä hävitä terveysoireita, toteaa väitöstyön tehnyt tekniikan lisensiaatti Juhani Pirinen.

      Pirinen tutki omakotitaloja, joiden asukkaista yksi tai useampi koki saavansa erilaisia usein homevaurioihin yhdistettyjä terveysoireita talossa oleskellessaan. Kahdesta kolmasosasta tarkastetuista taloista löytyi mikrobivaurio. Kolmanneksessa vaurioituneista taloista oli useampi kuin yksi mikrobivaurio. Rakennukset olivat siis varsin usein monivammaisia.

      Mikrobivauriot esiintyivät pääasiassa alapohjarakenteissa, pesutiloissa ja kellareissa. Suurin osa vaurioista aiheutui sade- tai sulamisvesien valumisesta rakenteisiin. Toiseksi suurin vaurioiden aiheuttaja oli kapillaarisuuden takia maassa ja rakennusosissa siirtyvä kosteus.

      - Usein keskitytään tutkimaan pesuhuoneen ympäristöä, mutta näyttäisi siltä, että suurin osa vaurioista onkin alapohjarakenteissa, toteaa Pirinen.

      Väitöskirjan aineisto kerättiin 429 omakotitalosta Hengitysliitto Heli ry:n korjausneuvontatoiminnan yhteydessä eri puolilta Suomea vuosina 1998-2002. Löytyneitä vauriotyyppejä oli aineiston kokoon suhteutettuna erittäin paljon, sillä vaurioituneista taloista löydettiin yhteensä 82 erilaista tapaa, joilla mikrobivaurio oli syntynyt.

      Pirisen rakennustekniikan alaan kuuluva väitöskirja "Pientalojen mikrobivauriot, lähtökohtana asukkaiden kokemat terveyshaitat" tarkastetaan Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) rakennustekniikan osastolla perjantaina 20.10.2006 klo 12.00 Rakennustalon salissa RG202 (Korkeakoulunkatu 5).

      Vastaväittäjinä toimivat professori Karl Öiger Tallinnan teknillisestä korkeakoulusta ja filosofian tohtori Marja Tuomainen Työterveyslaitokselta. Tilaisuutta valvoo professori Ralf Lindberg TTY:n rakennustekniikan osastolta.

      Juhani Pirinen (45) on kotoisin Lahdesta ja työskentelee korjausneuvontatoiminnan päällikkönä Hengitysliitto Heli ry:ssä.

      Lisätietoja:
      Juhani Pirinen, puh. 020 757 5143 tai 040 733 6702, juhani.pirinen@heli.fi.
      Väitöskirjaa voi tilata Hengitysliitto Heli ry:stä puh. 020 757 5146, Eeva Hälvä (15 € lähetyskulut).


    • paljon ko. talojen kanssa t... kirjoitti:

      Ekotaloa en koskaan rakentaisi. Talon ei kuulu "hengittää" ja ekotaloon EI SAA laittaa ilmanvaihtokonetta! Monet tekee siinä virheen, koska kukaan ei ehkä kerro mikä ilmanvaihtokoneen merkitys on. Eli talo pitää tehdä tiiviiksi. Teipata tosi hyvin kaikki höyrynsulkumuovin saumat ja muut mahd. falskaavat paikat. Sitten ilmanvaihtokone hoitamaan ilmanvaihdon. Ekotaloissa on se ongelma, että kostea sisäilma pääsee estoitta rakenteisiin ja kohtaa siellä (talvella) kylmän ulkoilman. Tuloksena on jääryminen rakenteen sisällä ja kosteus on taattu. Nurkat vetää ym. Veto on yksi pahin kosteuden aiheuttaja juuri tuon sisä- ja ulkoilman kohtaamisen vuoksi. Sisä- ja ulkoilma eivät saa koskaan kohdata talon rakenteissa. Siksi tiivis höyrynsulku on oikea- oppista rakantamista. MUTTA silloin on ilmanvaihto järjestettävä! Se kostea sisäilma pitää saada talosta ulos. Terve talo on tiivis ja siellä on tehokas ilmanvaihto. Jos ekotaloon asentaa ilmanvaihtokoneen, se vetää ilman sieltä, mistä parhaiten sen saa, eli "hengittävästä" seinästä. Ilmanvaihtokoneella ei todellakaan ole mitään hyötyä ekotalossa. Painovoimainen ilmanvaihto on ainoa oikea sellaiseen taloon. Mutta silloinkaan nämä rakenneongelmat eivät poistu, eli kostean ja lämpimän sisäilman ja kylmän ja kuivan talvi-ilman kohtaaminen rakenteissa. Ystävämme rakensivat ns. ekotalon muutama vuosi sitten ja nyt sanovat, että eivät enää sitä tekisi. Tunkkaista hajua (heillä on huippari ilmanvaihtona) ja myrskyisenä ja kylmällä ilmalla sukat pyörii jaloissa. Lämmittäminen on heillä n. 2 kertaa kalliimmpaa kuin meillä tiiviissä ilmanvaihtokoneella ( lämmöntalteenotto) varustetussa talossa. Kun käyvät kylässä mainitsevat aina raikkaasta ilmasta. Konehan vaihtaa koko talon ilman kerran tunnissa. Hirsitalo on asia erikseen, vaikka olen joutunut tekemisiin myös homehtuneiden hirsitalojen kanssa. Yhtäkään tiivistä hometaloa en ole kohdannus JOS siellä on toiminva ilmanvaihto, ei painovoimainen, joka oli muotia 70-luvulla, vaan kunnon ilmanvaihtokone mieluummin lämmöntalteenotolla varustettuna. Älkää hyvät ihmiset rakentako niitä ekotaloja tai ns. hengittäviä taloja, talon EI kuulu hengittää!

      Tässä nyt taas on tapaus, jossa tietäjä tuntuu tietävän yhden esimerkin kautta koko ekotalon ongelmat. Tiedän monta taloa, jotka ovat homehtuneet olivat eristeet mitä tahansa. TÄYTYY rakentaa oikein.
      Parempi kun ei ala viisastelemaan kosteusasian kanssa jos ei tiedä asiasta muuta kuin naapurin tunkkaisen ilman.


    • paljon ko. talojen kanssa t... kirjoitti:

      Ekotaloa en koskaan rakentaisi. Talon ei kuulu "hengittää" ja ekotaloon EI SAA laittaa ilmanvaihtokonetta! Monet tekee siinä virheen, koska kukaan ei ehkä kerro mikä ilmanvaihtokoneen merkitys on. Eli talo pitää tehdä tiiviiksi. Teipata tosi hyvin kaikki höyrynsulkumuovin saumat ja muut mahd. falskaavat paikat. Sitten ilmanvaihtokone hoitamaan ilmanvaihdon. Ekotaloissa on se ongelma, että kostea sisäilma pääsee estoitta rakenteisiin ja kohtaa siellä (talvella) kylmän ulkoilman. Tuloksena on jääryminen rakenteen sisällä ja kosteus on taattu. Nurkat vetää ym. Veto on yksi pahin kosteuden aiheuttaja juuri tuon sisä- ja ulkoilman kohtaamisen vuoksi. Sisä- ja ulkoilma eivät saa koskaan kohdata talon rakenteissa. Siksi tiivis höyrynsulku on oikea- oppista rakantamista. MUTTA silloin on ilmanvaihto järjestettävä! Se kostea sisäilma pitää saada talosta ulos. Terve talo on tiivis ja siellä on tehokas ilmanvaihto. Jos ekotaloon asentaa ilmanvaihtokoneen, se vetää ilman sieltä, mistä parhaiten sen saa, eli "hengittävästä" seinästä. Ilmanvaihtokoneella ei todellakaan ole mitään hyötyä ekotalossa. Painovoimainen ilmanvaihto on ainoa oikea sellaiseen taloon. Mutta silloinkaan nämä rakenneongelmat eivät poistu, eli kostean ja lämpimän sisäilman ja kylmän ja kuivan talvi-ilman kohtaaminen rakenteissa. Ystävämme rakensivat ns. ekotalon muutama vuosi sitten ja nyt sanovat, että eivät enää sitä tekisi. Tunkkaista hajua (heillä on huippari ilmanvaihtona) ja myrskyisenä ja kylmällä ilmalla sukat pyörii jaloissa. Lämmittäminen on heillä n. 2 kertaa kalliimmpaa kuin meillä tiiviissä ilmanvaihtokoneella ( lämmöntalteenotto) varustetussa talossa. Kun käyvät kylässä mainitsevat aina raikkaasta ilmasta. Konehan vaihtaa koko talon ilman kerran tunnissa. Hirsitalo on asia erikseen, vaikka olen joutunut tekemisiin myös homehtuneiden hirsitalojen kanssa. Yhtäkään tiivistä hometaloa en ole kohdannus JOS siellä on toiminva ilmanvaihto, ei painovoimainen, joka oli muotia 70-luvulla, vaan kunnon ilmanvaihtokone mieluummin lämmöntalteenotolla varustettuna. Älkää hyvät ihmiset rakentako niitä ekotaloja tai ns. hengittäviä taloja, talon EI kuulu hengittää!

