Eräässä avauksessa tuolla alempana on taas tyypillinen, väärinymmärrysten tai tahallisten väärien tulkintojen synnyttämä ennakkoluuloinen "kuvaus" keskustasta. Sen kirjoittaja ilmeisesti aika usein tekee näitä avauksia ja arvioita n.s. "omasta päästään" vaikka usein hän toisaalta välittää lähinnä muualta lukemaansa "tietoa" juurikaan lähdekritiikistä piittaamatta.
Tyypillinen keskustaan kohdistettu syytös on, että se pumppaa resursseja pääkaupungista muualle maahan mm. ylläpitämällä pieniä kuntia. Tähän on esitettävä kaksi oleellista vastaväitettä. Tähän saakka en ole nähnyt yhdenkään suomalaisen puoluejohtajan esittävän kuntien pakkoliitoksia - miksi siis tässä asiassa arvostelu kohdistetaan keskustaan? Heinäluoma puolestaan ei saanut veromallilleen juuri kannatusta kenenkään muun puolueen parissa. Valtiovarainministerin esittämäksi se olikin kaikkien aikojen tyräys. Toinen vastaväite on se, että laajoissa kuntataloutta koskevissa tutkimuksissa ei ole havaittu kuntakoon ja palvelutuotannon kustannusten ja tehokkuuden välillä sellaista syy-yhteyttä, että suuri olisi hyvä ja tehokas. Ei myöskään kunnan maantieteellinen sijainti sinällään tee siitä hyvää tai huonoa palvelukyvyltään ja kustannuksiltaan.
Aluepolitiikasta meitä keskustalaisia syytetään ja sen tuloksia mustamaalataan samoin Helsingin "syrjimisestä". Muistutan Korhoselle ja muille jälleen kerran, että kaivakaapa keskustan pääkaupunkia koskevat kannanotot ja aloitteet vaikkapa internet-sivuilta www.keskusta.fi sen tietopankkiosiosta. Aluepolitiikka muuttui jo Ahon hallituksen aikana kehityspolitiikaksi, jonka tärkeitä välineitä ovat mm. TEKES, yliopistot ja korkeakoulut.
Keskustan arvostelijat harvoin havaitsevat, että koko Helsingin kaupunki on syntynyt hallinnollisella, alue- ja turvallisuuspoliittisella päätöksellä. Siellä on enemmän koko maan veronmaksajien tuella ylläpidettyjä työpaikkoja, joiden sijaitseminen alemman kustannustason alueilla olisi veronmaksajille paljon edullisempaa. Yhteisövero jauhaa Helsingille kuten muillekin pääkonttorikaupungille tuottoja siitä huolimatta vaikka koko tuotanto ja arvonlisäys tapahtuisi muualla Suomessa.
Kunnallisverojen tasausjärjestelmän lisäksi on myös monia muita kuntien ja valtion kesken sekä kuntien kesken menoja tasaavia tekijöitä. Jos tarkastelee valtionosuusjärjestelmää, ei voi vetää noin suoria johtopäätöksiä kuin täällä yleensä vedetään.
Nämä herrat kirjoittelijat näyttävät olevan autuaan tietämättömiä siitä, että aluepolitiikan rakennerahoituksen lähde on nykyään Euroopan unioni, sen lainsäädäntö ja sen velvoittavuus. Myös maataloustuesta he "tepatoivat" usein. Eivätkä tiedä / muista / ymmärrä (tai se ei muuten mahdu paksuun kalloonsa) että Suomen maataloustukijärjestelmä perustuu Euroopan unionin yhteiseen maatalouspolitiikkaan, Suomen liittymissopimukseen Euroopan unioniin sekä lukuisiin EU-lakeihin ja EU-budjettiin. Minua on kovasti huvittanut myös se typeryys, että samaat kirjoittajat moittivat keskustaa maatalouden suosimisesta, mutta seuraavana päivänä moittivat sitä viljelijöiden edun unohtamisesta.
Tiedän, että tähän saan vastaukseksi tavanomaista häiriköintiä, tekoviisastelua, jeesjustelua ja laajoja sitaatteja kommentaattorien aiemmista "teoksista". Laitan tämän kirjoituksen tähän kumminkin opillisesti ja tiedollisesti sivistävässä mielessä, jotta eräät innokkaimmista palstalla roikkujista saisivat edes siemenen verran tietoa niistä asioista, joista ovat niin innokkaita inttämään.
Tyypillinen keskustaan kohdistettu syytös on, että se pumppaa resursseja pääkaupungista muualle maahan mm. ylläpitämällä pieniä kuntia. Tähän on esitettävä kaksi oleellista vastaväitettä. Tähän saakka en ole nähnyt yhdenkään suomalaisen puoluejohtajan esittävän kuntien pakkoliitoksia - miksi siis tässä asiassa arvostelu kohdistetaan keskustaan? Heinäluoma puolestaan ei saanut veromallilleen juuri kannatusta kenenkään muun puolueen parissa. Valtiovarainministerin esittämäksi se olikin kaikkien aikojen tyräys. Toinen vastaväite on se, että laajoissa kuntataloutta koskevissa tutkimuksissa ei ole havaittu kuntakoon ja palvelutuotannon kustannusten ja tehokkuuden välillä sellaista syy-yhteyttä, että suuri olisi hyvä ja tehokas. Ei myöskään kunnan maantieteellinen sijainti sinällään tee siitä hyvää tai huonoa palvelukyvyltään ja kustannuksiltaan.
Aluepolitiikasta meitä keskustalaisia syytetään ja sen tuloksia mustamaalataan samoin Helsingin "syrjimisestä". Muistutan Korhoselle ja muille jälleen kerran, että kaivakaapa keskustan pääkaupunkia koskevat kannanotot ja aloitteet vaikkapa internet-sivuilta www.keskusta.fi sen tietopankkiosiosta. Aluepolitiikka muuttui jo Ahon hallituksen aikana kehityspolitiikaksi, jonka tärkeitä välineitä ovat mm. TEKES, yliopistot ja korkeakoulut.
Keskustan arvostelijat harvoin havaitsevat, että koko Helsingin kaupunki on syntynyt hallinnollisella, alue- ja turvallisuuspoliittisella päätöksellä. Siellä on enemmän koko maan veronmaksajien tuella ylläpidettyjä työpaikkoja, joiden sijaitseminen alemman kustannustason alueilla olisi veronmaksajille paljon edullisempaa. Yhteisövero jauhaa Helsingille kuten muillekin pääkonttorikaupungille tuottoja siitä huolimatta vaikka koko tuotanto ja arvonlisäys tapahtuisi muualla Suomessa.
