vastuuki ja viilekkeet.
Entäs
20
1539
Vastaukset
- muista
Se vakstuuki on vieläki minun pöyälä.Soon vahakankas Suomeksi.Viillekkeet on tuttu sana,mutta noli vissin jokku levikheet.
- Silja
...viilekkeet ovat sama kuin henkselit. Eli housujenjalastaputoamisen estolaite. Molemmat ovat hämmästyttäviä laitteita. Toimivat ilman sähköä.
nuo viilekkeet! :D Isä ei koskaan etsinyt henkseleitä, vaan viilekkeitänsä kun vaihtoi housuja. - Missee minun viilekkeet tuas on?
- PellePeloton
Vakstuuki on vahakangas, jollaista käytettiin/käytetään pöytäliinana esim. keittiön pöydillä. Voidaan pyyhkiä märällä rätillä eli LUUTULLA.
Luuttu puolestaan on märän rätin lisäksi soitin, jolla mm. Kaarina Maununtytär soitteli surumielisiä lauluja.
Viilekkeet olivat repussa tai kontissa, ne remmit joista sitä kannettiin.
Olen myös kuullut kirosanan "Voihan Vilttihatun viilekkeet". Tässä se tarkoittanee narua, jolla esim. länkkärin huopahattu on sidottu päähän, ettei putois lehmienperässä laukatessa.- rallityttö60
meillä päin pyyhitään vieläkin. Viilekkeet eli henkselit. Sitten on vielä tuslaaki, taasa, mummoni oli taltrikiltä sumppia juonut. Pännällä kirjoitettiin, ihmettelen sitä mistä nuo sanat pohjois-karjalaan ovat tulleet.
- Nimetön
rallityttö60 kirjoitti:
meillä päin pyyhitään vieläkin. Viilekkeet eli henkselit. Sitten on vielä tuslaaki, taasa, mummoni oli taltrikiltä sumppia juonut. Pännällä kirjoitettiin, ihmettelen sitä mistä nuo sanat pohjois-karjalaan ovat tulleet.
???
- Se sekin
Nimetön kirjoitti:
???
Myös rättiä sanotaan luutuksi. Monilla sanoilla on monia merkityksiä. Esim. kurkku ja kurkku.
- lea
Se sekin kirjoitti:
Myös rättiä sanotaan luutuksi. Monilla sanoilla on monia merkityksiä. Esim. kurkku ja kurkku.
Meillä oli kahveli eli haarukka,Hantuukki oli esim. käsipyyhe,taltrikki tai tassi oli teevati eli kahvikupin alunen konttoori oli kylmä eteisessä oleva ruokakomero.Porstua oli ulkoeteinen,kööki oli keittiö sali oli paremmissa talouksissa huone jossa oltiin ainoastaan juhlapyhinä.Kyllä on Suomen kieli rönsyilevää,tuli aivan mummola mieleen,pikkuikkunoineen joilla oli aina kukkivia kukkia ja Enkelinsiipi oli yksi niistä pienine vaaleanpunasine kukkineen,sekä Pelarkuuniat.Se Enkelinsiipi oli kyllä pöydällä kun se oli niin iso kukka.Kanferi-tipat oli se kaikkeen tehoava lääke ja jos kurkku oli kipeä niin vanha hikinen villasukka vaan kaulan ympärille yöksi ni aamulla olit terve. Ny muuten karkas aihe toiseen,mutta haitanneeko tuo,Kakluuni kuuluu vielä lopuksi juttuun se oli puilla lämpiävä pystyuuni ja ranstakalla sitä tulta sitte kohennettiin.
- ii-li
rallityttö60 kirjoitti:
meillä päin pyyhitään vieläkin. Viilekkeet eli henkselit. Sitten on vielä tuslaaki, taasa, mummoni oli taltrikiltä sumppia juonut. Pännällä kirjoitettiin, ihmettelen sitä mistä nuo sanat pohjois-karjalaan ovat tulleet.
vain lattiarättiä luutuksi. Itse asiassa olen luullut, että lattialuuttu ja moppi ovat synonyymejä. Ajattelen mielessäni, että lattialuutulla on varsi, mutta se ei taida olla oikea mielikuva.
