Olen onnellisessa asemassa. Minulla on ihana perhe, vaikkakin vanhoillislestadiolainen onkin, itse en ole, eikä osa sisaruksistanikaan, äiti ja isä kyllä. Olen onnekas, koska ympärilläni on vanhoillislestadiolaisia sisaruksia, jotka ovat myös rakkaita ystäviäni. Itse ole kristinuskossa, eivätkä nämä sisarukset minua tuomitse. Olemme keskustelleet asioista keskenämme pitkään ja hartaasti, minä osaan perustella oman uskoni ja he omansa. Sanoin juuri yhdelle sisaristani, että jos joku on elämässään joutunut toisten ihmisten takia epäilemään uskoani, niin minä. Minun uskoani ei ole eräiden vl:n mukaa olemassakaan, enkä siis heidän mielestään kuulu/pääse taivaaseen. Minua vähätellään, lyödään sanoilla ja jätetään huomiotta useinkin sukulaisten yms. vl:n joukossa, mutta totesin vain, että minun uskoni on niin vahva, ettei sitä yksi, eikä kymmenen voi murtaa. Ei ole väliä, mitä muut sanovat, tai mihin osoitteeseen he minut lähettävät, koska tiedän itse, täällä sydämessä ja sehän riittää.
Sisareni (osa niistä) eivät tuomitse minua, enkä minä heitä. Voimme olla ystäviä, vaikka se muiden lvl:n mielestä väärin onkin, se ei hetkauta meitä mihinkään suuntaan, koska olemme samaa verta, ja jokainen uskoo, kuin uskoo.
On selvää, että jos puurolautasen syöttää miljoonalle ihmiselle, on tuhat niitä, jotka sen ulos oksentavat, kaikille kaikki ei vain sovi.
En vain ymmärrä useinkaan sitä, että kun vl:t katsovat esim. televisiota, sitä pitäisi pyytää anteeksi, koska jos siitä paha mieli tulee, se tulee ainoastaan siitä, että sen on nimenomaan oppinut synniksi, ei oikeasti tunne niin. Minusta täytyy erottaa oikea synti opitusta, silloin sydän tuntee oikean tien.
Mutta jokaisella on tapansa, en minä ainakaan jaksaisi pilkkaamalla lähteä ketään viemään mihinkään suuntaan, koska se ei kanna hedelmää, vaan oikea, sydämen usko on se tie ja totuus.
"Kaikki tiet Jumalan luo ovat yhtä hyviä."
Sisareni (osa niistä) eivät tuomitse minua, enkä minä heitä. Voimme olla ystäviä, vaikka se muiden lvl:n mielestä väärin onkin, se ei hetkauta meitä mihinkään suuntaan, koska olemme samaa verta, ja jokainen uskoo, kuin uskoo.
On selvää, että jos puurolautasen syöttää miljoonalle ihmiselle, on tuhat niitä, jotka sen ulos oksentavat, kaikille kaikki ei vain sovi.
En vain ymmärrä useinkaan sitä, että kun vl:t katsovat esim. televisiota, sitä pitäisi pyytää anteeksi, koska jos siitä paha mieli tulee, se tulee ainoastaan siitä, että sen on nimenomaan oppinut synniksi, ei oikeasti tunne niin. Minusta täytyy erottaa oikea synti opitusta, silloin sydän tuntee oikean tien.
Mutta jokaisella on tapansa, en minä ainakaan jaksaisi pilkkaamalla lähteä ketään viemään mihinkään suuntaan, koska se ei kanna hedelmää, vaan oikea, sydämen usko on se tie ja totuus.
"Kaikki tiet Jumalan luo ovat yhtä hyviä."
Vastaukset 35
Vanhimmat
Pelastusta Jeesuksessa Kristuksessa on myös vl-liikkeen ulkopuolellakin vaikka he kuinka sitä yrittävät kieltää.
Joka toisen tuomitsee, joutuu itse tuomittavaksi, näin opettaa Raamattu, joka on Jumalan Sanaa.
Sen vain haluan sinulle sanoa, kaikessa ystävyydessä, että ainoa tie Jumalan luo on Jeesus Kristus, joka on sovittanut ihmisten synnit Golgatan ristillä. Jeesuksessa on syntien anteeksianto.
Toinen juttu on sitten se, että ihmiset ovat mestareita keksimään sääntökokoelmia, jotka kumpuavat ihmisten loppumattomasta pyrkimyksestä kelvata Jumalalle omilla töillään: älä maista, älä tartu-tyyliin.
Jumalan siunausta sinulle!
kun tuo Raamattu ei tunne kuin yhden tien Jumalan luo, muut tiet vievät kadotukseen...
tai ainaski sanovat tietävänsä. Muut joutuvat helvethin!
Toisaalta miks menisin taivaaseen vl:ien kans ku helvethissä voi kuunnella Marilyn Mansonia, Juice Leskistä ja muita sentään fiksuja tyyppejä. Taivaasta ei fiksuja löytys.
Vain Jumala yksin näkee ihmisen sydämeen kenen usko on sitä oikeaa sydämenuskoa. Sitä ei yksikään ihminen näe, eikä kenelläkään ole oikeus tuomita toista vääräuskoiseksi jos hän sanoo uskovansa Jumalaan. On vain yksi tuomari ja se on juuri minun/sinun Jumalasi.
Jokainen uskovainen ihminen vie Jumalan Tahtoa ja Sanaa eteenpäin sillä se on Hänen Tahtonsa. Se taas on ihan kuulijasta kiinni miten hän itse haluaa uskoa, kuitenkin jokaiselle ihmiselle Jumala antaa mahdollisuuden löytää tien Hänen luokseen, ketään Hän ei hylkää. Ihminen se on itse joka Jumalan hylkää jos lähtee esim. uskomaan jotain ihmistä ennemmin kuin Jumalaa.
Jokaisen kannattaa selvittää koko totuus ja koetella kaikki henget, ettei sokeudu ja anna ihmisten johdattaa itseään harhaan.
Olet aivan oikeassa on todellakin vain yhtä ainoaa oikeanlaista uskoa, muut vievät kadotukseen, mutta sen todellakin tietää vain yksin Jumala kuka uskoo oikein ja kuka väärin, se sitten aikanaan jokaiselle vasta selviää, niin sinulle kuin minullekkin, ja kaikille muillekkin.
Maailma on pullollaan kaikenmaailman herätysliikkeitä, uskonlahkoja yms. ja kuinka monessa opetetaan, että me opetamme juuri oikeanlaista uskoa jolla pelastuu muut joutuvat kadotukseen. Ajatelkaa, vain yhtä oikeanlaista uskoa voi olla, niin miten monet uskonliikkeet ja lahkot ovatkaan väärässä ja he menevätkin ehkä kadotukseen vaikka luulevat olevansa oikeassa. Eiväthän kaikki voi olla, se on karmea totuus sillä ei ole monia erilaisia uskoja. Suomessakin kai löytyy jo lukuisia uskonlahkoja joissa opetetaan vain meidän tavalla uskovat pelastuvat, ja kuinka paljon niitä onkaan maailmassa, suurin osa näistä erehtyy vain yksi voi olla oikeassa. Ja mikä liike/lahko se on? Vai onko mikään, sillä vain usko Jeesukseen riittää jokaiselle ihmiselle ja se ei katso sitä liikettä tai lahkoa, niihin voi olla kuulumattakin.