Kunnallisverojen tasausjärjestelmän lisäksi on myös monia muita kuntien ja valtion kesken sekä kuntien kesken menoja tasaavia tekijöitä. Jos tarkastelee valtionosuusjärjestelmää, ei voi vetää noin suoria johtopäätöksiä kuin täällä yleensä vedetään.
Nämä herrat kirjoittelijat näyttävät olevan autuaan tietämättömiä siitä, että aluepolitiikan rakennerahoituksen lähde on nykyään Euroopan unioni, sen lainsäädäntö ja sen velvoittavuus. Myös maataloustuesta he "tepatoivat" usein. Eivätkä tiedä / muista / ymmärrä (tai se ei muuten mahdu paksuun kalloonsa) että Suomen maataloustukijärjestelmä perustuu Euroopan unionin yhteiseen maatalouspolitiikkaan, Suomen liittymissopimukseen Euroopan unioniin sekä lukuisiin EU-lakeihin ja EU-budjettiin. Minua on kovasti huvittanut myös se typeryys, että samaat kirjoittajat moittivat keskustaa maatalouden suosimisesta, mutta seuraavana päivänä moittivat sitä viljelijöiden edun unohtamisesta.
Tiedän, että tähän saan vastaukseksi tavanomaista häiriköintiä, tekoviisastelua, jeesjustelua ja laajoja sitaatteja kommentaattorien aiemmista "teoksista". Laitan tämän kirjoituksen tähän kumminkin opillisesti ja tiedollisesti sivistävässä mielessä, jotta eräät innokkaimmista palstalla roikkujista saisivat edes siemenen verran tietoa niistä asioista, joista ovat niin innokkaita inttämään.
Vastaukset 44
Vanhimmat
...uusia moneenkin kertaan ja paloitella moniksi eri jutuiksi..
Kyllä tällä saitilla lukijoitakin käy, aivan oikeita tiedonhakijoita, joskin matalaksi päässyt yleinen taso karkottaa osan etäämmälle.
…niin Mooses kyllä voi tulla vuoren luo. Eli olisit voinut antaa tuon vastineeksi avaukseeni, kun kerran sen tuossa mainitset, niin olisinpahan kerran saanut kepulaiseltakin varsin asiallisen vastineen.
En rupea tuossa sanomaasi kohta kohdalta kiistämään, kun siihen tuskin asiantuntemuksenikaan riittäisi, ja varsinkaan kun en mukavuudenhaluisena ikämiehenä viitsi nähdä vaivaa esittämäsi paikkansapitävyyden tarkistaakseni. Eräitä kohtia siitä epäilen kyllä vahvasti.
Ei ole järkeenkäypää, etteikö suuri olisi aina pientä tehokkaampaa. Jos ei olisi, niin miksi sitten tilakokoja halutaan suurentaa, miksi yritykset haluavat kasvaa jne…? Tietenkin suurella koolla on kiistämätön etunsa olkoon kyseessä tavaroiden tai palveluiden tuotto. Mikä tahansa. ”Koolla ei ole väliä” on pienikaluisten propagandaa, sanotaan.
Keskustan ”helsinkimyönteisyydestä” näytöksi kelpaa puolueen ohjelma, johon nojaten täällä Oiva Härkönenkin puhuu ”alueellisen ja sosiaalisen tasapainon palauttamisesta”. Mitä muuta se voisi olla, kuin kupata Helsinkiä ja muita suuria väestökeskuksia yhä enemmän ja siirtää ne varat täältä muualle, jossa niillä todellakaan ei synnytetä mitään uutta siten, kuin täällä voitaisiin synnyttää.
Tietenkin myös minä kannatan koko Suomen järkevää kehittämistä, jota tosiaan on tapahtunut viittaamasi kehityspolitiikan (Tekes, yliopisoto, korkeakoulut) kautta. Suomi tarvitsee monia aluekeskuksia, joita on useita elinvoimaisia ja kasvavia noussutkin. Mutta sellainen kehitys lienee enemmän muiden puolueiden kuin kepun tavoitteena. Niissä myös nähdään selkeästi se, että sellaista kehitystä ei estä pääkaupunkiseudun kehittäminen kansainvälisesti vetovoimaisksi metropoliksi, joka on koko Suomen etu.
Kepulaiset täällä vaativat maan kehittämistä linjalla ”joka niemeen, notkoon ja saarelmaan, jotain tahtoisin nostattaa”. Helsinki joutaisi panna matalaksi. Sitä kai tuo Emerituksenkin vihjaus tarkoittaa: ..”kyllä Helsingin seudun maaseudun riistäminen joutaa loppumaan ja alkaa takaisinmaksun aika”.
Tuossa sinä puhut muunnettua totuutta:
>> Helsingin kaupunki on syntynyt hallinnollisella, alue- ja turvallisuuspoliittisella päätöksellä. Siellä on enemmän koko maan veronmaksajien tuella ylläpidettyjä työpaikkoja, joiden sijaitseminen alemman kustannustason alueilla olisi veronmaksajille paljon edullisempaa. Yhteisövero jauhaa Helsingille kuten muillekin pääkonttorikaupungille tuottoja siitä huolimatta vaikka koko tuotanto ja arvonlisäys tapahtuisi muualla Suomessa.> keskustalainen aluepolitiikka tähtää siihen, että ihmisillä olisi mahdollisuus asua ja elää kotimaisemissaan. > Kaikki valtiovallan toimenpiteet, jotka tukevat tätä tavoitetta ovat keskustalaista aluepolitiikkaa.
Niin. On syynsä, miksi en vastannut avaukseesi. Jos avaus ei ole todenmukainen, on sen oikominen aivan toivoton tehtävä, varsinkin jos ei ole odotettavissa keskustelua itse asiasta. Nytkin hieman yllättäen pitäydyt kannassasi haluamatta esittää sen vahvistukseksi mitään laajempaa ainesta.
Muutamaan kommenttiisi vastaan.