      3 yrs after.

      Suhtautukaa varauksella tämän tasoisiin kirjoituksiin. Tämän tekstin kirjoittaja ei tunne RakMK C1:n tai varsinkaan D2:n sisältöä tai terminologisesti sanaa "hengittävä". Teksti on niin hirvää potaskaa, etten edes alennu kommentoimaan sitä.


  • Taitaa olla puheet lähinnä oman mielipiteen vastaisien ratkaisujen parjaamista.
    Kyllä ns. ekotalo samoin kun nykyaikainen hörynsulku talo on mahdollista rakentaa ihan miten vaan.
    Joko homepommiksi tai täysin toimivaksi,tai ihan mitä vaan siltä väliltä.

    Totuus on,että kumpikaan ei ole sen enempää oikein tai väärin. Pelkästään eri tapoja toteuttaa asuinrakennus. Oikein tehtyinä molemmat käypiä.

  • ...Kiitos mielipiteistä! Pitää syventyä aiheeseen vielä vähän tarkemmin :).

    • voi tulkita normaalikielellä, että se tarkoittaa tasoltaan huonoa laatua.


  • Monesti talon mätäneminen on sekoitettu erheellisesti joko talon asukkien tai siellä vierailijoiden mätänemiseen, jotka päästelevät enemmän tai vähemmän hallitsemattomia kuumia ilmavirtauksia sisuksistaan. Jos hajut eivät miellytä, on järkevää avata pari ikkunaa vastakkaisilta seiniltä lemun karkottamiseksi. Toistuvammassa mätänemisongelmassa on syytä neuvotella hajun lähteen kanssa mahdollisuudesta tuhnautella tuotoksiaan avarammassa ilmanalassa. Aivan mahdottomissa tapauksissa kannattaa tontille rakentaa erillinen tuhnula, mikäli rakennusoikeutta on riittävästi käyttämättä.

  • Seinissä saa olla vaikka pieniä reikiä ilman että sinne menee kosteutta. Lämmin kostea ilma kun tahtoo nousta ylöspäin. Ja jos jossakin on ongelma niin se on yläpohjassa. Tuskin kuitenkaan sielläkään.

  • Yksi naapuri teki itselleen "ekotalon". Seiniin ei tullut muovia koska muovi on kirosana hänelle. En tiedä mitä sen sijaan tuli. Lopputulos on sellainen että kosteus ilmeisesti pääsee seinärakenteen läpi eli ilmeisesti juuri niin kun hän halusikin. Ongelmana taas on se että ulkoseinissä ei pysy maali. Kosteutta tulee varmasti riittävästi seinän läpi?

