kun olette tulleet raskaaksi ja opiskelut ovat keskeytyneet yms...haluaisin kuulla kokemuksia laidasta laitaan...itse olen raskaana ja nyt mietitään abortti vai ei. täytän pian 18v, eikä mulla ole vielä mitään ammatillista koulutusta. aloitan vasta syksyllä koulun, mutta jos pidän lapsen, kuulemma pilaan elämäni??? en haluaisi pilata lapsenkaan elämää, mulle on jo yksi abortti tehty ja se saisi luvan riittää!
MITEN OLETTE SELVINNEET??
pörriäinen-
171608
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Elikkäs, aloin odottamaan kun olin vasta 18 vuotias. Raskaus tuli täytenä yllätyksenä, mutta alusta asti tiesin, etten aborttia tulisi tekemään. Opinnot oli juuri aloittanut.. tai siis vajaa vuosi oli jo takana. Noh, opinnot sitten jäi kesken. Raskaus oli sinänsä aika vaikea, sillä olin TOSI väsynyt ja TOSI pahoinvoiva. noh, lapsen kanssa olin sitten kolme vuotta kotona (ja toisenkin sain heti perään). mies kävi töissä.
Kolmen vuoden kuluttua iski omituinen kaipuu opiskelujen pariin =) ja oli pakko aloittaa opinnot uudestaan. Ja hyvä että olin ollut kotona miettimässä asioita. Nyt opinnot oikeasti kiinnostivat, eikä niitä käyty vain bilettämisen ohessa. Lapsi kasvattaa vanhempiaan ja opettaa paljon. Lasten ansiosta arvot pisteetään uuteen järjestykseen ja itsekin saa otetteen elämästä, mikäli aiemmin on mennyt "vähän kurjemmin". Ja vaikka itse sanonkin, olen tosi hyvä äiti!!
Ja uskon, että niin olet sinäkin!!!
opettamaan? No, itsehän sen parhaiten tiedät.
mitään edellisestä abortista. Surullista.
Kyllä jos olet raskaaksi ilman ehkäisyä tai pelkän kumin käytöllä tullut niin sanoisin että hanki abortti. Aikuinen vastuuntuntoinen ihminen kykenee huolehtimaan ehkäisystä. Miten voit huolehtia lapsesta jos et hallitse edes sitä? Miten voit taata ettet ole taas vuoden päästä heti uudestaan raskaana kun edellisen olet saanut äkistettyä ulos? Miten muut asiat jos noinkin yksinkertainen asia kuin ehkäsy ei ole hallinnassa?
Kannattaa vakavasti pohtia sitä lapsen pitämistä..
Olitpa ilkeä! Ketään ei voi pakottaa aborttiin! Ja kannattaa olla varovainen siinä, mitä suustaan päästää. Vahinkoja sattuu kaikille, niille "täydellisille kolmekymppisillekin". Tuossa tilassa kun alkuperäinen kirjoittaja on, on herkkä muiden mielipiteille. Itse olen kantapään kautta oppinut, ettei muiden mielipiteitä pidä kuunnella liian tarkasta vaan kuunnella omaa sydäntään!
omaan nilkkaan...?
Miksei saisi suositella aborttia? Enhän ollut kuitenkaan ketään pakottamassa tai raahaamassa lääkäriin tai pakottamassa pillereitä alas kurkusta?
Kyllä minua mietityttäisi jos ei osaa perheensuunnittelua hoitaa asiallisesti. Lapsen saaminen nyt kuitenkin on todella iso asia, jos ei sen vertaa osaa edes sellaista asiaa suunnitella, miten menee jatko kun on lapsikin siinä päällä..?
Kyse ei ole iästä vaan vastuuttomuudesta. Mitä sinun tietysti on vaikea ymmrtää, provosoiduithan heti mainitsemaan ne täydelliset 30-vuotiaat ihmiset. Huom, jos et tiennyt, lapsia voi saada parikymppisenäkin, esim. 22-vuotiaana..?
Aikuinen vastuun ottava ihminen joka TIETÄÄ ettei halua lasta, ei jättäisi raskaaksi tulemista pelkän kumin ja jälkiehkäisypillereiden varaan, ja mitä tulee ehkäisypillereihin, kätilönä olen nähnyt ja kuullut sen itse nuorten äitien suusta ettei niitä pillreitä eikä yleensä kumiakaan ole käytetty..
Pillerien teho ei olisi se mainitut 98% jos jokainen teiniäiti tälläkin palstalla, joka väittää tulleensa tai jonka väitetään tulleen raskaaksi hormonaalisesta ehkäisystä huolimatta, olisi todella käyttänyt e-pillereitä.
