Tälle palstalle näyttää pesiytyvän säännöllisesti peikkoja, jotka kerta toisensa jälkeen omaperäisesti tekevät aloituksen, jossa jeesustellaan miten kalliiksi lihavuus tälle yhteiskunnalle tulee. Sinänsä tuo tausta-ajatus on tosi, lihavuus maksaa, mutta nämä aloitukset ovat niin läpinäkyviä. Rivien välistä voi helposti lukea, että aloittaja nakkaa paskat yhteiskunnan kuluista, kunhan nyt vain lämpimikseen jollekin länkytetään.
Pyydänkin nyt näiltä ”huolestuneilta” (ja muiltakin palstan lukijoilta) kannanottoa seuraavaan ajatusleikkiin:
Jokainen täysi-ikäinen tekee verottajan kanssa sopimuksen, jossa sitoutuu huolehtimaan terveydestään (ei polta, ei käytä huumeita, välttää holtitonta seksuaalikäyttäytymistä, liikkuu säännöllisesti, syö ruokaympyrän mukaisesti, alkoholia kohtuudella ja ennen kaikkea ei liho). Tämän sitoumuksen tehneet henkilöt käyvät säännöllisesti terveystarkastuksissa ja heidät ohjataan tarvittaessa hoitoon. Humpan juoni on se, että heidän veroprosenttinsa on korkea, mutta vastaavasti heille taataan laadukas terveydenhoito kaikissa tapauksissa, sitkuaa sitten vaikka 110-vuotiaaksi dementikoksi vaipoissa.
Sitten se toinen vaihtoehto. Ei tee minkäänlaista terveyssitoumusta, vaan elää juuri niin epäterveellisesti kuin lystää. Heille kupletin juoni on se, että veroprosentti on alhaisempi kuin edellisellä ryhmällä ja vastaavasti he ovat kaiken yhteiskunnan takaaman terveydenhoidon ulkopuolella. Toisin sanoen, jos he sairastuvat, he lääkärille hakeutuessaan maksavat kaiken omasta pussista tai sitten potkaisevat tyhjää. He voivat myös halutessaan ottaa yksityisen sairasvakuutuksen, mutta se on varmasti kallis.
Tämä järjestely koskee siis ainoastaan terveydenhoitoa, muut yhteiskunnan palvelut ovat kummallekin ryhmälle yhtälailla tarjolla.
Sitten kysymykseni: 1) Kumpi ryhmistä tulee mielestänne yhteiskunnalle kalliimmaksi? 2) Nyt kun ei ole perusteltua natista, että läskit kuormittavat terveydenhoitoa, lisääntyykö suvaitsevaisuus lihavia kohtaan ts. väheneekö pilkka sen varjolla, että läskit tulevat kalliiksi? 3) Kumpi ryhmistä on suurempi?
Pyydänkin nyt näiltä ”huolestuneilta” (ja muiltakin palstan lukijoilta) kannanottoa seuraavaan ajatusleikkiin:
Jokainen täysi-ikäinen tekee verottajan kanssa sopimuksen, jossa sitoutuu huolehtimaan terveydestään (ei polta, ei käytä huumeita, välttää holtitonta seksuaalikäyttäytymistä, liikkuu säännöllisesti, syö ruokaympyrän mukaisesti, alkoholia kohtuudella ja ennen kaikkea ei liho). Tämän sitoumuksen tehneet henkilöt käyvät säännöllisesti terveystarkastuksissa ja heidät ohjataan tarvittaessa hoitoon. Humpan juoni on se, että heidän veroprosenttinsa on korkea, mutta vastaavasti heille taataan laadukas terveydenhoito kaikissa tapauksissa, sitkuaa sitten vaikka 110-vuotiaaksi dementikoksi vaipoissa.
Sitten se toinen vaihtoehto. Ei tee minkäänlaista terveyssitoumusta, vaan elää juuri niin epäterveellisesti kuin lystää. Heille kupletin juoni on se, että veroprosentti on alhaisempi kuin edellisellä ryhmällä ja vastaavasti he ovat kaiken yhteiskunnan takaaman terveydenhoidon ulkopuolella. Toisin sanoen, jos he sairastuvat, he lääkärille hakeutuessaan maksavat kaiken omasta pussista tai sitten potkaisevat tyhjää. He voivat myös halutessaan ottaa yksityisen sairasvakuutuksen, mutta se on varmasti kallis.
Tämä järjestely koskee siis ainoastaan terveydenhoitoa, muut yhteiskunnan palvelut ovat kummallekin ryhmälle yhtälailla tarjolla.