  • Koska seinän "hengttäminen"ei toteudu!Rakenteen täytyy olla sellainen,joka sisältä päin katsottuna tarkoittaa seuraavaa:Lämmöneristeiden eristävyyden täytyy "heiketä"ulkoseinään mentäessä.Tällöin toimii kosteuden poistuminen.kosteus muodostuu kohtaan ,jossa "vastakkain"törmäävät eriasteiset ulko ja sisäilma.(sisältä lämmönsiirtyminen ulospäin.)Näiden "yhteentörmäystä"voidaan kutsua sanalla nollapiste.Joka alkaa ilmetä,kun ilmanlämpötila on pakkasenpuolella.Nollapisteen paikka "vaihtuu"pakkasten mukaan.Mitä kovempi pakkanen,sitä "lähempänä" sisäseinää nollapiste on.Ja näin ollen tämän ilmiön seurauksena,jos seinä ei "hengitä"niin kysyn mihin se kosteus joutuu?Se jää rakenteeseen.Rakenteeseen jäänyt kosteus aiheuttaa mm.homehtumisen.

    • No unohti sitten hengittävyyden ulkomaalia valitessaan..


  • Mitähän jännittävää sinulle ollaan myymässä ekotalona. Koko keskustelu on pelkkää taikauskoa.

    Näin vähän fysiikasta ymmärtävien kanssa ei voi edes keskustella. Meillä on talo, jota ilmeisesti halutessaan voisi kutsua ekotaloksi. Me emme itse kuitenkaan sellaista nimitystä halua käyttää. Meille riittää kun energian kulutus on vähäistä. Talomme on toteutettu perinteisin rakennusmenetelmin ilman muovia. Koneellinen lämmön talteenotolla varustettu ilmastointi meillä on. Talon arkkitehtuurista johtuen asiaa ymmärtämättömät eivät edes arvaa epäillä meidän säästävän energiaa.

    • talosi perinteiset rakennusmenetelmät? Mitään jännittävää tuossa ekotalossa josta puhuin ei ole, kirjoitin jo että lasivilla on korvattu ekovillalla ja höyrynsulkumuovi paperilla.

      Ymmärrän fysiikasta paljon. Kokeile.


    • alkup. kirjoitti:

      talosi perinteiset rakennusmenetelmät? Mitään jännittävää tuossa ekotalossa josta puhuin ei ole, kirjoitin jo että lasivilla on korvattu ekovillalla ja höyrynsulkumuovi paperilla.

      Ymmärrän fysiikasta paljon. Kokeile.

      Meidän tapauksessa perinteiset rakennusmenetelmät olivat niin perinteisiä että yli 70 vuotias ja alle 30 vuotias rakennusammattilainen pystyivät työskentelemään yhdessä ilman erillistä koulutusta.
      Teräsbetoniperustukset, tuulettuva alapohja, puurunko, puukuitueriste, ilmansulkupaperi. Uutta teknologiaa edustaa kertopuupalkit ja ontelolaatat sekä märkätilojen vedeneristeet.
      Talo tehtiin tontilla niin sanotusti pitkästä tavarasta. Siis puuta poikki ja nauloilla kiinni.


    • kädentaitaja kirjoitti:

      Meidän tapauksessa perinteiset rakennusmenetelmät olivat niin perinteisiä että yli 70 vuotias ja alle 30 vuotias rakennusammattilainen pystyivät työskentelemään yhdessä ilman erillistä koulutusta.
      Teräsbetoniperustukset, tuulettuva alapohja, puurunko, puukuitueriste, ilmansulkupaperi. Uutta teknologiaa edustaa kertopuupalkit ja ontelolaatat sekä märkätilojen vedeneristeet.
      Talo tehtiin tontilla niin sanotusti pitkästä tavarasta. Siis puuta poikki ja nauloilla kiinni.

      ...talosi?


    • alkup. kirjoitti:

      ...talosi?