Erään teorian mukaan monille totuuksille on selitys. Kestääkö kuulla?
joka neuvoo tien taivaaseen
Siten ei kannata rakentaa uskoa vaikkapa omiin päätelmiin vaan etsiä Jumalan valtakunta ja tehdä parannus.
Ihminenhän pitää jotain omaa asiaansa ehdottomana totuutena, ja toki hän osaa sen perustella miksi niin on.
Ja nyt jos kuulija kuuntelee tätä ihmistä joka paasaa sitä omaa teoriaansa ehdottomana totuutena, niin kuulijahan hyvin pian saattaa sen uskoa, että niinhän se on. Hän uskoo siihen ihmisen kertomaan teoriaan, totuutena. Kaikki onkin tuotu hänelle eteen valmiina, itse ei tarvitse tehdä mitään. Ihminen saattaa luulla, että tuo on juuri se totuus kun se niin hyvin perusteltiin, mutta siinäpä se vaara saattaa piileä. Ihminen on saatu uskomaan ihmisen kertomaan totuuteen eikä tämä enään vaivudu etsimään sitä todellista totuutta.
Totuus pitää aina löytää itsestään ei kenestäkään ihmisestä, ja mitä enemmän asioita selvittää ja kuuntelee avoimesti mitä Jumalallakin on kerrottavaa eikä torju Häntä, niin totuus voi ollakkin ihan toisenlainen kuin se mitä joku ihminen on opettanut.
Näitä ihmisiä on ikävä kyllä liian monissa uskonliikeissä ja lahkoissa jotka saavat ihmiset uskomaan siihen omaan teoriaan ja pitämään sitä ainoana oikeana totuutena ja kukaan ei näe enään vaivaa etsiä totuutta, näin hyväuskoiset ihmiset on helppo johtaa harhaan. Ikävintä on se että tätä vääristytynyttä totuutta saatetaan opettaa jo heti pienille lapsille jotka eivät vielä asioista ymmärrä, ja näin he kasvavat iäksi ehkä kiinni siihen vääryyteen, näin tapahtuu joissain uskonliikeissä ja lahkoissa sillä on vain sitä yhtä oikeanlaista uskoa ihan oikeasti. Aika ikävää, että niin monet auttamattomasti johtavat jo pieniä lapsiakin harhaan. Kenekään ei koskaan pitäisi opettaa omaa näkenystään ainoana oikeana, sillä siitä tuskin hyvää seuraa.
Uskon. Raamatusta löytyy Jumalan todellinen Tahto ja puhdas Sana. Ilman Jumalan antamaa ymmärrystä se Raamattukkaan ei kyllä aukene, ja siksi kannattaakin kääntyä avoimesti rukouksissa Jumalan puoleen, että Hän antaisi lisää ymmärrystä ja auttaisi löytämään oiken tien.
Vaikka kuuluisi johonkin liikkeeseen tai lahkoon, niin silti Raamattua kannattaa itsenäisesti lukea, ja jos siellä tulee eteen jotain erilaista miten on asiat ymmärtänyt jonkun sanomisista, niin ei kannata hyökätä heti kymsymään niitä joltain ihmiseltä mitä ne tarkoittaa, kannattaa odottaa vastusta Jumalalta. Jos aina vaan kysyy ihmiseltä, niin siinä on vaara vaipua aina syvemmälle ja syvemmälle vääräänoppiin ja pian sieltä ei enään olekkaan pois pääsyä, kun uskoo vain ihmistä ja tämän selityksiä.
Ei se aivan noin mene. Taustalla on kuitenkin jotain järkevämpää.
Se ensimmäinen moka ihmiseltä jos hän ajattelee, että joku osaa järkevästi sellittää uskon näkemyksiä.
Eihän kukaan ihminen voi selittää toiselle uskoaan järkevästi, sillä sen ymmärtää yksin Jumala. Heillä taas ei ole mitään ongelmia ymmärtää toisiaan ja heidän sanomisiaan joilla on yhdistävänä tekijänä usko itseensä Jumalaan. Sillä heillä on sama isäntä joka kertoo sen mikä on Hänen Tahtonsa, kenelläkään ei jää epäselväksi mikä se on, sillä on vain yksi Herra joka viisaudessaan ylittää kaikki muut. Uskovaiset ihmiset täydentävät toinen toisiaan, mikä toiselta puutuu, niin toinen antaa lisää, sillä jokaiselle annetaan jotain, kukaan ei ole hetkessä täydellinen.
Tie ihmisestä Jumalaan on tosi pitkä, tai lyhyt, mutta se on faktaa että joidenkin kokemusmaailma on valtavasti suurempi kuin toisten, eikä se ole teoriaa.
Sääntö yksi on ehdoton, eli ihmisellä on kadehdittavan vapaa tahto. Se on siunaus tai kirous.
Puhumme eriasiasta tai sitten emme. On tosiaankin niin, että joidenkin ihmisten tie voi olla lyhyt ja joidenkin pitkä, hekin jotka ovat ajatelleet kulkevansa lyhyttätietä niin sekin on todellisuudessa ollu pitkä.
Kaksi ihmistähän voivat kohdata, ja heillä on asiat tapahtuneet eritavoin, kuitenkin he tuntevat ja osaavat kertoa asioista siten, että sen toinekin ymmärtää. Näille ihmisille on Jumala eritilanteissa kertonut juuri sen oman Tahtonsa. He ymmärtävät toisiaan vaikka kukaan ei ole heille sitä opettanut erikseen eivätkä he ole kuuluneet mihinkään ryhmiin tai muihin vastaaviin.
Silti nämä ihmiset tuntevat kuuluvansa yhteen, sillä heillä on sama Herra ja sama Jumala vaikka he ovat kulkeneet eriteitä löytääkseen/saadakseen uskon lahjaksi. Heillä on siis asiat selvillä ainoastaan siksi että ne on Jumala itse kertonut, ei kukaan ihminen ole heille sanellut valmiiksi sitä miten pitää uskoa.
Raamatussa siis tuskin turhaan sanotaan, että hedelmistään te heidät tunnette. Jokaisella joka uskoo Jumalaan vaikka olisivat mistä lähtöisin niin heillä kaikilla on ne samanlaiset uskonhedelmät ajatuksineen, sillä ne antaa itse Herra kaikessa viisaudessaan ja muut niistä eivät tiedä joilta usko puuttuu.
..ja se tie on yksin Jeesus Kristusja usko häneen.
Jeesus on TIE, TOTUUS ja ELÄMÄ.
Ei siihen tarvita mitään ihmiskutoista lihallista lisäksi.
tiellä,näin mäkin ajattelen noi asiat=)
Tiedän uskovani, koska uskon niin. En tiedä, mihin tarvitsisin käsitettä Jumala.