Meilläpäin talrika (talrikki) oli lautanen, teevati tassi.
Viilekkeet on minulle aivan uusi sana. En ole koskaan kuullut sitä aikaisemmin. Meillä puhuttiin henkseleistä ja housunkannattimista.
Vanhojen mööpeöitten nimiä oli mm. komuuti. Ennen muinon kaikilla rautatieasemilla oli komuuti. (Eli pesupöytä, jonka kannen alta löytyi pesuvati ja oven takaa ja vesikannu.)
Jostakin ihmeen syystä meidän vintillä oli myös merkillinen huonekalu, iso laatikko, joka itse asiassa oli sisävessa. Sille en tiedä mitään nimeä. Se oli jalopuuta ja koristeltu, siinä oli avattava kansi. Kannen alla oli reiällinen istuin, ja laatikossa sen alla oli suuri porsliinikulho. Sen on täytynyt olla 1800-luvulta. Miksi se oli meidän vintillä? Sitä ei varmaankaan koskaan ollut käytetty, sillä se oli aivan kuin uusi ja täysin puhdas. Minkä ihmeen takia moista laitosta oli kuljetettu mukana muutoissa? Miksei sitä oltu annettu johonkin museoon, jos kerran sitä ei haluttu hävittää? Sitä en koskaan saanut tietää.
Meillä oli myös "etashääri". (Etashääri oli hyllykkö, jossa neljän jalan varassa oli useita hyllyjä. Siinä ei ollut taustalevyä.) Se on niin vanha nimi, ettei sitä monikaan enää muista.
Sen sijaan sekretääri on paljon tutumpi. Sitä kai käytetään vieläkin ihan yleisesti. Vielä 50-luvulla valmistettiin ja myytiin vanhanaikaisia sekretäärejä.
Tuslaaki ja taasa ovat minulle täysin tuntemattomia. Mitä ne ovat? - PellePeloton
rallityttö60 kirjoitti:
meillä päin pyyhitään vieläkin. Viilekkeet eli henkselit. Sitten on vielä tuslaaki, taasa, mummoni oli taltrikiltä sumppia juonut. Pännällä kirjoitettiin, ihmettelen sitä mistä nuo sanat pohjois-karjalaan ovat tulleet.
Tuslaaki (= truslaaki) oli meilläpäin keittiötyökalu, jonka nykyinen nimi lienee lävikkö. Siis sellainen siivilä, jonka avulla liemi voitiin erotaa kokkareista. Nykyään ovat ruostumatonteräs-verkosta tehtyjä. Muovisiakin on. Lienenkö oikeassa?
Kiva olis tietää, mikä on tuo taasa? Sellaista en ole koskaan kuullut.
Ja miten niin Pohjois-Karjalaan? Asutko siellä?
Kyllä mainiot sanat nykyään kulkevat yli maakuntarajojen.
Sitten olis vielä: pitzka, kirashi ja metla. Tiedättekös mitä ne ovat? Entäs mihin käytettiin määlspiikkiä?
Kivoja nämä vanhat sanat. Ei pitäis päästää kielestä pois. - rallityttö60
PellePeloton kirjoitti:
Tuslaaki (= truslaaki) oli meilläpäin keittiötyökalu, jonka nykyinen nimi lienee lävikkö. Siis sellainen siivilä, jonka avulla liemi voitiin erotaa kokkareista. Nykyään ovat ruostumatonteräs-verkosta tehtyjä. Muovisiakin on. Lienenkö oikeassa?
Kiva olis tietää, mikä on tuo taasa? Sellaista en ole koskaan kuullut.
Ja miten niin Pohjois-Karjalaan? Asutko siellä?
Kyllä mainiot sanat nykyään kulkevat yli maakuntarajojen.