      Kaverisuhteilla sain edullisesti.


  • niin koska rakentamisessakin on riski että rakennetaan väärin ja vieläpä osataan suunnitellakin väärin.
    Ehkä kantapään kautta opittu käyttämään höyrynsulkuna muovia on riskittömämpää rakentaa talo kuin rakentaa nykyaikainen eko talo.
    itse en ostaisi eko taloa jos en todellakin tiedä miten se on rakennettu ja mikä idea on ollut sisäilman poistosta ettei sen kosteus jää rakenteen sisään.

    • "itse en ostaisi eko taloa jos en todellakin tiedä miten se on rakennettu ja mikä idea on ollut sisäilman poistosta ettei sen kosteus jää rakenteen sisään. "

      Näissä keskusteluissa ei ole ymmärretty yhtä tärkeää ominaisuutta ilman tiivistä höyrynsulkua rakennetuissa seinärakenteissa. Se ei ole se, kuinka "hengittävä" rakenne on vaan se, kuinka paljon lämmöneriste pystyy sitomaan itseensä kosteutta ja toisaalta kuinka hyvin sitä luovuttamaan. Eko-talon seinän eristeen pitää olla sellainen että se pystyy sitomaan itseensä sitä kosteutta joka seinän läpi sisältä tulee ja toisaalta sen myös helposti luovuttamaan eli suomeksi sanottuna kuivumaan. Esim. aikoinaan yleisesti käytetty sahanpurueriste oli juuri tällainen hydroskooppinen eriste ja se toimi hyvin. Nykyisin käytetään esim. selluvillaa. Lasi/kivivilla ei taas pysty sitomaan kosteutta juuri ollenkaan joten jos höyrynsulkumuovi ei ole täysin tiivis (jota se harvoin on johtuen monista talon läpivienneistä, rakennusvirheistä yms.) , se kastuu ja kastelee samalla myös ympäröivät rakenteet koska se ei itse pysty sitomaan kosteutta juuri lainkaan.
      Kaikki rakenteet voidaan totetuttaa hyvin tai huonosti ja kaikki ovat omalla tavallaan vaativia. Täytyy tietää mitä on tekemässä, mitkä ovat käytettyjen materiaalien hyvät ja huonot puolet ja missä kohdissa pitää olla tarkkana.


  • Se poistuu automaattisesti biologisen kaarensa päätepisteessä mätänemällä. Suunniteltu juttu.

    • Tuttu juttu. Meille kävi näin.


    • Paanukatto on puuta ja kestää hyvin hoidettuna 300 vuotta. Hoitamattomanakin 150 vuotta. Nykyisille katoille saa säälittävän 10 vuoden takuun.

      Jos puu kestää katolla kyllä se kestää oikein rakennettuna lahoamatta muissakin rakenteissa tarpeeksi kauan.


    • kädentaitaja kirjoitti:

      Paanukatto on puuta ja kestää hyvin hoidettuna 300 vuotta. Hoitamattomanakin 150 vuotta. Nykyisille katoille saa säälittävän 10 vuoden takuun.

      Jos puu kestää katolla kyllä se kestää oikein rakennettuna lahoamatta muissakin rakenteissa tarpeeksi kauan.

      Ei kestä paanukatto noin kauaa ilman huoltoa ja saattaa vuotaa heti uutena. Peltikatto se olla pitää!


    • pelti kiinni kirjoitti:

      Ei kestä paanukatto noin kauaa ilman huoltoa ja saattaa vuotaa heti uutena. Peltikatto se olla pitää!

      tapahtuu höyrynsululla varustetussa mineraalivillaseinärakenteessa kun lämmin ja kylmä ilma kohtaa toisensa eristeen sisällä?Muodostuuko silloin kosteutta eristeeseen?