Raamatussa. Kun pimeys on tarpeeksi suuri ihmisillä, että siihen saattaa nojata. Sitä olen täälläkin lukenut. Joku ei tarvitse Jumalaa, joku päättää itse miten aikoo pelastua, joku päättää itse, mikä on syntiä ja mikä ei. Jumalaa ei tunnuta tarvitsevan.
Olen huomannut, että teitä ei vl loukkaa se, että me sanomme vanhan testamentin sanoin: Muualla ei ole pelastusta kuin Israelissa (hengellinen kuva Jumalan huoneesta) siihen te pahennutte. Nooa saarnasi, ettei muualla pelastu kuin tervatussa arkissa, ihmiset pitivät häntä hulluna ja nauroivat hänelle.
Jos me lähdemme levittämään Jumalan valtakunnan rajaa, me joudumme itsekin ulkopuolelle ja silloin ei pelastu kukaan. Kuitenkaan tämä ei ole tuomitsemista, sillä me kuulutamme kaikille. Jokainen on tervetullut Jumalan valtakuntaan, jossa on syntien anteeksiantamuksen armo. Aivan armosta. Miksi tämä ei kelpaa ihmisille. Kaiketi siksi, että Jumalan valtakunnan joukko näyttää liian halvalta ja siksi, että Jumalan lapsen ei sovi vaeltaa synnin luvallisuudessa ja siksikin, että omavanhurskaalla on liian paljon hengellistä rikkautta josta tulisi luopua.
Mutta rakkaat ystävät, me vielä rukoilemme että kaikki totuuden tuntoon tulisivat ja tekisivät parannuksen armon ajassa. kuoleman jälkeen ei voi enää tehdä parannusta.
Sydämelleiseti tervetuloa suviseuroihin ja kaikkiin seuroihimme!
Kun menet rauhanyhdistykselle, niin valikoi tarkoin ketä pidät uskovaisina, etten vain vahingossa levitä rajoja. Minäkin saatan olla siellä.
Mutta metaskeema on kyllä omien sanojensa mukaan vanhoillislstadiolainen ja samalla ateisti.
"Jos me lähdemme levittämään Jumalan valtakunnan rajaa, me joudumme itsekin ulkopuolelle ja silloin ei pelastu kukaan. Kuitenkaan tämä ei ole tuomitsemista, sillä me kuulutamme kaikille. Jokainen on tervetullut Jumalan valtakuntaan, jossa on syntien anteeksiantamuksen armo."
Että te lähtisitte ihmisenä sen kertomaan missä menee Jumalan Valtakunnan raja, sitä kun ei voi rajata, sillä se on koko maailmanlaajuinen asia ja vain Jumala yksin tietää keitä siellä valtakunnassa on.
Tuo on kyllä oikein, että uskovainen vie Jumalan Sanaa eteenpäinpäin ja kertoo että Jumalan Valtakuntaan on jokainen tervetullut. Nimenomaan siitä on kerrottava, ja vietävä sitä sanomaa eteenpäin. Miten ihmeessä ihminen voisi edes ajatella, että hän voisi jotenkin rajata Jumalan Valtakunnan rajan? Jos ihminen kuvittelee olevansa omassa joukossaan ainoastaan sisällä Jumalan Valtakunnassa ja muut sen ulkopuolella, niin mitä ihmettä. Sillonhan se tuntuu ihan sille jos siitä ei kerro, että muualtakin voi kelvata Jumalalle, että halutaan rajata se valtakunta ja jättää muut sen ulkopuolelle, jos ei uskalla levittää rajoja vaan pelkää että muutkin pelastuvat vaikkeivät siihen omaan yhteisöön liittyisikään.
Sehän on jo Raamatun opetuksienkin aliarvioimista jos kuvittelee tietävänsä missä se Jumalan Valtakunnan raja menee. Ei sitä voi osoittaa maanpäällä, se raja menee ihmisten välityksellä ja varmasti rajana on koko maailma ja todellakin Jumala yksin tietää ketkä siellä valtakunnassa ovat.
Jos esim. minä kävisin vl-seuroissa, niin monethan luulisivat minun olevan vl, varsinkin jos olisin vieraalla paikkakunnalla. Hehän pitäisivät minua joukkoonsa kuuluvana vaikken olekkaan. Tietämättään he pitäisivät minua Jumalan Valtakunnan sisällä olevana, vaikka totuus onkin se etten olekkaan heidän mielestään oikein uskomassa. Tietämättään levittävät sitä rajaa koska heidät on opettu katsomaan sitä mikä näkyy ulospäin. Sehän ei mitenkään minua haittaisi, mutta jos totuus näille vl-ihmisille paljastuisi niin he joutuisvatkin ehkä pyytämään sitä syntinä anteeksi että erehtyivät luulemaan "epäuskoista" uskovaiseksi. Mutta mitä mieltä olisi Jumala tällaisesta synnin anteeksipyynnöstä jos minä olisinkin hänen mielestään oikein uskomassa? Kaatuisiko tämä rukous silloin rukoilevan harteille ja hän onkin se epäuskoinen kun on valmis tuomitsemaan toisen vääräuskoiseksi ja Jumalan Valtakunnan ulkopuolella olevaksi, vaikka toinen onkin sisällä siellä?
"Miksi tämä ei kelpaa ihmisille. Kaiketi siksi, että Jumalan valtakunnan joukko näyttää liian halvalta"
Tämä kirjoittamasi on aika loukkaava. Kukaan uskovainen ei varmastikkaan ajattele, että Jumalan Valtakunta näyttäisi halvalta. Jokainen uskovainen tietää miten arvokas se on ja he toivoisivat siksi myös kaikkien pääsevän sisälle sinne valtakuntaan. Jumalan valtakunnan joukko ei voi kennenkään mielestä näyttää myöskään halvalta, sillä Jumala on itse hyvyys ja rakkaus ja tämä heijastuu myös heistä jotka uskovat. Nämä ihmiset ovat varmasti lähimmäiset huomioon ottavia ja lohduttavat sekä tukevat, miten ihmeessä sellainen arvokas ihminen voisi edes näyttää halvalta?
Jos Jumalan valtakunta ei olisi sinulle halpa, kaiketi olisit tullut siihen sisälle. En minä lähde arvuuttelemaan kenenkään uskomassa olevan sieluntilaa. Hedelmistään puu tunnetaan ja "valheveljet" ennen pitkää kyllä paljastuvat. Jos joku teeskentelee uskovaista, ei se muiden synti ole kuin sen, joka sellaista tekee. Luther puhui "armonvarkaista" jotka tulevat sisälle muualta kuin ovesta. Raamatun totuus on kuitenkin se, että on vain yksi kaita tie ja vain sillä kulkija pelastuu, ei siis kymmeniä rinnakkaisia teitä, joista jokainen voi valita mieleisensä oman korvasyyhynsä jälkeen.