Ensinnäkin suuruuden logiikka. Onnistut lahjakkaasti sekoittamaan kolme täysin eri periaattein toimivaa maailmaa: yritystoiminnan, julkisen hallinnon ja maataloustuotannon. Ensimmäisestä voin kertoa useita esimerkkejä siitä, kuinka monet menestyvät yritykset eivät hae kasvua yrityskaupoilla tai monialaisuudella vaan keskittymällä. Vaikkapa Ponsse, Bella, Karelia, Keitele Forest jne. Yritystoiminnassa koon kasvu liittyy useammin markkina-aseman vahvistamiseen tai uuden markkina-alueen saavuttamiseen pikemminkin kuin itse tuotantoprosessin tehokkuuteen. Samaa voidaan todeta kuntien suhteen. Kunnallisalan kehittämissäätiön ja HY:n tutkimuksen mukaan Helsingin kaupunki on palvelujen tuottajana maan 327. tehokkain kunta, kun taas 30 tehokkaimman joukossa on enimmäkseen 5-20 000 asukkaan kuntia. Euroopan unionin yhteisessä maatalouspolitiikassa taas tilanne on se, että tuki on sidottu yksikkökokoon eli hehtaareihin ja eläinmääriin. Ja kun tuen merkitys tuotannon tuloksessa on suurempi kuin tuotantoprosessin tehokkuuden, on selvää, että tämä tukipolitiikka suosii suuria yksikkökokoja ja toisaalta sellaista tuotantoa, jossa ei pyritä optimaaliseen tuotantotulokseen vaan saatetaan tahallaan säästää kustannuksissa satotavoitetta alentaen. Niin se Jorma vain on, että maailma on pikkuisen monimutkaisempi kuin se esittämäsi "kalukokovertailu".
Keskustan puoluevaltuuskunta otti 2002 melko laajan pääkaupunkikannanoton: "Menestyvä ja hyvinvoiva pääkaupunkiseutu on koko Suomen etu".
Etsipä se keskustan tietopankista, niin keskustellaan sitten keskustan mielipiteiden pohjalta, ei sinun niistä muodostamiesi vanhojen mielikuvien pohjalta.
Tässä oli valaisevaa ja jämptiä tekstiä, mitä ökyisäntä on aina kirjoittanut. Eipä siinä kapi ja MPP voi kun sanoa . Näin on. Kyllähän nämä punapipot väittää aina vaikka mitä, mutta onhan kaikkien tiedossa oikeat asiat, eikä kukaan viitsi noiden änkyröiden kanssa väitellä kun tiedot perustuu punaisten silmälasien tuntumaan.
Eipä kapikaan pystynyt kuin myötäilemään Keskustan oikealle linjalle.
Hyvä Keskusta.
Sanot aivan oikein, että ennakkoluuloihin. Kapin kanssa on turha väitellä kun tulee kapin lauma nälvimään. Näin on hyvä kun tulee todellista tietoa.
...toisella nimellä kutsutaan poliittiseksi toisinajatteluksi. Kepulaisesta näkökulmasta tässä tapauksessa.
Sen sijaan nuo pari tukimieheksesi saamaa onnistuivat kyllä vahvistamaan kuvaani kepulaisuudesta. Joka ei tietenkään välity Sinun kuvaasi mielessäni, sillä olet niitä harvoja keskustalaisia täällä, joita voin arvostaakin. Vaikka emme siis näe asioita samoin.
By the way - et muuten yrittänyt kumota esittämiäni näkemyksiä kuin muutamalta kohdalta - tuossa suuruuden ekonomiassa - etkä ottanut kantaa niihin asioihin, jotka minun omaan avaukseeni inspiroivat. Eli noihin kepulaisten näkemyksiin, joita nyt edusti Emeritus.
Jorma,
valmistaudun nyt Oulun puoluekokoukseen. En jatka keskustelua siitä tekniikasta, miten keskustelua pitäisi käydä. Tyydyn toteamaan, että pidän keskustelussa asiaan keskittymisestä.
Toinen toteamukseni on, että keskusta on avarakatseinen kansanliike, joka on aina puolustanut kansanvaltaa. Niin teimme äärioikeistoa ja äärivasemmistoa vastaan 1920- ja 1930-luvuilla, kuningasvaltaa vastaan yhdessä sosialidemokraattien kanssa itsenäisyytemme alkuaikoina ja niin teimme myös ulkoparlamentaarisia voimia vastaan 1990-luvulla.
Kansanvaltainen puolue kestää hyvin keskustelua itsestään niin sisällään kuin ulkopuolellakin. Minä suuntaan nyt juhlakokoukseen ja monien harmiksi voin vakuuttaa, että toiselle vuosisadalle mennään luottavaisin mielin. Palaan sitten asioihin kunhan tärkeät velvollisuudet ja mieleenpainuvat juhlat on kunnolla vietetty.
Jätitte kuitenkin Jäätteenmäen täysin yksin Lipposen masinoiman hyökkäyksen kohteeksi. Kun toiseen vaakakuppiin pantiin Lipposen täydellisesti epäpätevä ja mahdollisesti maanpetoksellinen bush-koalitiokytkentä ja toiseen vaakakuppiin Keskustan rohkeus, jänistitte kuin arkajalat ainakin.
Koskahan aiotte selvittää nuo asiat itsellenne?
Palkittu toimittaja Seija Sartti kirjoitti pari vuotta sitten laajan artikkelin Maalaisliitto/Keskustapuolueesta. Se julkaistiin Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä syksyllä 2000. Artikkeli oli laaja analyysi maalaisliittolaisuudeksi nimitetystä yhden asian liikkeestä. Sitä leimasi lämmin ja rehellinen ote sekä ymmärtäväisen huumorin sävyttämä suhtautuminen tuohon omituiseen puolueeseen.
On aika palauttaa mieliin Sartin ansiokas kirjoitus.
*****
Seuraavassa muutama valittu pala:
"Nimensä vaihtaja haluaa esiintyä parempana kuin on tai häivyttää taustansa (erityisesti jos se on rikollinen). Stadilaisen mielestä on tyypillistä maalaiskieroilua, että maalaisliitto esiintyy väärällä nimellä."
" 'Kiitos kepun, meillä pidettiin maatalouden vanhentuneita rakenteita yllä hirveän paljon pitempään kuin missään muualla', sanoo Ben Zyskowicz."
"Kepu valittaa, että maaseudulla menee huonosti. Kepun mielestä syylliset ovat jossain muualla, vaikka se itse hallitsee viidenneksen kannatuksella neljää viidesosaa Suomen pinta-alasta."