      Itselläni on selluvillalla eristetty seinärakenne, sisäverhouslevyn takana on ilmansulkupaperi.
      Täytyy sanoa ettei vedä nurkista, eikä muualtakaan ja lämmintä riittää 20c pakkasillakin.
      Rakennetta on myös viime talvena kuvattu lämpökameralla, silloinkaan ei havaittu lämpövuotoja.
      Selluvillan valitsin ainoastaan siitä syystä että oli edullinen ja nopea asentaa, 100m2 rakennuksen eristämisessä meni n. 3 tuntia aikaa....


    • Ekotalo kirjoitti:

      tapahtuu höyrynsululla varustetussa mineraalivillaseinärakenteessa kun lämmin ja kylmä ilma kohtaa toisensa eristeen sisällä?Muodostuuko silloin kosteutta eristeeseen?

      Itselläni on selluvillalla eristetty seinärakenne, sisäverhouslevyn takana on ilmansulkupaperi.
      Täytyy sanoa ettei vedä nurkista, eikä muualtakaan ja lämmintä riittää 20c pakkasillakin.
      Rakennetta on myös viime talvena kuvattu lämpökameralla, silloinkaan ei havaittu lämpövuotoja.
      Selluvillan valitsin ainoastaan siitä syystä että oli edullinen ja nopea asentaa, 100m2 rakennuksen eristämisessä meni n. 3 tuntia aikaa....

      Kaikki tietävät että lasivilla/villa ei helpolla kuiva. Nyt uudet energiatehokkaat rakennumäärykset pyrkivät matalaenergia taloon lämmöneristeiden osalta.

      Ok, Mutta ongelma tulee siitä kun se kastepiste ts nollakohdan kosteusraja onkin nyt siellä villassa eikä siinä ulkoseinässä. Villa kastuu sekä homehtuu. Nyt on tehty eräässä paikkaa alustavia testejä uuden määräyksen seinärakenteella jossa rakenteena on höyrynsulkumuovi sekä paksu villakerros.

      Testissä simuloitu suomalaista ilmastoa sekä kosteukäyttäytymistä. Luhyesti sanottuna villassa kasvaa jo nyt homepesäkkeitä jotka todettu labrassa. Testi ei ole edes valmis vielä!!

      Ainoa ratkaisu on seuraavanlainen:

      Ekovillan ilmasulkupaperi (lähes pahvia) sekä puukuidusta tehty eko selluvilla joka ruiskutetaan seinärakenteeseen. Ja sisäseinissä ei saa käyttää vinyyli=muovitapetteja eikä talon ulkokuoressa saa käyttää esim. Maaleissa lateksi=muovimaalia tai muutakaan joka estää hengittämästä=kosteuden siirtymistä joko sissäseinään tai ulkoseinään. Näin seinästä tulee terveellinen kuten 1950 luvun rintamamiestaloissa ja se täyttää myös uudet määräykset.

      HUOMAA!!!

      Lateksia on jopa öljymaaleissa! Ole siis erityisen tarkka, älä usko heti nuorta rautakaupan myyjää, vaan selvitä tarkaan eri lähteistä maalin koostumus.

      Mikäli varmasti haluat kestävän seinämaalin ilman ongelmia, valitse petroolimaali sen lukuisissa eri sävyissä.

      Jos pinna ei tarvitse kiiltää kilpaa auton kanssa, valitse -50% edeullisempi (vrt.lateksit/öljy/petr.) KEITTOMAALI. Tämä on sitä tavaraa joka pysyy aitan tai talon seinässä sen 100vuotta. Eikä tarvitse rapsuttaa, vain ylimaalaus 25 vuoden välein, riippuen puiden varjostuksesta tontilla. Eteläseinä maalattava 10v. välein.

      Jos haluat elää terveellisesti terveessä talossa, sinä ehkä opit juuri uutta asiaa ex.homeloukussa asuneelta ja allergiat saaneelta. Etsi,tutki sekä selvitä. Unohda villa muovi. Tai osta hirsitalo rossipohjalla 70cm ryömintätilalla.