Sitten kysymykseni: 1) Kumpi ryhmistä tulee mielestänne yhteiskunnalle kalliimmaksi? 2) Nyt kun ei ole perusteltua natista, että läskit kuormittavat terveydenhoitoa, lisääntyykö suvaitsevaisuus lihavia kohtaan ts. väheneekö pilkka sen varjolla, että läskit tulevat kalliiksi? 3) Kumpi ryhmistä on suurempi?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Ennen kaikkea ei liho? Silloin on kaikki ongelmat maailmassa ratkaistu kun kukaan ei liho.
Hallelujaa!
"Ennen kaikkea ei liho? Silloin on kaikki ongelmat maailmassa ratkaistu kun kukaan ei liho."
En minäkään usko tuohon, mutta monet näyttävät uskovan. Sen verran hirveitä ihmisiä tuntuvat lihavat olevan.
sä vaikka voltti jos ei oo muuta tekemistä.
Vaikka itse yksi pointti laihdutukseeni onkin se, että en ehtisi saada mitään ylipainosta johtuvia lopun iän vaivaavia sairauksia, en usko ylipainon sinänsä olevan se tekijä joka sairauksia saa aikaan. Ainakaan siinä määrin mitä täällä asiasta jaksetaan vaahdota. Kun ajattelen lähipiiriäni ja siinä sairastuneita. Appiukkoni, laiha kuin siima, kärsinyt koko aikuisikänsä sydämen rytmihäiriöistä. Äitini, hoikka ihminen, sairastui munasarjasyöpään, ja kertoi nyt kortisonia syötyään painavansa ensimmäisen kerran elämässään lähes 70 kiloa.
Viereisessä vuoteessa sairaalassa noin viisikymppinen nainen sai tietää sairastavansa keuhkosyöpää. Ei ollut koskaan tupakoinut, sairaus ei ollut antanut oireita kuin väsymyksenä. Kuukauden päästä luin lehdestä kuolinilmoituksen.
Tällä tarkoitin vain sitä, että ei se mene aina yksi yhteen nämä asiat. Ylipainoinen ihminen kun sairastuu, hän olisi tuon saman sairauden saanut
ehkä muutenkin, mutta nyt kaikki sairaudet menevät samaan piikkiin. Ylipainostahan se johtuu. Näin ajatellaan, oli se totta vai ei.
Kun normaalipainoinen ihminen sairastuu, harmitellaan miten oli huono tuuri. Kun ylipainoinen sairastuun, vähintää mielessään ajatellaan että mitäs ei pitänyt itsestään huolta.
Vaikka sairastumisella ei välttämättä olisi mitään tekemistä ylipainon kanssa.
Katsoin noin pari vuotta sitten jonkun Ylen ajankohtaisohjelman, jossa puhuttiin juuri tästä lihavuuden hinnasta yhteiskunnalle. Asiantuntijalääkäri oli huolissaan lihavuuden lisääntymisestä, mutta sitten kun tuli puhe sairauksien syistä, hän piti määritelmää "itseaiheutettu" erittäin ongelmallisena. Hänen mukaansa harva sairaus oli semmoinen, johon potilas ei ollut itse jotenkin vaikuttanut, tahallisesti tai tahattomasti.
Tällaisesta "tahattomuudesta", johon on kuitenkin itse vaikuttanut olkoon esimerkkinä vaikkapa sukulaismies. Hän kuoli keuhkosyöpään vaikkei ollut eläissään polttanut. Syy oli ilmeisesti hänen ammattinsa. Linja-auton kuljettajana hän joutui paljon hengittelemään diesel-pakokaasuja.
Vastaus on ihan selvä: toki ne, jotka elävät norm.painoisina, dementoituneina tai ei 110-vuotiaaksi, tulevat kalliimmiksi, varsinkin, kun kaikki muut on rajattu em. ryhmän ulkopuolelle. Eihän tuohon tarvita edes pitkää matikkaa selvittääkseen "probleeman". Vaikka veroprosentti olisikin korkea, eläkkeellä ehtisi olla kymmeniä vuosia. Ja kuinka suuri olisi noin terveesti elävien ryhmä? Paljonko niitä verorahoja kertyisi lopulta?
Mutta entäs, jos jo ennen täysi-ikäiseksi tultuaan on ylipainoinen, käyttää huumeita, juopottelee, savuttelee ym. kenen piikkiin ne hoidot menevät? Olettaen, että alaikäiset eivät vielä ole samalla tavalla vastuullisia teoistaan. Ohjataanko heidät ensin "hoitoon" ja, jos se onnistuu, voivat tehdä sopimuksen?