"Maakuntien parhaat pojat lähetetään pääkaupungin päätöksentekokammareihin, jotta he imuroisivat maakuntiin maksimaalisesti etuja ja rahaa. Kepulaiset pitävät sitä tinkimättömänä omalle asialle omistautumisena. Muiden näkökulmasta se on härskiä rahastusta ja rankkaa kotiin päin vetämistä."
"Kepulla on perinteinen papin kaksoisrooli, jossa saarnataan: älkää tehkö niin kuin minä teen vaan niin kuin minä sanon."
"Presidentinvaalien huhukampanjassa Halosesta tehtiin lesbo ja Arajärvestä homo. Aho esittäytyi kunnon perheenisänä, jolla on kaunis vaimo.
Kepu laski väärin. Kaupunkilaiset eivät ala kirkua nähdessään minkään lajin poikkeavuutta; sitä paitsi heistä todellinen tilastollinen poikkeavuus on ensimmäisessä avioliitossaan oleva neljän lapsen kotiäiti."
"Professori (joka ei tässä yhteydessä halua profiloitua) kommentoi lopputulosta huojentuneena: 'Suomi olisi nyt Euroopan läävä, jos Aho olisi voittanut.' "
"Kepulaisia toisinajattelijoita ei hevin tule mieleen, ellei mukaan lasketa Väyrystä, joka ajattelee myös itsensä kansa toisin."
"Kotimaa oli miehitetty kepulaisilla vallanpitäjillä, ja ulkomaista apua oli yleensä saatavissa 'itäisestä vaalipiiristä'. Karjalaisen laskettiin voittavan Suomen presidentinvaalit noin 200 miljoonalla äänellä.
Puoluejohto tyrmistyi, kun itsenäiset kepulaiset äänestivät Neuvostoliiton suosikkiehdokkaan nurin. Siihen asti kenttäväki oli luottanut siihen, että neukkujen pelko on maan etu."
" 'Räikeimmät tapaukset - tarkoitan julkeaa yhteispeliä Neuvostoliiton kanssa - kertovat jotakin puolueen luonteesta', Zyskowicz muistuttaa."
" 'Kepu pettää aina' on slogan, jota suositaan oikealla ja vasemmalla. 'Kyseessä on varmasti ns. kansanviisaus. Sillä on monta isää tai ei yhtään', Erkki Liikanen arvioi."
" Pertti Paasio on kehittänyt kepusanonnasta oman muunnelmansa: 'Kepu pettää aina ja erityisen pahasti se pettää silloin, kun ei petäkään. Siihen ei kukaan osaa varautua.' "
"Kepu on rikastuttanut poliittista sanastoa 'lehmänkaupoilla' (sulle - mulle), 'iltalypsyllä' (vielä lisää mulle) ja 'pekkaroinnilla' (eniten mun vaalipiirille)."
"Kääriäinen harrastaa juonitteluja ikään kuin taidetta taiteen vuoksi. --- Kepu käy vieläkin kauppaa, mutta sillä ei ole mitään myytävää. Kepun valta on mennyt oppositiossa ja MTK:n valta on mennyt Brysseliin."
"Kekkosetkin ovat muuttuneet. Suvun päämies Timo Kekkonen sanoi isänsä satavuotispäivän haastattelussa: 'Olen matkan varrella ehtinyt äänestää vaikka mitä puoluetta, mutta kepulaisia en ole koskaan äänestänyt' "
"Ahon muovihahmo suli presidentinvaaleihin. Häntä myytiin 'uuden ajan presidenttinä', mutta vanhoilla arvoilla. 'Koti, uskonto ja isänmaa' oli stadissa haudattu huonona vitsinä jo 60-luvulla (ja haisi esiin kaivettuna pahasti ummehtuneelta)."
"Visuaalista vaikutelmaa ei voi väheksyä. Jos vierekkäin istutetaan Suvi-Anne Siimes ja Seppo Kääriäinen, jompikumpi ei kuulu 2000-luvulle."
"Kepulaiset tietävät itsekin, että vihneniskat ja sikafarmarit täytyy työntää komeroon piiloon, jos kepua markkinoidaan modernina kaupunkipuolueena. Aina vaalien alla on pidettävä myös Väyrynen, Pekkarinen ja Kääriäinen poissa näkyvistä."
"Silloin kun kepu tarvitsee näytille liberaalia, eurooppalaista kepulaista, esiin työnnetään Olli Rehn. Hän tuntuukin olevan ainoa kepulainen, jota ei-kepulaiset poliitikot yksimielisesti kehuvat."
*****
Nämä olivat siis suoria lainauksia Seija Sartin tekstistä.
hei vain sinullekin. Paljastit keskustafoobikon luontosi juuri avauksessani kuvaamalla tavalla. Lainasit maamme tunnetuimman keskustafoobikon artikkelia, jossa tämä valehteli omatunnon kolkuttamatta paikkansapitämättömiä ja jo ammoin kuultuja huhuja kerraten. Ainoatakaan tosiasiaa, todistetta, ei Sartin sanojen tueksi löydy. Keskustafobiasi paljastit myös siinä, että sinulla ei ollutkaan mistään avaukseni asiasta omaa mielipidettä saati käsitystä, vaan turvauduit sitaatteihin, pukeuduit keskustafoobikon lainavaatteisiin.
Ökyrengillä on näköjään kova työ yrittää kääntää musta valkoiseksi. Eduskuntavaalit lähestyvät ja Keskustan kannatus on laskusuunnassa. Kolmet peräkkäiset hävityt vaalit eivät tosiaankaan ole paras mahdollinen lähtökohta vaalikampanjalle.
Oulussa piti juhlia, mutta kokouksesta on tulossa myrskyisä. Saattaapa Vanhasellekin löytyä vielä vastaehdokas.
Sitä paitsi Paula Lehtomäki sanoi ennen presidentinvaaleja, että alle 20 %:n äänimäärä vaaleissa on Keskustalle sellainen tappio, että se johtaa puoluejohtajan vaihtoon.
Sanasta naista - vai KEPU PETTÄÄ AINA?
Seija Sartti paljasti moukkamaisuutensa sotkemalla kepuvihamielisyytensä väsäämäänsä Kari S. Tikan muistokirjoitukseenkin. Kari S. Tikka oli sivistynyt herrasmies, eikä olisi takuulla sortunut vastaavaan virheeseen.