      Talleta tämä vaikka microsoft word asiakirjaan pöydällesi ja mitä tätä tietoa tässä. Terveys on tärkeintä, se on korvaamaton.

      Onnea talokaupoille!


    • Sairas talo kirjoitti:

      Kaikki tietävät että lasivilla/villa ei helpolla kuiva. Nyt uudet energiatehokkaat rakennumäärykset pyrkivät matalaenergia taloon lämmöneristeiden osalta.

      Ok, Mutta ongelma tulee siitä kun se kastepiste ts nollakohdan kosteusraja onkin nyt siellä villassa eikä siinä ulkoseinässä. Villa kastuu sekä homehtuu. Nyt on tehty eräässä paikkaa alustavia testejä uuden määräyksen seinärakenteella jossa rakenteena on höyrynsulkumuovi sekä paksu villakerros.

      Testissä simuloitu suomalaista ilmastoa sekä kosteukäyttäytymistä. Luhyesti sanottuna villassa kasvaa jo nyt homepesäkkeitä jotka todettu labrassa. Testi ei ole edes valmis vielä!!

      Ainoa ratkaisu on seuraavanlainen:

      Ekovillan ilmasulkupaperi (lähes pahvia) sekä puukuidusta tehty eko selluvilla joka ruiskutetaan seinärakenteeseen. Ja sisäseinissä ei saa käyttää vinyyli=muovitapetteja eikä talon ulkokuoressa saa käyttää esim. Maaleissa lateksi=muovimaalia tai muutakaan joka estää hengittämästä=kosteuden siirtymistä joko sissäseinään tai ulkoseinään. Näin seinästä tulee terveellinen kuten 1950 luvun rintamamiestaloissa ja se täyttää myös uudet määräykset.

      HUOMAA!!!

      Lateksia on jopa öljymaaleissa! Ole siis erityisen tarkka, älä usko heti nuorta rautakaupan myyjää, vaan selvitä tarkaan eri lähteistä maalin koostumus.

      Mikäli varmasti haluat kestävän seinämaalin ilman ongelmia, valitse petroolimaali sen lukuisissa eri sävyissä.

      Jos pinna ei tarvitse kiiltää kilpaa auton kanssa, valitse -50% edeullisempi (vrt.lateksit/öljy/petr.) KEITTOMAALI. Tämä on sitä tavaraa joka pysyy aitan tai talon seinässä sen 100vuotta. Eikä tarvitse rapsuttaa, vain ylimaalaus 25 vuoden välein, riippuen puiden varjostuksesta tontilla. Eteläseinä maalattava 10v. välein.

      Jos haluat elää terveellisesti terveessä talossa, sinä ehkä opit juuri uutta asiaa ex.homeloukussa asuneelta ja allergiat saaneelta. Etsi,tutki sekä selvitä. Unohda villa muovi. Tai osta hirsitalo rossipohjalla 70cm ryömintätilalla.

      Talleta tämä vaikka microsoft word asiakirjaan pöydällesi ja mitä tätä tietoa tässä. Terveys on tärkeintä, se on korvaamaton.

      Onnea talokaupoille!

      ja kun ulkoseinässä on ilmarako, voi myös lateksia käyttää jos niin haluaa...


    • Paitsi jos kirjoitti:

      ja kun ulkoseinässä on ilmarako, voi myös lateksia käyttää jos niin haluaa...

      Voi käyttää mutta toivottavasti kukaan ei käytä. Minulla on öljymaalilla maalattu talo. Viime kesänä oli ensimmäinen uusintamaalaus 28 vuotta alkuperäisen jälkeen. Seiniä ei tarvinnut raapata yhtään kun öljymaali ei lähde levynä irti seinästä. Lateksilla maalatun talon uusintamaalauksessa suurin työ on vanhan hilseilleen maalin poisto. On siinä yksi hyväkin puoli: vesimaalia on helppo levittää.


    • Miten niin ei toimi? Montako taloa on todettu vaurioituneeksi? Tehneet ko. rakenteilla taloja ainakin 20 vuotta.