Kyllä se olisi Jumalan valtakunnan rajan levittämistsä, jos ajattelisin, että esimerkiksi sellainen, joka uskoo, että kun on vain kerran kastettu niin on automaatisesti uskovainen (sellaista olen kuullut väitettävän, esim ollessani seurakunnan rippikoulussa yksi opetti näin) ja pitäisin häntä uskovaisena. Joka tahtoo autuaaksi tulla, pitää tietämän tästä opista. Ei väärässä opissa tule autuaaksi, sillä se on aina ihmisen oman vanhurskauden rakentamista.
Jos ihmiselle ei kelpaa Jumalan laatima pelastustie, se on vielä aikamoista ylimielisyyttä Jumalaa kohtaan. "Minä uskon miten minä parhaaksi näen ja teen mitä tykkään, kyllä Jumalankin se pitää hyväksyä" Tällainen asenne tuntuu monella olevan. Jotkut tuntuvat myös luulevan, että kun tarpeeksi moni tekee syntiä, se lakkaa olemasta syntiä. Mutta ei niin, vaan Jumalan sana on sama eilen tänään ja iankaikkisesti.
Viimeisistä ajoista sanotaan: he haalivat itsellensä opettajat mielensä jälkeen että heidän korvansa syyhyvät. Tätä "kaikki pääsevät taivaaseen" opetusta kyllä ajassamme kuulee, mutta Jumalan sana opettaa: ei jokainen joka sanoo Herra Herra, tule sisälle Jumalan valtakuntaan.
Se ei tarkoita sitä, ettemmekö me sydämestämme sallisi ja haluaisi jokaisen tulevan autuaaksi ja iloitsemme vilpittömästi myös niistä lukuisista ihmisistä, jotka vielä kuolinvuoteellakin (hiljattainkin tiedän useita tapauksia) ovat saaneet parannuksen armon. Emme me suinkaan halua jättää ketään ulkopuolelle, mutta sisälle tullaan vain parannuksenteon kautta.
Kuitenkin näytät väittävän, että Jumalalle kelpaa vain jos on vanhoillislestadiolaisessa uskossa.
...Emmalian hyvään ja perusteltuun viestiin.
>>
Jos Jumalan valtakunta ei olisi sinulle halpa, kaiketi olisit tullut siihen sisälle. En minä lähde arvuuttelemaan kenenkään uskomassa olevan sieluntilaa.
>>
Ensin arvioit ettei Emmalia olisi sisällä Jumalan valtakunnassa ja sitten samaan hengenvetoon yrität kiistää ettetkö arvuuttelisi toisen sieluntilaa???
Yrittäkää nyt hyvät vl:t ymmärtää että vl-oppi "Jumalan valtakunnasta" perustuu juuri siihen toisten ihmisten sieluntilan arvioimiseen ettei vl-liikkeestä ulkopuolisella voisi olla oikeanlaista sieluntilaa! Juuri tämän vuoksi vl-oppi on vaarallinen eksytys, jolla voi helposti vetää tuomion päällensä:
"Niin kuin te tuomitsette, niin tullaan teidät tuomitsemaan, ja niin kuin te mittaatte, niin tullaan teille mittaamaan." (Matt. 7:2)
>>
Raamatun totuus on kuitenkin se, että on vain yksi kaita tie ja vain sillä kulkija pelastuu, ei siis kymmeniä rinnakkaisia teitä, joista jokainen voi valita mieleisensä oman korvasyyhynsä jälkeen.
>>
Tuo "yksi ja kaita tie" on Raamatussa rajattu Jeesuksen toimesta hyvin yksinkertaisesti:
"Joka uskoo minuun, 'hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat', niin kuin kirjoituksissa sanotaan." (Joh. 7:38)
Me ihmiset emme yksinkertaisesti voi tietää ja ymmärtää Jumalaa kuin hyvin vajavaisesti. Siksi Jumala ei Raamatussa perustanut uskoaan juuri oikeanlaiseen tietämiseen opista, vaan yksinkertaiseen sydämen uskoon.
Vl:t korostavat itse tätä paikkaa Raamatussa:
"Sillä että Jumalan viisaudessa ei maailma tuntenut Jumalaa viisauden kautta, niin kelpasi Jumalalle tyhmän saarnan kautta niitä vapahtaa, jotka sen uskovat," (1. Kor. 1:21)
Kuitenkin samaan hengenvetoon vl:t korostavat että tuo Raamatussa kerrottu "tyhmä saarna" pitäisi ymmärtää juuri pilkulleen samalla tavalla kuin he tai jopa röyhkeästi omitaan tuo "tyhmä saarna" kuvaamaan vl:n julistusta "kaaikisynnitaanteeksi", jonka päälle vielä uskotellaan että muutoin Jumala ei lupauksistaan huolimatta pelastaisikaan:(
Oletteko koskaan pysähtyneet miettimään miksi Raamatussa Paavali kertoo että kyseessä on "tyhmä saarna" tai hullutus?
Eikö koko käsite kerro siitä ettei Jumala välitä että dogmit pitäisi ymmärtää juuri oikealla lailla, joka on meille ihmisille jopa mahdottomuus. Kyseessä on kädenojennus Jumalalta ihmisille että hei, tässä on tie!
"Sillä kaikki laki on täytetty yhdessä käskysanassa, tässä: "Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi"." (Gal. 5:14)
"Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se että Jumala armahtaa." (Room. 9:16)
"Jos Jumalan valtakunta ei olisi sinulle halpa, kaiketi olisit tullut siihen sisälle."
Jumalan Valtakunta ei ole minulle todellakaan halpa, päinvastoin on äärinmäisen arvokas asia päästä sisälle sinne valtakuntaan. Mistä ihmeestä sinä päättelit niin, etten minä olisi päässyt sisälle Jumalan Valtakuntaan? Minun mielestäni Jumala on minut hyväksynyt tälläisena kuin olen ja olen Hänen lapsensa. Ja tässä uskon kyllä Jumalaa, en sinua. Sinä pidät minua Jumalan Valtakunnan ulkopuolella olevana ja ajattelet jostain syystä, että olen kelpaamaton Jumalalle. Kuitenkaan Jumala ei hylkää ketään joka Häneen uskokoo vaikka sinä olisit valmis tuomitsemaan ja olemaan toista mieltä.
"Jos joku teeskentelee uskovaista, ei se muiden synti ole kuin sen, joka sellaista tekee."
Tätäkään en ymmärrä. Mitä syytä kenenkään olisi teeskennellä uskovaista? Sehän on oikeasti syntiä ja ei ehkä niin vähäpätöistäkään jos johtaa ihmisiä harhaan uskottelemalla olevansa uskovainen. Ihminen on tai ei ole uskovainen, ei siinä ole vaihtoehtoja. Varmasti jokainen uskovainen tunnustaa ilomielin olevansa uskovainen ja se ei ole mitään teeskentelyä. Ja uskoisimpa, että jos ihminen ei ole uskovainen niin hän sen kertoo, miksi totuutta pitäisi valhellisesti muuttaa? Kuitenkin uskovaiset niistä hedelmistä tunnistavat toisen uskovaisen ei sitä voi huijata.