Seija Sartin sivistys on pintakiiltoa jota hieman raaputtamalla paljastuu raaka barbaari.
Kari S. Tikka oli mm. sitä mieltä, että kesämökille meno on sivistymätöntä.
Seija Sartti voi olla hieman liian kovaa kamaa sinulle?
Sitä itsekin landepaukkulähtöinen Kari S. Tikka viljeli runsaasti.
Tikkahan valitsi asuinpaikkansa ja elämäntyylinsä ihan itse. Synnyin- tai elinympäristö ei päässyt painostamaan. Sellaista on meno Helsingissä.
Kepun politiikan suuria virheitä on tasan kaksi, jos sivuutetaan ulkopolitiikkaan liittyvät kysymykset. Tällä en tarkoita, että sieltä löytyisi jotain suuria virheitä.
Kronologisesti ensimmäinen suuri virhe oli se, että maahan luotiin maataloustukijärjestelmä, joka johti maatalouden ylikapasiteettiongelmaan. Ylikapasiteetista seurasi ylituotantoa. Pahimmillaan kahdessa vuodessa tuotettiin kolmessa vuodessa kulutettava tuotanto. Tämä ylikapasiteetti johti sitten myöhemmin maatalosuyritäjät vaikeuksiin, kun Kepu oli auvoisilla lupauksillaan houkutellut herkkäuskoiset ihmiset investoimaan maatalouteen liiallisesti. Tästä kysymyksestä olen kirjoittanut palstalla paljon ja tätä yksityiskohtaisemmin.
Maatalouspolitiikkaan keskittyminen ja sitoutuminen johtivat sitten toiseen suureen virheeseen eli aluepolitiikan epäonnistumisiin. Maatalousjohteisuuden vuoksi Suomen asutustiheys jäi suuressa osassa Suomea erittäin pineksi. Ongelma on liian väljä asutustiheys, ei asutuksen sijainti eri puolella Suomea sinänsä. Väljä asutustiheys tarkoitti sitä, että teollisuus ja muu yritystoiminta ei ole ollut kiinnostunut investoimaan alueille, missä työvoima ja markkinat ovat suhteellisen etäällä. Monin paikoin kannattamaton maatalous on jäänyt ainoaksi riutuvaksi elinkeinoksi.
Kepulainen uudistuksia vastustava politiikka on aiheuttanut nämä ongelmat. Kepun mielestä ongelmat voidaan ratkaista kehitysapukeinoin. Rahaa siirretään hyvin menstyviltä alueilta huonosti menestyville odottaen, että ihme tapahtuisi. Vielä ei mitään ihmettä ole tapahtunut, päinvastoin huonosti menestyneet alueet ovat vuosi toisensa perästä alkaneet menestyä vain entistä huonommin.
Kysymys ei ole perimmiltään mistään pakkoliitoksista, vaan siitä, että asiaan on saatava jokin pysyvä ratkaisu. Tavoitteena pitää olla kuntien itsehallinnon, itsellisyyden ja elinkelpoisuuden vahvistaminen. On ihan sama, millä keinoin näihin tavoitteisiin päästään. Niihin tuskin kuitenkaan onnistutaan pääsemään pelkästään sillä, että koko ajan vain vastustetaan ongelmaan vastuullisesti suhtautuvien puolueiden eli lähinnä SDP:n, Kokoomuksen ja Vihreiden ehdotuksia.
Keskusta on puolue, joka henkisesti elää jossain 50-luvulla maatalousvaltaisessa yhteiskunnassa.
Suomen Keskusta ei ymmärrä nykyaikaa eikä kansantalouden peruskysymyksiä.
Suomen Keskustalle on mahdoton ajatus benchmarkata hyvin menestyviä kansantalouksia. Suomen Keskustassa ei ymmärretä esimerkiksi sitä, että huippumenestyksen syntyminen vaatii huippuyksilöt ja huippuyksilöt eivät halua asua yksin jossain periferiassa. Huippuyksilöt vaativat palveluita ja ostomahdollisuuksia, kulttuuria jne.
Keskustan hellimä valtion laitoksien sijoittelu haulikolla ampumalla ympäri Suomea ei edistä huippuyksiköiden ja -yksilöiden kehittymistä. Tämä on yksinkertainen tosiasia.
Suomen Keskustassa ei haluta lukea esim. tulevaisuuden tutkija Richard Floridan teoksia.
Suosittelen tutustumista esim. Richard Floridan kirjaan: "The Rise of the Creative Class".
Ennen kuin siirryn Ouluun viettämään puoluekokousta ja puolueen 100-vuotisjuhlaa kehotan sinua paneutumaan niihin syihin, jotka loivat Suomen maatalous- ja asutuspolitiikan raamit sodan jälkeen. Teollisuus ja rakennustoiminta eivät kyenneet sulattamaan satojen tuhansien siirtolaisten ja rintamalla olleiden ikäluokkien vyöryä. Samalla maa, kuten kaikki Euroopan maat sodan jälkeen poti ankaraa elintarvikepulaa. Sodan käyneet ja kotiseutunsa Karjalassa jättämään joutuneet asutustilalliset tekivät maamme historiassa vielä toisen, sotaan verrattavan uroteon raivatessaan satoja tuhansia hehtaareja peltoa ja rakentaessaan maamme omavaraiseksi. On muistettava, että kaikki vastuulliset puolueet pitivät tärkeänä tätä tavoitetta ja pitivät myös tärkeänä sitä, että sodasta kärsineet ihmiset tunsivat olevansa samoja suomalaisia. Nykyään tuonne tuohon tuntotilaan tuntuu olevan pitkä matka. On varaa viisastella, kun joku on tehnyt sitäkin kestävät pohjat.
En enää ennätä vastailemaan. Annan viikonlopuksi pohdittavaksesi vanhan kansanviisauden: Arvaa oma tilasi, anna arvo toisellekin.
..tuo öky tuohon ei ole mitään lisättävää ja kaikki on totta.
eu:hun ja on liittynyt sen myötä eu:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan, jotenkin on kummallista väittää että kysyeinen luomus on kepun tekemä.