Symppaan teiniäitejä ja nuoria, ei vielä aikuisia äitejä, joudunhan työni puolesta tukemaan heitä. Mutta silti jos joku alle 21-vuotias tulee minulta kysymään, olisiko parempi tehdä abortti vai pitää lapsi, vastaan myös 98% että abortti kannattaa...
Ja eiköhän jos on osattu se lapsikin tehdä niin osata myös sitten muuten olla aikuisia, eikös juu..? Analysoida ja lukea tekstiä asiallisesti, poimia faktat ja miettiä niitä omalla kohdallaan..? Että pitäisi olla muutenkin kuin jonkun anonyymin palstan johdateltavana? Jos näiden netin kirjoitusten perusteella päätöksensä tekee, niin kyllä säälittää kun äiti mahdollisesti tekee muita suuria päätöksiä elämässään ja tulee kysymään täältä että pudotanko lapsen ammeeseen ennen vai jälkeen veden laiton! Hyppäätkö sinä sillalta jos sinun käsketään täällä niin tehdä?
Miten tuo kuulosti pahalta, että työskentelet alalla jossa sinulta kysytään mitä pitää tehdä ja sinä suosittelet aborttia? Erittäin uhkarohkea veto mielestäni... Abortti on asioita, joita ihmisen on päätettävä täysin yksin. Ammattilaisen harhaan johtava johdatus saattaa vaarantaa täydellisesti ihmisen mielenterveyden, varsinkin nuoret ihmiset ovat johdatuksille helppo saalis. Olen käsittänyt, että me voimme antaa nuorille vain puolueettomasti vaihtoehtoja miten voisi toimia, itse heidän on suuntansa valittava.
Kuitenkin abortit kertyvät tietyille ihmisille. Syynä ei ole vain heidän huolimaton käytöksensä, vaan oikeana syynä lisäksi on myös se, että jotkut meistä vain tulevat helpommin raskaaksi. Jotkut ovat auliimpia jatkuvasti hedelmöitymään, kun pienikin mahdollisuus suodaan, yksikin siittiö läpäisee suojauksen. Joillekin taas vahinkoja voi sattua jatkuvasti, mutta hedelmöitymistä ei tapahdu. Jos ihminen on jo kerran tullut vahingossa raskaaksi on se merkki siitä, että vahinko on herkemmässä tällä ihmisellä. Totta, kuitenkin, että se voi olla myös merkki huolimattomuudesta, mutta on muitakin mahdollisuuksia kuin huolimattomuus ja se kannattaa ottaa huomioon ennenkuin alkaa tekemään johtopäätöksiä aloittajankaan tekemisistä.
tiedät äitiydestä, raskaudesta/ abortista. oletko kokenut näistä yhtäkään??
jos olisin itse sinun tilassasi, niin pitäisin ehdottomasti lapsen sanoisivat muut mitä lystäisivät... On muutenkin mennyt itellä ne opiskelut persiilleen joten lapsen saanti ei haittaisi niitä yhtään :) Harmi vain että sitä toivottua nyyttiä ei ole tullut johtuen sairaudesta joka todettiin tossa pari kuukautta sitten eli PCO... Toivottavasti harkitset tarkkaan ennenkuin menet tekemään mitään hätiköityä... Aina ei kannata kuunnella mitä muut sanovat vaan tehdä oman päänsä mukaan... Hyvää ja lämmintä kesän jatkoa :)
sun elämäs? Luojan kiitos, nyytin kannalta, ettei sellasta tohon tilanteeseen ole sulle suotu. Järkkää elämäs ensin.
En kyllä toivoisi tuollaiselle kaljottelevalle tupakoitsijalle vauvaa, katsotaan sitten 10v päästä, kun on järkeä vähän päässä (jos on).
sanonut että olen kaljotteleva ja tupakoiva ihminen... mun elämä on itseasiassa aivan loistavassa kunnossa tällä hetkellä... olen saanut asiat kuntoon jo tulojen kannalta joten turha tulla moralisoimaan ettei niitä lapsia saisi tulla vielä pitkään aikaan... mieskin on töissä käyvä ja omaa asuntoa ollaan katseltu tässä jo jonkin aikaa... taas se huomataan että omia mielipiteitä ei saa olla kun heti tullaan mollaamaan ja aukomaan päätä...