Jos joku on opettanut, että kaste tekee ihmisestä uskovaisen niin sellaiseen opetukseen pitää heti puuttua, sillä se on väärääopetusta. Kaste ei ketään pelasta, sillä vain turvataan uskoon kasvua ja koitetetaan turva elämän aikana Jumalan Sanan kuuleminen.
"Jos ihmiselle ei kelpaa Jumalan laatima pelastustie, se on vielä aikamoista ylimielisyyttä Jumalaa kohtaan."
Kyllä ihmiselle kelpaa Jumalan laatima pelastustie, kunhan ihminen saa Jumalan elämäänsä. Hänen näyttämäänsä tietä on ilo mennä sillä siitä seuraa vain hyvyyttä, ja Jumalan Tahtoa vastaan ei tee mieli tehdä, sillä sen tietää vääräksi ja sen tietää että siitä seuraa vain lähimmäisille hankaluuksia, Jumalan näyttämä tie on lähimmäistemme parhaaksi, ei itsemme. Herraa tulee kunnioittaa ja peljätä, ei kannata alkaa leikkimään asioilla jotka vääräksi tietää.
"Tätä "kaikki pääsevät taivaaseen" opetusta kyllä ajassamme kuulee, mutta Jumalan sana opettaa: ei jokainen joka sanoo Herra Herra, tule sisälle Jumalan valtakuntaan."
Eihän sellainenkaan opetus ole oikein, että kaikki pääsevät Taivaaseen. Toisaalta kyllä sillä kaikille annetaan siihen mahdollisuus Jumalan toimesta, se sitten on ihmisen valittavissa huoliiko hän elämäänsä Jumalan vai ei. Tosiaankaan eivät varmastikkaan kaikki pääse sinne Taivaaseen jotka sanovat Herra Herra. Ajattele nyt, monissa ryhmissä Suomessakin opetetaan, että vain meidän tavalla uskovat pelastuvat. Jos nyt esim. vl-liike olisi se pelastuva, niin kaikki muut liikkeet ja lahkothan ja niihin kuulumattomathan menisvät sitten kadotukseen, sillä on vain yhtä ainoaa oikeanlaista uskoa. Mutta voihan se oikea ryhmä olla vaikka esim. Jehovat ja näin vl-liikkeen jäsenet matkaisivat kadotukseen, ja sen tietää sitten Jumala ei yksikään ihminen.
Itse en usko, että mihinkään liikkeeseen tai lahkoon kuulumalla pelastuu vaikka kuinka yrittävät opettaa omaa näkemystään ainoana oikeana uskona. Heissäkin on aidosti uskovia, mutta heidät pelastaa usko Jeesukseen, ei sen liikkeen opit, ja näitä Jeesukseen uskovia on sen liikkeen ulkopuolella ja muissakin liikkeissä ja lahkoissa, vaikka opetus vaatisi muuta, sitä ei vain kerrota helposti muille mitä sydämessään tuntee, sillä tietää että tuomio tulisi omien keskuudessa.
"Emme me suinkaan halua jättää ketään ulkopuolelle, mutta sisälle tullaan vain parannuksenteon kautta."
Kyllä se niin on että päästessä sisään Jumalan Valtakuntaan, niin ihminen tekee parannuksen. Hänelle annetaan uusi sydän ja hän näkee asiat eritavoin kuin ennen. Se parannus seuraa siitä kun Jumala on antanut uskon lahjaksi ja synnit anteeksi.
kuinka voi sellainen, joka on Jumalan valtakunnassa, sotia itseään vastaan ja tehän soditte koko ajan Jumalan valtakuntaa vastaan.
Miten te voitte ajatella Jumalasta, että Hän opettaisi joka joukossa eri tavalla ja kaikki tavat olisivat oikeat. Lutherkin sanoo Jumalan lapsijoukosta, että se tunnetaan siitä, että se on yhdessä rakkaudessa ja ymmärryksessä ja jossa joukossa saarnataan syntien anteeksiantamuksen evankelimia.
Minä ymmärrän hyvin, että se tuntuu karulta tekstiltä, että on vain yhdenkaltainen vanhurskauttava oppi, mutta niin raamattu opettaa, enkä voi lähteä sen tähden sanomaan niin kuin monet väärin opettavat, että "totisimmat joka joukosta tulevat autuaaksi". Kuinka sitten koskaan voisi olla niin varma, kuin Paavali, joka useissa kohdissa omasta uskostaan todistaa, että se vie taivaaseen.
En minä sinua tuomise, mutta niin kuin Jeesus sanoi: se sana, minkä puhun tuomitsee teidät. Päin vastoin sydämestäni toivon, että sinullekin aukeaisi oikea usko.
Tuosta uskovaiseksi teeskentelystä vastasin kun itse siitä sanoit esimerkin, että jos menee seuroihin ja teeskentelee olevansa vl jne.
Itse asiassa jokainen omavanhurskas teeskentelee olevansa uskovainen, koska se on omaa, omatekoista vanhurskautta, jos ei ole saanut uskoa omia syntejään anteeksi Jumalan valtakunnassa saarnatusta evankelumista. Mutta uskon senkin, että moni heistä vilpittömästi kuvittelee olevansa uskovaisia, vaikka parannus on tekemättä.
Ymmärrän sen niin hyvin, koska itsekin kuvittelin niin, kun en ollut tehnyt vielä parannusta, ajattelin, että kun rukoilen ja vilpittömästi uskon, että Jeesus on minun Vapahtajani, niin olen uskovainen. Vaan ei se tuonut rauhaa tunnolle: Niin kuin virressäkin lauletaan; "Torju turhat ajatukset, väärän rauhan houkutukset". Eivät synnit lähteneet rukoilemalla ja itselleni vakuuttelemalla. Mutta kun ne saarnattiin Jumalan valtakunnasta anteeksi, tuli sydämelle todistus, minä olen matkalla taivaaseen.
Ei varmasti kukaan vl kuvittele, että me sen takia pelastuisimme, että olemme vl vaan sen takia, että Jeesus on meidät lunastanut ja jättänyt maanpäälle hoitohuoneen, Jumlan valtakunnan, jossa saamme elää syntien anteeksisaamisen osallisuudessa ja näin säilymme elävässä uskossa. Vaikka olisi vl voi olla silti nimi ja olla kuollut. Siksi Jeesus usein sanoi: Valvokaa!
Mutta tässä joukossa on oikea Raamatun mukainen oppi, tässä joukossa on se evankeliumi, joka jo ensimmäiselle ihmisparille saarnattiin ja joka on kulkenut "jalkojen päällä" jokaisena aikana ja jota Jeesuskin käski saarnata. Jumalan vanhurskaus ilmestyy "uskosta uskoon" niin kuin Raamattu siitä opettaa. Ei se sano, että se ilmestyy uskosta uskoon ja muillakin tavoilla vaan nimenomaan sanoo vain tämän tavan. Siksi tämän uskon kautta kulkee tie kunnian valtakuntaan taivaassa.
Minun tapani uskoa, muistuttaa enemmän budhalaisuutta kuin vanhoillislestadiolaisutta.