    • Ehkä tehneet, mutta mikseivät enää tee? Siksi kun täys kusettajafirma. Laittaa uusia osakeyhtiöitä pystyyn kuin sieniä sateella. Luulee sillä pääsevänsä vastuista. Viimeisimpänä huijaavat väistötiloilla ja moduulirakentamisella. Suomen Moduulitilat Oy


  • Tampereen TKK professori (nykyisin taitaa olla eläkkeellä) Unto Siikanen taitaa olla alan huippuosaaja. Hänen kirjallisuutta kannattaa puutalosta lukea. Unton luennoilla olleena muistelisin Unton vinkkinä olleen laittaa ilmansulkupaperi ja vaneri sisäpuolelle ennen sisäverhousta. Puuseinän "hengittävän" rakenteen ilmanläpäisevyyden suhde tulisi olla 1:5 tai 5:1 (miten haluaa asian ilmaista) l. rakenteen ulkopinta pitää olla 5 kertaa ilmaa läpäisevämpi kuin sisäpinta. Tähän rakenteeseen "kuitueristeellä+runkoleijonalla" riittää vanerin ensimmäinen liimakerros saada ko. suhde aikaan. X5 toki sinne teipattuna, vaneri ei ole kulmissa tarpeeksi tiivis (ainakaan jokakodinkirvesmies ei tee sitä). Puurakentajan kyllä kannattaa aina se vaneri laittaa (koivu!) ennen kipsilevyä. Ei ikinä proppuja, ei ikinä halkeamia, poraat mitä tahansa mihin tahansa. Ja ei tavitse loveta runkotolppia, levyjäykiste toimii vinoja paremmin. Jopa väliseinään, hinta vs. hyöty. RI- AMK

  • miksiköhän täällä 5 vuotias "ekotalo ei ole mädäntynyt mistään kun teimme toisen takaoven lisää ja iso reikä tehtiin seinään, onkohan tämä väärin rakennettu ? :=)

  • En ole rakennustekninen asiantuntija mutta biologian asiantuntija olen joten sen tiedän ,että eihän mikään talo mätäne jos rakenteet on oikein toteutettu, eikä kondensiovettä eikä vesihöyryä jää rakenteisiin. toisinsanoen rakenteiden on hengitettävä ja vielä hengitettävä oikein, lisäksi sen on oltava oikeista kohdista tiivis. Tässä on rakentajalla suuri vastuu tehdä asiat oikein. Siksi asun toistaiseksi vuokralla, koska en luota rakentajiin, varsinkaan urakoitsijoihin. En väitä, että kaikki rakentajat ja urakoitsijat olisivat huithapeleita puoskareita mutta en ota monen sadan tuhannen riskiä että se osuu omalle kohdalle :)

  • matalaenergiatalo tehty 2009 eli 10 vuotta sitten, ei hometta eikä oireilua kenelläkään. missä vika? väärin tehtykö? eikös muovitalot pitäisi olla jo homeessa ?
    ja sähkönkulutus 6000kwh/v ja neliöitä 125kpl

suomi24-logo

Osallistu keskusteluun

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

Luetuimmat keskustelut

  1. Hengityssuoja, viruksia vastaan. Ihan pelleilyäkö?

    Kuulemma hengityssuojaimet ovat loppuneet niin apteekeista kuin tukkureiltakin, kertoo Hesari. "Hengityssuojaimet loppuivat tukkureilta ja monista ap
    Maailman menoa
    61
    2868
  2. Mä välitän susta

    edelleen paljon, sitä ei mikään koskaan muuta, enkä halua sulle mitään pahaa. Toivon että olet onnellinen. Itse tyydyn osaani ja yritän pärjätä näillä
    Ikävä
    55
    707
  3. Tiedät nainen itekin

    jos me ruvettas niin haluaisin; että oltais vain toisia varten. Sinusta en kyllä ole yhtään varma. :(
    Ikävä
    31
    513