Sellainen teini, joka laittaa galleriaan kuvia kaljapulloista ja jokatoisessa kuvassa vetää röökiä, ei ole valmis äidiksi. Todella aikuismaista... Ei lapsille lapsia!!! Moni teini ajattelee, että tää on nyt mun elämäni mies ja nyt tehdään lapsia jne. Ei se vaan mene niin, seurustelkaa hyvät ihmiset ensin 5v ja asukaa yhdessä vuosia, sitten vasta huomaatte, että miten se arki sujuu, jos sujuu hyvin, niin sitten voi harkita lapsia.
puhuu mies asiaa. Lapset tekee lapsia ja leikitään kotia. Ei näin. Kyllä lapsen etu pitää laittaa kaiken edelle. Ei lapselle ole hyvä kasvualusta teinipari, joka on päättänyt vahvistaa rakkauttaan lapsella.. Kyllä lapsi ansaitsee aikuiset vanhemmat, jotka ovat jo pitkään olleet yhdessä ja aikovat myös pysyä. Kyllähän teini-iässä luulee, että "tämä on se suuri rakkaus", mutta vasta kun on yhdessä asuttu ja tiedetään jotain elämästä, niin voi lapsentekoon ryhtyä. Liikaa on lapsia, joiden vanhemmat ovat eronneet, siksi että ei tutustuta kunnolla ja eletä elämää ensin kahdestaan ja sitten vasta lapset mukaan kuvioihin, jos homma toimii.
MOI
uskoisin että sä selviät... ite olin kylläkin jo 19 wee kun aloin odottaan ensimmäistä... ja sitte mein rinsessa syntykin maailmaa..kaikki meni hienosti ja ongelmitta... suoritin viimeiset kurssit opinnoista kun odotin ja sainkin sitten merkonomin tutkinnon ja valkolakin.. kävin siis ammattilukion. Ja pian neitin syntymän jälkeen kuulin odottavani kaksosia... kaksoset, tyttö ja poika, syntyivät äitienpäivä aamuna.. sain siis maailman ihanimman ensimmäisen äitienpäivä lahjani. Ja meidän ensimmäinen prinsessa oli silloin 9 kuukautta.. kaksoset syntyi kuukauden etukäteen...
me ollaan selvitty hienotsi.. mä olen ollut kotona ja iskä käynyt töissä.. Mutta nyt tulee seuraavaan vauvaan isompi ikäero :D mutta uskoisin että sinäkin selviät jos vaan haluat... se on halusta kiinni :) luotat vaan itseesi :)
Et sinä elämääsi pilaa jättämällä opiskelut kesken. Niitä voi jatkaa myöhemminkin.
Itse olin 17-vuotias tullessani äidiksi, mieheni vuotta vanhempi. Kun toinen kävi töissä, toinen opiskeli ja päinvastoin.
Ja kaikkien niiden kiusaksi, joiden mielestä "teinisuhteet" eivät kestä, syksyllä tulee 22-vuotispäivä - ja hyvin menee.
Täytän myös itse piakoin 18 vuotta ja poikani syntyi tammikuussa. Minulla jäi kesken koulu, mutta olemme puhuneet mieheni kanssa, että josko hän jäisi hoitamaan poikaamme syksyllä kotiin ja minä jatkaisin koulunpenkillä.
Et pilaa elämääsi, jos saat lapsen. Vain itse voit pilata elämäsi, mutta lapsesi ei. Menetät kyllä tietyn vapauden, mutta kuitenkaan et pilaa elämääsi.
Kunhan muistat aina välillä, että äidilläkin on oikeus esimerkiksi käydä ulkona, shoppailemassa. Vaikka sitten niin, että lapsi on kotona jonkun kanssa tai lapsen kanssa.
Taloudellista tilannettanne en tiedä. Meillä ei ole tehnyt ollenkaan tiukkaa, koska mies ihan hyvin töistään.
Mikäli raskautesi menee hyvin, voit suunnilleen siinä kuukautta ennen synnytystä jäädä pois koulusta. Minä nyt jäin erinäisistä syistä, mutta se on jokainen oma valinta. Lopettaa kuitenkaan koulua ei kannata!
Ainakin itse silloin aikaan selviydyin. ikää oli 17 v kun vanhin nyt jo 12 v poika syntyi, opiskelut oli kesken, mutta sinnikkäänä tyttönä päätin jatkaa.... poissaoloja oli mutta kurssit päästiin läpi kunnialla, vauva oli välillä mukanakin. Kun olin 18 v, syntyi sitten pieni prinsessa ( väliä 1v ja 1pv), koulu edelleen kesken mutta kun tytöllä oli ikää 3kk sain merkonomin paperit käteen. Nyt olen 30 v ja 3 lapsen äiti. Töitä on ollut ja elämä mallillaan. Asuntolainaa maksellaan. Enkä usko että lapsillakaan on suurta traumaa siitä että äiti on vielä suhteellisen nuori.