Omat uskomukseni:
Neljä jaloa totuutta
1.Elämään sisältyy kärsimystä.
2.Kärsimys johtuu hermoston toiminnasta.
3.Kärsimys lakkaa, kun toimitaan, ajatellaan ja tunnetaan oikein.
4.Jotta osataan toimia, ajatella ja tuntea oikein, on tunnettava metodologia.
Jalo kahdeksanosainen metodologia
Jalo kahdeksanosainen metodologia, jonka avulla kärsimyksestä päästään eroon, on seuraavanlainen:
1.Epistemologian tunteminen
2.Hyvä elämänasenne
3.Retoriset taidot
4.Humanistinen etiikka ja tunneäly
5.Hyvä elinkeino
6.Aktiivisuus
7.Hyvä tarkkaavaisuus
8.Hyvä keskittyminen
vrt. buddhalaisuus
http://fi.wikipedia.org/wiki/Buddhalaisuus
Katsoppa tuolta alempaa.
"kuinka voi sellainen, joka on Jumalan valtakunnassa, sotia itseään vastaan ja tehän soditte koko ajan Jumalan valtakuntaa vastaan."
Sinä olet saannut sellaisen käsityksen, että esim. minä sodin Jumalan Valtakuntaa vastaan?
Miksi ihmeessä minä niin tekisin, sillä Jumala on antanut niin paljon hyvää. Enhän minä Jumalan Valtakuntaa vastaan sodi, haluan että jokainen sinne tiensä löytää.
"Miten te voitte ajatella Jumalasta, että Hän opettaisi joka joukossa eri tavalla ja kaikki tavat olisivat oikeat."
Ei Jumala opeta kuin yhdenlaista uskoa, sillä on vain yhtä ainoaa oikeaa uskoa. Se taas, että jossain uskonryhmissä opetetaan Jumalan Sanan vastaisesti ei sulje pois sitä totuutta, että sellaisessakin joukossa on oikeita sydämestään uskovia ihmisiä, ja meidän tehtävämme ei ole erotella väärinuskovia ja oikein uskovia. Meidän tehtävämme on vain kertoa Jumalasta joka armahtaa ihmisen ja antaa anteeksi. Oletko koskaan ajatellut, että monet ihmiset kuuluvat uskonryhmiin vain tavan vuoksi, ja kun heidät on pinestä asti siihen oppiin kasvatettu, silti he sydämessään uskovat Jumalan mielestä oikein vaikka sen ryhmän oma virallinen opetus olisi harhaoppia. Ja sekin vielä meidän tulee muistaa, että me emme näe sitä minkä näkee yksin Jumala, ja emme tiedä edes sitä kuka uskoo siihen harhaoppiin ja kuka uskoo sydämessään oikein, se on Jumalan tehtävä tuomita, ei meidän. Me näemme vain ihmisen ulkokuoren ja sisältä ihmisestä paljastuvat Jumalan antamat uskonhedelmät, ne pitävät sisällään pelkkää hyvyyttä. Vaikka me huomaisimme, että joltain usko puuttuu, niin ei meillä ole oikeutta mennä ja tuomita ja sanoa, sinä et usko oikein. Sitävastoin meidän pitää Jumalan Sanalla häntä nuhdella ja kertoa hänelle sitä hyvää sanomaa mitä Jumala haluaa kertoa, näin sen ihmisenkin usko voi aueta. Kun uskovaiset ihmiset saavat jonkun jälleen löytämään Jumalan, niin silloin on hänelle synnitkin anteeksi annettu, ja ne antaa anteeksi yksin Jumala ei yksikään ihminen Hänen puolestaan.
"En minä sinua tuomise, mutta niin kuin Jeesus sanoi: se sana, minkä puhun tuomitsee teidät. Päin vastoin sydämestäni toivon, että sinullekin aukeaisi oikea usko."
Kyllähän sinä ihan selkeästi mielestäni tuomitset minut. Sanot ettei minulle ole auennut oikea usko. Jeesus sen sijaan ei ole minua tuominnut niinkuin sinä väität. Päinvastoin, Hän elää henkensä kautta rinnallanai autta ja opastaa, nuhtelee jos meinaan tehdä jotain väärin. Näin ymmärrykseni kasvaa ja opin kokoajan tietämään lisää oikeasta ja väärästä. Hän myös antaa asioihin vastuksia muidenkin uskovaisten välityksellä vaikka me emme sitä erikseen keneltäkään kysy. Vahvistumme uskossamme koska saamme aina lisää ymmärrystä.
"Tuosta uskovaiseksi teeskentelystä vastasin kun itse siitä sanoit esimerkin, että jos menee seuroihin ja teeskentelee olevansa vl jne."
Niin vl-ihmistä voikin teeskennellä kuka tahansa kun on opittu katsomaan silmillä miltä uskovainen näyttää ja rikkooko hän seurakunnan rakkkaudellisia neuvoja, jos niitä rikkoo niin ei ole vl. Eli vl-ihmistä on helppo teeskennellä vaikka kenen. Mutta nyt oli kyse kaikista oikeista uskovaisista vl-ihmiset mukaanlukien, uskovaista ei voi kukaan teeskennellä sillä ihmisen sisin paljastaa sen mikä on ihmisen suhde Jumalaan, hänen antamansa heldelmät näkyvät ihmisessä, hänen sisällään ei ulkokuoressa.
Tietenkin voi olla niinkin. Jos ihminen on vauvasta asti kasvanut jossain uskonryhmässä ja alusta asti menee harhaan, ja hänelle sanotaan että olet uskovainen ja tällä uskolla pelastut kun teet näin ja näin. Jos sellaiselta ihmiseltä puuttuukin se oikeanlainen sydämenusko ja kuitenkin sanoo olevansa uskovainen, niin se taas ei ole teeskentelyä vaan se tehdään tietämättä koska niin on opetettu ja muusta ei tiedä. Tämä tuskin rangaistava teko. Vain se on pahasta minkä tekee tietoisesti, ja ei ole siis kenenkään oikein teeskennellä uskovaista jos ei oikeasti ole. Ihmisethän luottavat uskovaisiin sillä he ovat rehellisä ja lähimmäisen huomioon ottavia. Nyt jos joku teeskenteleekin uskovaista ja nämä asiat puuttuvat, niin totuus kyllä paljastuu hyvin pian.
"Ymmärrän sen niin hyvin, koska itsekin kuvittelin niin, kun en ollut tehnyt vielä parannusta, ajattelin, että kun rukoilen ja vilpittömästi uskon, että Jeesus on minun Vapahtajani, niin olen uskovainen. Vaan ei se tuonut rauhaa tunnolle:"
On ihan ymmärrettävää että et saannut rauhaa tunnollesi, sillä jos ei ole rauhaa sydämessä niin todellinen usko puuttuu. Miten sinä ajattelit edes olevasi uskovainen jos sinun tunnollasi ei ollut rauhaa? Eikö ihminen voi vasta sitten sanoa olevansa uskovainen kun hän on saannut Jeesuksen elämäänsä ja vahvistuksen tältä?