Vielä kummallisemmaksi sen tekee se tosiaseikka että sen ensimmäiset pilkahdukset näkyivät 30-luvun USA:ssa ja varsinaisen noston euroopassa maataloustuet saivat 50-luvulla ekeskieuroopan maissa. Sieltä se myös levisi Suomeen ja yksinkertainen syy sen syntyyn oli hintojen nousun estäminen sillä mitä muuta on monet vuosikymmenet vaadittu kuin ruuan hintaa alas, mutta kuitenkin samalla on nostettu palkkoja sen jalostusportaassa ja panosteollisuudessa.
Anteeksi vain, mutta en usko sinua että kepu olisi luonut nykyisen kaltaisen maatalouspolitiikan tukineen. Se on erittäin helppoa harrastaa populismia maataloutukiin liittyen ja se ei todellakaan ole mitään uutta auringon alla.
"Kepulainen uudistuksia vastustava politiikka"
tunnetusti pääkaupunkiseudulla kepun vaikutus on erittäin pieni, mutta kuitenkin siellä on erittäin suurta tuo muutosvastarinta uudistuksille, esimerkkinä tuosta voidaan ottaa vaikka julkinen liikenne, mistä asti sen suhteen onkaan väännetty kättä 70-luvulta?
Toiseksi jos kepu uudistaa asioista mielipiteensä sinä ja muutamat muut pitävät sitä esimerkkinä kuinka kepu aina kääntää takkinsa, eli niin tai näin aina väärinpäin.
Toisin sanoen jos ei ole uudistushaluinen tulee syyte muutosvastarinnasta ja jos tekee uudistuksia tulee syyte takin käännöstä tai muusta petoksesta. Populismi onkin erittäin helppoa kun toimii noiden periaatteiden kanssa ja jatkuvat toistot luovaat illuusion siitä että kirjoittaja onkin oikeassa.
Loppuun vielä toeteamus että ei Katainen niin väärässä ollutkaan kun puhu demarien pelottelu ja panettelu taktiikasta, näiltä sivuiltahan voi sen hyvin lukea, ikävä kyllä.
Sotien jälkeen maa eli elintarvikepulassa. Tuettuun maataloustuotantoon ja sen synnyttämään tehomaatalousmalliin siirryttiin Suomessa kuitenkin vasta sen jälkeen, kun elintarvikepulaa ei enää esiintynyt. Pienviljelijöidemme uurastukselle pitääkin antaa kaikki kunnia. Sen jälkeinen aika onkin sitten kaikkea muuta kuin kunniakasta.
Kepulainen tukiaismalli tuhosi vähitellen pienviljelyn Suomesta ja 60- ja 70-luvuilla koettiin ennen näkemätön muuttoaalto. Olen elänyt noina aikoina ja silloin ei elintarvikkeista ollut mitään pulaa Suomessa. Päinvastoin vuosi toisensa jälkeen vallitsi yhä pahempi ylituotantotilanne.
..MPP.llä ja SA .lla ole totuuden häivääkään noissa jutuissa se on nähty niin monta kertaa nämä on juuri niitä,jotka luulee olevansa vaikka mitä mutta ovat hemmetin moisia sössöjä vaan.
Ymmärrän jossain määrin sen, että maataloutta on meilläkin omavaraisuuden takaamiseksi tuettu. Mutta tähän ymmärrykseni sitten totaalisesti loppuukin. Kirjoitukseni ydin oli kertoa ylikapasiteetin luomisesta. Se ei enää tarkoita mitään omavaraistuotantoa vaan kyse on pelkästä tulonsiirrosta oman puolueen kannattajille.
Kepulainen maatalouspolitiikka olisi ilman muiden puolueiden ja erityisesti SDP:n vastustusta johtanut ennen pitkää siihen, että Suomessa olisi tuotettu tuotantomäärä, jolla olisi kyetty elättämään muidenkin Pohjoismaiden asukkaat. Ylijäämätuotantomme lahjoitettiin NL:oon ja Englantiin sekä eräisiin muihin maihin. Luultavasti osa syötettiin eläimille ja loput kuskattiin komposteihin.
EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ei ole Kepun luomus. Suomi on joutunut EU:n tukiaispolitiikan vuoksi sopeutumaan lähemmäs omavaraistuotantoa. EU ei suostu maksamaan juuri muiden maiden ylituotantoa kuin Ranskan ja muiden suurten maataloustuottajamaiden. Näiden ylituotanto dumpataan kehitysmaihin tavoitteena estää kehitysmaiden oma tuotanto. EU ei siis suostunut tukemaan suomalaista ylituotantoa, minkä vuoksi osa tuottajista on joutunut panemaan hanskat tiskiin.
Ruuan hinnan kanssa maatalouden tukemisella on jo päässä laskien vähän tekemistä. Toki se on voitu tällaiseenkin kaapuun jossain vaiheessa pukea. Maataloustuotannon tukemista olennaisempi asia on tuotannon protektionistinen suojelu tuontitullien avulla. Suomalainen maatalous suojattiin jokseenkin täysin ulkomaiselta tuonnilta. Sen lisäksi meillä on ollut elintarvikkeiden hintasääntelyä. Kepulaiset ovat aina väittäneet, että alkutuotannon osuus lopputuotteen hinnassa on varsin mitätön. Jo tämä sotii täysin sitä ajatusta vastaan, että tukia olisi maksettu alempien kuluttajahintojen takia.
Viimeistään se seikka, että on tuotettu kolmen vuoden kulutus kahdessa vuodessa, kertoo maataloustuotteidemme todellisesta hinnasta. Jonkunhan on pitänyt maksaa tämä yksi ylimääräinen vuosituotanto aina kolmen-viiden vuoden välein. Kun se maksu lisätään maidon, leivän ja läskin hintaan, niin tosikallista ruokaa on ollut.
kaupunkilaiseksi perustella asioita erinomaisen kepulaisesti.
..erittäin halpaa jos vertaa muihin pakollisiin tarvikkeisiin sinunkin tuloista alle 10 % menee ruokamenoihin ja 90 % muihin menoihin tai säästöihin niin,että älä kitise sossut on tämän järjestelmän luonut ja pitävät varmasti siitä kiinni.
"pelkästä tulonsiirrosta oman puolueen kannattajille."
viljelijöitä löytyy puolueesta kuin puolueesta, totta on se että ehkä enemmistö kuuluu kepuun mutta totta on myös se että monta viljelijää on myös kokoomuksen listoilla.