Sitten olis vielä: pitzka, kirashi ja metla. Tiedättekös mitä ne ovat? Entäs mihin käytettiin määlspiikkiä?
Kivoja nämä vanhat sanat. Ei pitäis päästää kielestä pois.tuslaaki on lävikkö tai marjasihti. Taasa on pesuvati. Kommuutti oli pesukaappi jossa oli pesuvati kannen alla. Porstua eteinen. Kynä oli pännä. Äitini kertoi mummonsa käyttäneen noita sanoja. Asuivat Kolilla.
- rallityttö60
PellePeloton kirjoitti:
Tuslaaki (= truslaaki) oli meilläpäin keittiötyökalu, jonka nykyinen nimi lienee lävikkö. Siis sellainen siivilä, jonka avulla liemi voitiin erotaa kokkareista. Nykyään ovat ruostumatonteräs-verkosta tehtyjä. Muovisiakin on. Lienenkö oikeassa?
Kiva olis tietää, mikä on tuo taasa? Sellaista en ole koskaan kuullut.
Ja miten niin Pohjois-Karjalaan? Asutko siellä?
Kyllä mainiot sanat nykyään kulkevat yli maakuntarajojen.
Sitten olis vielä: pitzka, kirashi ja metla. Tiedättekös mitä ne ovat? Entäs mihin käytettiin määlspiikkiä?
Kivoja nämä vanhat sanat. Ei pitäis päästää kielestä pois.kai tarkoittaa tulitikkuja. Metla sana oli muurrejutuissa tarkoitikohan melaa. käy lukemassa 70 murrejutuissa oli juttu metlasta. Muut sanat ovat ihan outoja mulle.
- katriina64
rallityttö60 kirjoitti:
kai tarkoittaa tulitikkuja. Metla sana oli muurrejutuissa tarkoitikohan melaa. käy lukemassa 70 murrejutuissa oli juttu metlasta. Muut sanat ovat ihan outoja mulle.
täällä meillä Kaakon kulmalla ja yleensä kaakkoismurteissa. Ilmeisesti rajan takaisessa Karjalassa käytetty myöskin.
- PellePeloton
rallityttö60 kirjoitti:
kai tarkoittaa tulitikkuja. Metla sana oli muurrejutuissa tarkoitikohan melaa. käy lukemassa 70 murrejutuissa oli juttu metlasta. Muut sanat ovat ihan outoja mulle.
...Sinäkin Rallityttö asut. Metlaa tarkoitin, siis luutaa, enkä melaa. Kirashi on lamppu- eli paloöljyä. Sana Kannakselta päin. Ja määlspiikillä merimiehet aukoivat aikoinaan veden kastelemia tiukkaan menneitä solmuja köysistä.
- ii-li
lea kirjoitti:
Meillä oli kahveli eli haarukka,Hantuukki oli esim. käsipyyhe,taltrikki tai tassi oli teevati eli kahvikupin alunen konttoori oli kylmä eteisessä oleva ruokakomero.Porstua oli ulkoeteinen,kööki oli keittiö sali oli paremmissa talouksissa huone jossa oltiin ainoastaan juhlapyhinä.Kyllä on Suomen kieli rönsyilevää,tuli aivan mummola mieleen,pikkuikkunoineen joilla oli aina kukkivia kukkia ja Enkelinsiipi oli yksi niistä pienine vaaleanpunasine kukkineen,sekä Pelarkuuniat.Se Enkelinsiipi oli kyllä pöydällä kun se oli niin iso kukka.Kanferi-tipat oli se kaikkeen tehoava lääke ja jos kurkku oli kipeä niin vanha hikinen villasukka vaan kaulan ympärille yöksi ni aamulla olit terve. Ny muuten karkas aihe toiseen,mutta haitanneeko tuo,Kakluuni kuuluu vielä lopuksi juttuun se oli puilla lämpiävä pystyuuni ja ranstakalla sitä tulta sitte kohennettiin.