Ihan hienoa, että olet nyt löytänyt rauhan tunnollesi, monille jokin joukko onkin tärkeä missä saavat tukea toinen toisiltaan. Ihmiset olemme erilaisia, jotkut kaipaavat kovasti ihmisiä ympärilleen ja toiset taas viihtyvät enemmän yksin ja perheen kesken.
"Ei varmasti kukaan vl kuvittele, että me sen takia pelastuisimme, että olemme vl vaan sen takia, että Jeesus on meidät lunastanut"
Näin uskovat muutkin kuin vain vl-nimikkeellä kulkevat. Juuri Jeesus on pelastajamme, ja usko Jeesukseen pelastaa, ei vl eikä mikään muukaan nimi. Mutta kenelläkään ryhmällä ei ole oikeutta omia Jeesusta vain itselleen ja sillä perusteella tuomitsemaan liikkeensä ulkopuolisia. Jeesukseen voivat uskoa muutkin vaikka joku ryhmä ei halua uskoakkaan vaan haluavat pitää omaa joukkoaan ainoana oikeana.
sinun mielesstäsi rakkautta, jos en sanoisi niin kuin uskon, että on vain yksi tapa pelastua. Jos näen jonkun hukkumisvaarassa ja sanon, että oletpa hyvällä paikalla, eikö se olisi tuomitsemista.
Eihän sinun sitä tarvitse ottaa tuomitsemisena, sillä sanon vain sen miten uskon. Sinulla on tietenkin täysi vapaus olla eri mieltä uskoanasioista.
En millään tavalla väheksy sinua ihmisenä ja olet varmaan ihmisenä parempi kuin minä, mutta uskonasiassa en voi lähteä puhumaan toisin kuin uskon.
Siis minulla ei ollut sinunkaan mielestäsi todellista uskoa, kun yritin rukoilemalla saada synnit anteeksi ja halusin vilpittömästi uskoa Jeesuksen sovitustyöhön. Huomaatko, ei se ollut oikeaa uskoa, niinhän itsekin totesit. Vasta syntien anteeksiannon evankeliumi tuo oikean uskon sydämeen.
Oikeus uskoa niinkuin itse haluaa ja on valinut. Meillä ei ole kuitenkaan oikeutta tuomita ja sanoa toiselle, että hän uskoo väärin jos hän sanoo uskovansa. Hänhän kuitenkin uskoo siihen mihin haluaa. Meidän uskovaisten tehtävä on viedä Jumalan Sanaa rakkaudellisesti eteenpäin, niin sinun kuin minunkin. Ja jos meistä jompi kumpi uskookin väärin, niin toistemme ansiosta saatamme löytääkkin sen todellisen uskon Jumalaan jos se vielä puuttuisi. Jos me tuomitsemme toisen ja pidämme itseämme parempana Jumalan silmissä, niin se on Raamatun vastaista toimintaa, sillä siellä sanotaan, sillä tuomiolla millä sinä tuomitset tullaan sinut tuomitsemaan. Jos me alamme maanpäällä erittelemään oikeat ja väärät uskovaiset, niin teemme kyllä tietoisesti vasten Jumalan Tahtoa, ja julistamme itsellemme sen tuomion itse, niin kerrotaan Raamatussa.
"En millään tavalla väheksy sinua ihmisenä ja olet varmaan ihmisenä parempi kuin minä, mutta uskonasiassa en voi lähteä puhumaan toisin kuin uskon."
En sitä ajatellutkaan, että tämä olisi ihmisten keskeistä asiaa, tämä on vain keskustelua vl-opista. Ihmisenä en ole yhtään ketään parempi. Monesti sitä tuntee itsensä huonoksi ihmiseksi, ja usein joutuukin rukoilemaan Jumalalta voimia, että jaksaa rakkaudella rakastaa lähimmäisiään.
"Siis minulla ei ollut sinunkaan mielestäsi todellista uskoa, kun yritin rukoilemalla saada synnit anteeksi ja halusin vilpittömästi uskoa Jeesuksen sovitustyöhön. Huomaatko, ei se ollut oikeaa uskoa, niinhän itsekin totesit. Vasta syntien anteeksiannon evankeliumi tuo oikean uskon sydämeen."
Tämä on minun mielestäni aika pelottavaa. Voiko olla mahdollista, että joku ihminen ei jaksakkaan odottaa Jumalan vastausta ja armahdusta, kun rukouksiin ei heti vastata? Jos mitään ei kuulu, niin lähteekö ihminen liian helposti hakemaan turvaa ihmisiltä ja valitsevat sen helpoimman tien, eivätkä jaksakkaan mennä siitä ahtaasta portista? Ihmisesthän saattaa tuntua hyvälle kun kuulee synninpäästön ihmiseltä ja uskoo, että kaikki on hyvin. Se helpottaa kummasti, mutta vain hetkellisesti ehkä jos se on ihmiseltä saatu armahdus. Jumalan armahdus on pysyvää ja sen jälkeen on helppo olla ei tule sitä ahdistusta enään kun voi turvata ja luottaa Jumalan johdatukseen.
On todella hyvä, että täällä on nytkin muutama ihan oikea kunnon vl. Ei tarvitse syytellä, että täällä vain "epäuskoiset" ja "omavanhurskaat" tai "eriseuraiset" melskaavat.
Tuo on sitä perusvl-opetusta, jota toiset tuovat fiksummin ja toiset vähemmän fiksummin esille.
Erityisesti tahdittomat, hieman yksioikoiset veeällät turmelevat ihmissuhteet monesti juuri tuolla opilla, jota sinäkin täällä julistat.
Onneksi taidat kuulua noihin ensin mainittuihin. Onpa noita toisiakin matkan varrella näkynyt. ;(
mistä sinä tiedät, kauanko minä rukoilin. Jos vuosikausia rukoilee ja etsii, eikä löydä rauhaa - entä jos ei saa rauhaa ja kuoleekin sitä ennen.
Ei synninpäästön evankeliumi tule ihmiseltä, vaikka ihmissuu julistaakin sen, vaan itse Jumalalta.
Kaikkea hyvää sinulle toivon, enkä missään tapauksessa halua sinua loukata, mutta uskoni on tämä, enkä voi toisin kirjoittaa kuin uskon
Epäile ettet olisi vuosia rukoillut ja etsinyt.
Itse olen aina tavallani uskonut Jumalaan ja olen osannut myös kääntyä Hänen puoleensa rukouksissani. Kuitenkin aina tuntui että elämä on yhtä kärsimystä ja kaikki menee pieleen. Kaikki meni ihan erilailla kuin olisin toivonut ja mitä elämältä haluasin, kaikenmaailman vastoinkäymiset siihen päälle. Kuitenkin omallatavallani rukoilin, en oikeastaan odottanut edes Jumalan pelastavan minua, en siis rukoillut pelastusta itselleni.
Sitten vain ykskaks, olin elämäni vaikeimmassa asiassa mitä en olisi ikinä osannut tehdä oikein, vaikka olisin tehnyt mitä niin kaikki olisi ollut väärin ja rukoilin Jumalaa, että hän auttaisi minua toimimaan siten mikä olisi parasta. No rukoukseni oli kuultu ja se ratkaistiin onnellisesti vain yksin Jumalan ansiosta ja Hänen armostaan. Tajusin sen Jumalan teoksi itse en olisi siihen edes pystynyt.