Sinänsä mukavaa että todellakin haluat ehkä tietoisesti unohtaa miten esim. yleislakon aikana vaadittiin että elintarvikkeet eivät saa nousta, samaan aikaan vaadittin palkkoja kyllä ylöspäin. toisin sanoen haluttiin estää kustannusten siirto tuotteeseen. Miksi tälläinen markkinatalouden vastainen toiminta saa kuitenkin hiljaisen hyväksyntäsi?
"Kepulaiset ovat aina väittäneet, että alkutuotannon osuus lopputuotteen hinnassa on varsin mitätön."
miksi sitten hintojen nostoa on niin kovasti aina vastustettu?
"EU ei suostu maksamaan juuri muiden maiden ylituotantoa kuin Ranskan ja muiden suurten maataloustuottajamaiden."
tiedätkö että tuo tarkoittaa yksinkertaisesti sitä että suomalaiset joutuvat maksamaan suurten maiden ylituotannon. Esimerkkinä voidaan ottaa vaikka sokeri, tuote josta ei ollut Suomessa ylituotantoa, mutta noissa suurissa maissa oli. Mitä tapahtui? tuotantoa päätettiin laskea, mitä seurauksia suurille maille? ei paljon mitään. Suomesta tehdas alas muutama sata työpaikka pois.
Ja se mikä yllättävintä Suomesta löytyy näköjään ihmisiä jotka ovat valmiita laittamaan rahansa rajojen toiselle puolelle mielummin kuin jättäisivät sen kiertoon Suomeen, ihmettelen.
"Maataloustuotannon tukemista olennaisempi asia on tuotannon protektionistinen suojelu tuontitullien avulla."
Olisiko Suomen pitänyt toimia kuin muut maat, vielä kun huomioi mikä on Suomen kokoluokka muihin toimijoihin nähden?
Ja antaa muiden tuetun tuotannon jyrätä oma tuotanto?
Pistää muutama satatuhatta ihmistä työttömiksi, luultavaa että elintaso olisi lähellä itäblokin maita, koska kansantalouteen olisi tullut aikamoinen limääräinen meno erä.
"Viimeistään se seikka, että on tuotettu kolmen vuoden kulutus kahdessa vuodessa, kertoo maataloustuotteidemme todellisesta hinnasta."
kertooko? taitaa löytyä vain yksi tuote jonka tuotanto oli lyhyen aikaan yli 150% ja se sitten kertoo kaiken? selvä.
Mitä sitten kertoo kun tuotanto ei vastaa kysyntää? ilmeiseti on todella halpaa tavaraa tarjolla lähes ilmaista?
"Jonkunhan on pitänyt maksaa tämä yksi ylimääräinen vuosituotanto aina kolmen-viiden vuoden välein. Kun se maksu lisätään maidon, leivän ja läskin hintaan, niin tosikallista ruokaa on ollut."
Mikä maksu?
Käsittääkseni esim. tanska saa aikamoiset vientitulot elintarvikkeiden viennistä. Tuonnista kyllä maksetaan myyjälle, en ole ikinä kuullut että myyjä maksaisi ostajalle.
Tarkoitatko että leipomoissa työskenteleville maksetaan liikaa kun otit leivän esimerkki tuotteeksi? ja eihän leipäviljastakaan ole sitä ylituotantoa pahemmin ollut vaan päinvastoin eli tuonti se vasta kallista on?
muistaa että vuoden 1945 maanhankintalain pohjalta muodostettiin lähes 100 000 uutta tilaa.
ei parin hehtaarin kokoiset tilat ole mikään pitkäaikainen ratakaisu, mutta varmasti tuolloin ei ollut muita keinoja käytössä.
"Kepulainen tukiaismalli tuhosi vähitellen pienviljelyn Suomesta ja 60- ja 70-luvuilla koettiin ennen näkemätön muuttoaalto."
kepulainen tukiasmalli? ai se missä juuri pientiloille maksettiin pinta-alalisää? älä naurata.
Sinänsä harmi että haluat vääristellä historiassa tapahtunieta syy ja seuraus suhteita omien mielihalujesi mukaiseksi.
Kerro ihmeessä miten evakot olisi sijoitettu paremmin sotien jälkeen yhteiskuntaa?
"Olen elänyt noina aikoina ja silloin ei elintarvikkeista ollut mitään pulaa Suomessa."
ei varakkailla ikinä ole puutetta, ei edes kehitysmaassa, rahalla kun aina saa.
Olen viime kuukausina pidättäytynyt keskustakritiikistä, jota aiemmin harrastin melkoisesti. Syynä on pelkästään se, että keskusta on minun ielestäni muuttunut myönteiseen suuntaan Matti vanhasen puheenjohdolla.
En kuitenkaan malta olla kommentoimatta paria kohtaa:
>>Tyypillinen keskustaan kohdistettu syytös on, että se pumppaa resursseja pääkaupungista muualle maahan mm. ylläpitämällä pieniä kuntia.>Tähän saakka en ole nähnyt yhdenkään suomalaisen puoluejohtajan esittävän kuntien pakkoliitoksia - miksi siis tässä asiassa arvostelu kohdistetaan keskustaan? >Toinen vastaväite on se, että laajoissa kuntataloutta koskevissa tutkimuksissa ei ole havaittu kuntakoon ja palvelutuotannon kustannusten ja tehokkuuden välillä sellaista syy-yhteyttä, että suuri olisi hyvä ja tehokas.
"Vuomma 2005 Jokainen helsinkiöäinen maksoi kunnallisveroissaan 3 %-yksikköä muiden kuntien ylläpitämiseksi. Se ei minusta ole oikein."
Niin kuka se veroja haluaisi maksaa vaikka tunnetusti muualla maksetaan samasta tulosta enemmän veroja.
Se vain että lupauksista on kuitenkin pidettävä kiinni, lupaahan kokoomuskin tasa-arvoisia palveluita koko maahan, vai olenko väärässä?
"mutta keskustaa lukuunottamatta muut puolueet haluaisivat, että valtiolla olisi edes joitain keinoja ajaa vapaaehtoisuutta liikkeelle, jos se ei muuten toimi."
tiedätkö että jo yli vuosi sitten on kuntiin vihjailtiin, että jos homma ei toimi niin valtio tulee ohjiin.