Kylmäkomero oli kahveri. Konttoori, konttuuri, konttori oli toimisto, vain harvoin kaappi, vaikka kyllä sitäkin ilmaisua käytettiin.
Millainen kasvi on enkelinsiipi?
Minä olen tottunut nimittämään vain kaakeliuunia kakluuniksi. Mutta on ehkä niin, että ennen olikin vain kaakeliuuneja.
Meillä oli kotona olohuoneessa pyöreä sinkitetyllä pellillä päällystetty uuni. Nyt vasta tulin ajatelleeksi, miten ruma sen on täytynyt olla. (Se maalattiin myöhemmin, mutta ruma se oli sittenkin.) Sen edessä oli iso laiskanlinna, hyvin korkeaselkäinen. Ehkäpä se oli siinä peittämässä uunin rumuutta. Minun lempipaikkani oli laiskanlinnan takana uunin vieressä jakkaralla. Siellä istuin lueskelemassa.
Isäni oli työnsä vuoksi 3-4 kuukautta toisella paikkakunnalla. Siellä oli vuokra-asunto, jossa oli aivan upeita kaakelisia kakluuneja. Talo vanha ja ränsistynyt ja purettiin heti sen jälkeen, mutta toivon totisesti, että joku pelasti kakluunit. Yksi niistä oli kuin kreikkalainen temppeli pylväineen ja koristuksineen. Se oli matala, ja pylväät (siis ihan oikeat irralliset pylväät) olivat sen ulkokulmissa. Yksi oli tehty kuusikulmaisista vihertävistä ja koristelluista kaakelista. Ylhäällä katonrajassa oli sitten hyvin koristeellinen "kruunu". Molemmissa oli messinkiset luukut. Kolmas taisi olla sitten aivan tavallinen kakluuni, koska en muista sitä. - Nykyisin sellaiset kakluunit ovat arvossa arvaamattomassa. Kunpa vain niitä ei olisi hävitetty. - lea
ii-li kirjoitti:
Kylmäkomero oli kahveri. Konttoori, konttuuri, konttori oli toimisto, vain harvoin kaappi, vaikka kyllä sitäkin ilmaisua käytettiin.
Millainen kasvi on enkelinsiipi?
Minä olen tottunut nimittämään vain kaakeliuunia kakluuniksi. Mutta on ehkä niin, että ennen olikin vain kaakeliuuneja.
Meillä oli kotona olohuoneessa pyöreä sinkitetyllä pellillä päällystetty uuni. Nyt vasta tulin ajatelleeksi, miten ruma sen on täytynyt olla. (Se maalattiin myöhemmin, mutta ruma se oli sittenkin.) Sen edessä oli iso laiskanlinna, hyvin korkeaselkäinen. Ehkäpä se oli siinä peittämässä uunin rumuutta. Minun lempipaikkani oli laiskanlinnan takana uunin vieressä jakkaralla. Siellä istuin lueskelemassa.