Senkin jälkeen oli vielä lukuisia kärsimyksiä ja itkuja, ja kaikki tuntui väärältä. Nyt kaikki on myöhemmin ratkennut onnellisesti ja yksin Jumalan armosta, minua valmistettiin siihen hyvään mitä minulle annataan kirjaimellisesti kärsimysten kautta. Nyt huomaan, että rukoukseni on kuultu, ja Jumala on nähnyt salaisimatkin toiveeni jotka olivat vain haaveita ja kukaan ei niistä tiennyt, enkä koskaan odottanut niitä saavani. Kutenkin olen ne saannut, ja en keneltäkään muulta kuin Jumalalta itseltään hänen hyvyytensä vuoksi, muilta sitä ei olisi voinnut saadakkaan.
Kaiken kokemani jälkeen ja tuntien Jumalan antaneen minulle niin paljon, niin en minäkään voi uskoani muuksi muuttaa. Minusta ei tosiaan olisi siihen, että liittyisin johonkin ryhmään ja sitä omaa joukkoa pitäisi pitää vain oikein uskovina, sillä minä tiedän että Jumala voi koskettaa ihmistä missä tahansa ja milloin vain. Minusta ei siis ole epäilemään kenenkään uskoa joka sanoo uskovansa.
Et sinä minua loukkaa. Vaikka vl-oppi opettaa ihmisille sitä mitä opettaa, niin en minä kohdista sitä ajatusta siihen vl-ihmiseen vaan se vl-oppi on väärässä, ei se ihminen.
Kaikkea hyvää Sinullekkin ja on hyvä, että olet onnellinen uskossasi, se kertoo jo paljon, vapaus olla iloisena elämässä ja luottaa Jumalan johdatukseen.
Olethan kärsivällinen ja kuuntelet (luet) vieläkin, miten uskon. Raamatussa sanotaan kyllä, että elämän koettelemukset, mutta myös Jumalan hyvyys vetää ihmistä parannukseen., Sanot, ettei voi uskoasi muuksi muuttaa ja sen allekirjoitan, sillä vain Jumala voi avata ymmärryksen.
Toisekseen parannuksenteko ei ole sitä, että liittyisi johonkin ryhmään vaan se on niin kuin vertauksessa sanotaan miehestä, joka näki pellossa aarteen ja osti sen pellon että saisi aarteen, Siis aarretta ei voi omistaa, jos ei halua myös peltoa. Te olette meitä ja Herraa seuraamaan lähtenee, sanoo Pavali uskoon autetuista.
Myös raamatussa kerrotaan, että seitsemän vaimoa tarttuu yhteen mieheen ja sanoo, kyllä me itse vaatetamme itsemme, anna vain meitä sinun nimelläsi nimittää, moni tahtoisi uskoa, vaikka ei tulla sisälle Jumalan armohuoneeseen.
Sinä sanot kokevasi että vl oppi on väärässä. Oletko koskaan ennakkoluulottomasti ajatellut: entäpä, jos he ovantkin oikeassa ja minulla on parannus tekemättä? Entäpä, jos Jumala onkin tarkoittanut hyvyydellään vetää sinua parannukseen? Raamatussa sanotaan, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus jos haluaa tulla autuaaksi.
Sydämestäni toivoisin, että asia sinulla avautuisi. Itse koen olevani todella iloinen ja onnellinen ja vaikka elämässä on ollut myös sairautta ja vastoinkäymisiä, on Jumala aina ne kääntänyt parhaaksi.
"Olethan kärsivällinen ja kuuntelet (luet) vieläkin, miten uskon. Raamatussa sanotaan kyllä, että elämän koettelemukset, mutta myös Jumalan hyvyys vetää ihmistä parannukseen., Sanot, ettei voi uskoasi muuksi muuttaa ja sen allekirjoitan, sillä vain Jumala voi avata ymmärryksen."
Ymmärrän miten sinä uskot. Minun tehtäväni ei ole vähätellä sinun uskoasi vaikka itse pidän vl-oppeja joiltainosin harhaooppina. Minä kerron siitä uskosta ja uskon ymmärryksestä millaisena Jumala on sen minulle näyttänyt, ja tätä en voi muuksi muuttaa enkä haluakkaan. Olet oikeassa, että Jumalan hyvyyskin vetää ihmisiä puoleensa, mutta kun saa uskon lahjaksi niin sen todellisen Jumalan rakkauden ja hyvyyden saa kokea, vaikka elämä joskus olisikin tuntunut kärsimykseltä ja turhalta.
"Sinä sanot kokevasi että vl oppi on väärässä. Oletko koskaan ennakkoluulottomasti ajatellut: entäpä, jos he ovantkin oikeassa ja minulla on parannus tekemättä? Entäpä, jos Jumala onkin tarkoittanut hyvyydellään vetää sinua parannukseen? Raamatussa sanotaan, että kaikkien ihmisten kaikkialla on tehtävä parannus jos haluaa tulla autuaaksi."
Niin minä koen, että vl-oppi on harhaoppia, sillä se joiltain osin poikkeaa niin paljon siitä uskon ymmärryksestä jonka Jumala on minulle antanut. Aivan hyvin se voi olla niinkin, että minä olen se harhaoppinen, ei ole minun tehtäväni jaotella oikein ja väärinuskovia, vain Jumala tietää kuka meistä pelastuu. Minun omatuntoni ei sallisi minun liittyvän vl-liikkeeseen sillä kokisin tekeväni vasten Jumalan Tahtoa koska ymmärrys ei siinä opissa ole se mitä minä pidän oikeana ja uskon että sen on Jumala itse kertonut mikä on oikein.
"Sydämestäni toivoisin, että asia sinulla avautuisi. Itse koen olevani todella iloinen ja onnellinen ja vaikka elämässä on ollut myös sairautta ja vastoinkäymisiä, on Jumala aina ne kääntänyt parhaaksi"
Minäkin koen olevani onnellinen ja yksin Jumalan ansiosta. Ja on asiat minulle avautuneetkin ja jos eivät heti avaudu niin rukouksin voi turvata Jumalaan, hän kyllä auttaa ymmärtämään. Minä toivon kelpaavani tällaisena kuin olen. Sen päätöksen jätän yksin Jumalalle, minä menen sinne minne hän haluaa minun menevän ja hyväksyn sen. En lähde Taivaspaikan toivossa etsimään enään muualta pelastusta, sillä koen sen jo löytäneeni.
Minä voin sen Taivaspaikkani lahjoittaa kyllä jollekkin sellaiselle joka on palvellut Jumalaa paremmin kuin minä. Minä en tämän paremmin pysty vaikka tekisin mitä. Toivon kuitenkin kelpaavani tällaisena kuin olen, sillä jaksan uskoa Jumalan lupaukseen, että hän ei hylkää ketään joka häneen uskoo.