"Meillä ei nimittäin ole kohta rahaa enää odottaa vapaaehtoisia kuntaliitoksia, jos palvelumenot jatkavat kasvuaan 2 %-yksikköä nopeammin kuin kansantalous kasvaa."
Ne kasvavat silti vaikka kuntia laitettaisiin yhteen, syynä on ikäjakauma ja se että ihmisistä huolehditaan enemmän laitoksissa.
"Ja jos tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan kuntaliitoksia, niin ne tehdään; mieluummin vapaaehtoisesti, mutta tarvittaessa valtion avulla ja tuella."
en näe ristiriitaa sinun ja kepun tavoitteiden kanssa.
>>en näe ristiriitaa sinun ja kepun tavoitteiden kanssa.
"Vuomma 2005 Jokainen helsinkiöäinen maksoi kunnallisveroissaan 3 %-yksikköä muiden kuntien ylläpitämiseksi. Se ei minusta ole oikein."
-----------------------
Helsingin kaupunginvaltuusto saa suvereenisesti päättää miten se kunnallisverotuksella keräämänsä varat käyttää. Jos se on vuonna 2005 antanut 3% kunnallisverovaroistaan köyhemmille kunnille, niin se on kovin jalomielistä ja sosiaalista.
Jos se sinun mielestäsi ei ole oikein, niin sinun pitää puhua siitä valtuustollenne, eikä tulla tänne keskustelupalstalle itkemään.
Et ole varmaan koskaan kuullut kunnallisveron tasauksesta? Sen avulla mm. Helsingiltä otetaan ja annetaan niille kunnille, joiden tulos muuten olisi miinuksella.
Tässä sitaattia HS:sta:
"Helsinkiläisten maksamista veroista noin kolme prosenttiyksikköä meni maan muiden kuntien talouden helpottamiseen. Helsingissä yhden veroprosentin tuotto on noin 94 miljoonaa euroa."
Ja linkki koko juttuun:
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Liikelaitokset keräsivät rahaa Helsingille/1135219279086
"Et taida tietää verotuksestakaan mitään
Jaba_43 8.6.2006 klo 12.24"
---------------------------
...verotuksestakin.
"Et ole varmaan koskaan kuullut kunnallisveron tasauksesta? Sen avulla mm. Helsingiltä otetaan ja annetaan niille kunnille, joiden tulos muuten olisi miinuksella."
-----------------------------
En tosiaan ollut kuullut kunnallisveron tasauksesta, koska sellaista ei ole olemassakaan.
Helsingiltä ei oteta mitään pois!
Kiinnostuin kuitenkin puheistasi, sen verran, että otin tästä väittämästäsi selvää. Netistä löytyy hyvä linkki väärinkäsityksesi oikaisemiseksi:
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;347;85247;83575
Sivun oikeasta ylänurkasta löytyy Exel-taulukko
valtio-osuuksien lisäyksistä/vähennyksistä ja alanurkasta niitä koskeva lakipykälä.
"Tässä sitaattia HS:sta:
"Helsinkiläisten maksamista veroista noin kolme prosenttiyksikköä meni maan muiden kuntien talouden helpottamiseen. Helsingissä yhden veroprosentin tuotto on noin 94 miljoonaa euroa."
Ja linkki koko juttuun:
http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Liikelaitokset keräsivät rahaa Helsingille/1135219279086 "
-------------------------
Tyypillinen hesarin näyte sen harrastamasta "paskatsurnalismista", jolla sinunlaisia "kepufoobikoita" höynäytetään ja provosoidaan.
Linkkisi ei liity asiaan, ja väität Hesarin kirjoittavan soopaa.
Noin käyttätytyy vain todellinen mekko-emeriitta, kun ei muuhun kykene.
...kunnallisveron tasaukseen?
Et tainnut lukeakaan linkkiäni!
...kun joudut takertumaan termeihin.
Hesarin linkki kertoo, että 3 %-yksikköä jokaisen helsinkiläisen maksamasta kunnallisverosta on "tasattu" Helsingistä pois köyhemmille kunnille.
Ei kai tuossa ole mitään epäselvää sinullekaan, kun et enää muuhun pysty kuin saivartelemaan termeillä.
...kyse on vain yksinkertaisesti valtion kunnille maksamista valtionosuuksista. Kaikki kunnat saavat valtionosuuksia käyttömenoihinsa, Helsinki suurimpana kuntana eniten.
Kunnat voivat anoa ns. valtionosuuden tasausta, jos tuon laskentakaavan mukaan kunnan verotulot/asukas, on jäänyt koko valtakunnan keskimääräisestä verotulosta/asukas, tietyn %-osuuden verran. Samoin toisin päin jos kunnan verotulot ovat keskiarvoa suuremmat, vähennetään kunnan saamaa valtion osuutta. Selkokielellä sanottuna hyvätuloinen kunta ei saa valtiolta avustusta käyttömenoihinsa niin paljon kuin huonompituloinen kunta.
Tuon linkin takana on tämä asia selvitetty hyvin perusteellisesti.
Tämän valtionosuuksien tasaamiseksi on laissa määritelty laskukaava ja sitä säädellään asetuksella joka vuosi.
Kunnan saamaan verotuloon lasketaan kunnan saama kunnallisvero, kunnan saama yhteisövero ja kunnan saama kiinteistövero. Yhteenlaskettu verotulo jaetaan kunnan asukasluvulla ja lopputulokseksi saadaan ns. laskennallinen verotulo/asukas.
Minusta on ikävää, että Suomen suurin päivälehti joko tieten tai tietämättään levittää lukijoilleen väärää tietoa.
http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;347;85247;83575
>>Minusta on ikävää, että Suomen suurin päivälehti joko tieten tai tietämättään levittää lukijoilleen väärää tietoa.
)-:
ovat tasapainoisia ihmisiä. Hyvä, että mainitsit.
suuri joukko synkinpiä mahdollisia rikoksi, mm. perheiden sisällä tapahtuu pahimmilla kepuseuduilla.
(-;>
OVATKO KEPULAISET LUOTETTAVIA
keskusta on yli 24% kannatuksella ja suurimmalla ek-ryhmällä maan suurin puolue. Ihmiset potevat ilmeisesti vielä suurempaa fobiaa niitä puolueita kohtaan, joiden kannatus ja kansanedustajamäärä on pienempi. Ja näin ollen keskustaa kohtaan tunnettu epäluulo onkin kaikkein pienintä.