Isäni oli työnsä vuoksi 3-4 kuukautta toisella paikkakunnalla. Siellä oli vuokra-asunto, jossa oli aivan upeita kaakelisia kakluuneja. Talo vanha ja ränsistynyt ja purettiin heti sen jälkeen, mutta toivon totisesti, että joku pelasti kakluunit. Yksi niistä oli kuin kreikkalainen temppeli pylväineen ja koristuksineen. Se oli matala, ja pylväät (siis ihan oikeat irralliset pylväät) olivat sen ulkokulmissa. Yksi oli tehty kuusikulmaisista vihertävistä ja koristelluista kaakelista. Ylhäällä katonrajassa oli sitten hyvin koristeellinen "kruunu". Molemmissa oli messinkiset luukut. Kolmas taisi olla sitten aivan tavallinen kakluuni, koska en muista sitä. - Nykyisin sellaiset kakluunit ovat arvossa arvaamattomassa. Kunpa vain niitä ei olisi hävitetty.Se on kukka jossa on isot läikikkäät lehdet jotka on koivunlehden malliset,mutta isot.Sen kukat oli hennon vaalean punasia ja vähän sydämmen mallisia ja ne oli sillee rempsuna,runko oli sellasia vahvoja varsia.Se oli mielestäni äärettömän kaunus.Toinen kukka oli myös iso ja se oli Kalla.Sitä mummo piti nurkassa pyöreällä pöydällä ja sen kukat oli valtavan isot valkoset torvet.Kakluuni oli todellakin aito kaakeliuuni ja siinä poltettiin isoja puita sillee pystyssä. Siinä oli jotain kuvioita mutta en oikein muista minkälaisia ne oli.Väriltään se oli peessiä ja kuviot oli hiukan tummemmat.Se mökki missä mummoni asui oli pieni kahden huoneen talo ja siinä oli se konttoori ja sinne mahtu menemään sisälle etsimään hyllyiltä ruokatarpeita.siellä oli myös sellanen pieni lihatiinu jossa säilytettiin suolattua lihaa.Porstua oli ulkoeteinen ja sekin oli melko avara,mutta kylmä ja siellä säilytettiin talvella puolukkatiinua johon oli upotettu omenoita ja se oli talvella jäähilestä herkkua.
Itsekin olen ihmetellyt kuinka paljon ruotsalaisperäisiä sanoja kaukaa sisä-Suomesta löytyy.
Äitini vanhemmat asuivat Pohjanmaalla ja varsinkin mummo käytti paljon ruotsalaisperäisiä sanoja puheessaan.
jästi (ruots. jäst)= hiiva
kahveli (gaffel)= haarukka
tukslaaki (durkslag) = siivilä
hantuuki (handduk) = pyyheliina
vörkkeli (förkläde) = esiliina
vastuuki (vaxduk) = vahakankainen pöytäliina
vingerpori (fingerborg) = sormustin
pännä (penna) = kynä
tallrikki (tallrik) = lautanen
pakari (bakstuga) = leivintupa
kartiini (gardin) = verho
ym ymKorvapuustipullaa nimitteli isäni öörfiilaksi. Ruåttalaisperäistä kun oli tuo pohjanmaan rannikon suomalaismurre tulvillaan.
ii-li kertoili pottalaatikosta. Nimeä en tiedä, mutta aikoinaan samaisessa laatikossa oli selkänoja ja se toimi Turun linnassa vallasväen istuimena. Jostakin Kaarina Jacellonigan 1500 luvulla kirjoittamasta käytösoppaasta löytyy kuulemma suorasukainen huomautus: "Syödessä ei pidä paskantaa!" Samainen tuoli kun toimi myös ruokapöydän ääressä istuimena. Olen miettinyt palvelukunnan osaa, kun ruokailun jälkeen samassa salissa koko seurakunta avasi kansiluukun....- rallityttö60
sanoi isäni ja otti pienet huikat. Pienet ryypyt.
- sisko
Vakstuuki on muovinen pöytäliina ja mielestäni esim. repunviilekkeet, eli hihnat, joilla reppu ripustetaan selkään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ensi kesänä
Näin kesän viimeisenä minuutteina ajattelen sinua. Olisiko seuraava kesä "meidän" kesä? Tänä vuonna ei onnistuttu, mutta643305Tukalaa kuumuutta
Tietäisitpä vaan kuinka kuumana olen käynyt viime päivät. Eikä johdu helteestä, vaan sinusta. Mitäköhän taikoja olet teh433127- 432498
Anne Kukkohovin karmeat velat ovat Suomessa.
Lähtikö se siksi pois Suomesta ? Et on noin kar? mean suuret velat naisella olemassa1082376- 311923
Okei, myönnetään,
Oisit sä saanut ottaa ne housutkin pois, mutta ehkä joskus jossain toisaalla. 😘271820- 481626
Mihin hävisi
Mihin hävisi asiallinen keskustelu tositapahtumista, vai pitikö jonkin Hannulle kateellisen näyttää typeryytensä851435- 391300
- 821159