Toisaalta, jos "holtittomasti" käyttäytyvien veroprosentti on selvästi pienempi, niin johan sillä voi ottaa kattavan yksityisen vakuutuksen ja käyttää yksityisiä palveluja, joissa ihmisiä vielä kohdellaan ihmisinä.
Juttusi lopussa kysyt: "lisääntyykö suvaitsevaisuus lihavia kohtaan ts. väheneekö pilkka sen varjolla, että läskit tulevat kalliiksi?" Tuohon on vaikea vastata, mutta luulisin, että sitten olisi joku muu syy, vaikka se alhaisempi veroprosentti, joka saisi narinan aikaiseksi.
Mihin unohdit lopussa muut mainitsemasi ryhmät, juopot narkkikset ym. holtittomasti käyttäytyvät? Kuinka heitä sitten suvaittaisiin? Em. ryhmällä olisi suuria vaikeuksia hankkia minkäänlaisia vakuutuksia, koska noista ryhmistä monet eivät käy töissä, eivätkä maksa veroja. Saisivatko he kuolla kadulle? Jos jo nyt yhteiskunnassa on kovat arvot, niin miten sitten?
Lihavuus ei kuitenkaan estä ihmistä olemasta tuottava yhteiskunnan ratas, joka maksaa veroja.
Pohdiskelin tämän palstan "innoittamana", että minkälainen yksilö olisi yhteiskunnan kannalta ihanteellinen eli tuottaisi mahdollisimman paljon ja kuluttaisi mahdollisimman vähän. Selvennykseksi, että itse en mittaa ihmisen arvoa hänen "tuottavuudellaan". Päädyin aika karuun skenarioon; ihanneyksilö kuluttaa paljon (siis pistää rahaa haisemaan) ja kuolee juuri ennen eläkkeelle jäämistä ilman pitkiä sairausjaksoja. Ja kuten sanoit, kaikkein kalleimmaksi tulee pitkään eläkettä nauttiva ja kenties vielä pitkiä sairaalajaksoja tarvitseva henkilö.
Mutta jatketaanpa ajatusleikkiä: alaikäiset kuuluisivat "valtion takauksen" piiriin. Täysi-ikäisinä heidän pitäisi tehdä valinta, kumpaan ryhmään haluavat. Jos taas täysi-ikäisenä terveysryhmän jäsenenä ajautuisi narkomaaniksi, takuu kattaisi katkaisuhoidon. Mutta muutama repsahdus pudottaisi verottomien ryhmään.
Itse en usko, että jupina lihavuudesta lakkaisi, vaikka heidän aiheuttamat kulut eivät lankeasikaan yhteiskunnan maksettavaksi. Syystä että näiden marisijoiden todellinen motiivi ei ole ne kulut, vaan oman ylemmyydentuntonsa pönkittäminen.
Ja todellakin, narkit ja muut saisivat kuolla kadulle. Tämä on lopputulos, jos aletaan syynäämään kuka on aiheuttanut itselleen ja mitä.
Loppulauseestasi olen samaa mieltä. Lihavat ovat veronmaksajia siinä missä muutkin. Toki jokaisen pitää ottaa vastuu terveydestään, ja mielestäni yhteiskunnan pitäisi tarjota enemmän ennaltaehkäisevää hoitoa lihavuuteen. Eli heti kun painokäyrät lähtevät nousuun, pitäisi asia selvittää että mistä tässä on kyse ilman syyllistämistä. Erityisesti mielenterveyspuolelle pitäisi panostaa enemmän.
Tiedän juuri tuollaisen "yhteiskunnan" kannalta kannattavimman ihmisen ihan omasta lähipiiristä. Eli henkilö kerkisi juuri täyttää 60-vuotta ja olla noin kuukauden työkyvyttömyyseläkkeellä, kun sitten otti ja kuoli ennen kuin tavallinen eläke kerkisi alkaa. Siinä "kelpo" kansalainen.
Olen samaa mieltä siitä, että ne, jotka täällä marisevat lihavuuden kalleudesta yhteiskunnalle, eivät todellisuudessa ole huolissaan rahasta, vaan pönkittävät omaa egoaan. Minusta se kyllä kertoo enemmän huonosta itsetunnosta kuin mistään muusta. Jostainhan se "rappunen" on löydettävä, jonka päällä seistä, että tuntisi itsensä mahtavaksi.
Muistaakseni Suomen bruttokansantuotteesta/vuosi menee 7% sosiaali-ja terveyskuluihin. Tieto on muutaman vuoden vanha, mutta tuskin se paljon enemmän on nytkään. Tuo kertoo jo paljon siitä, mihin tässä maassa kannattaa satsata ja mihin ei. Erityisesti mielenterveyspuolella on potilaspaikkoja vähennetty hurjaa vauhtia. Kyllä hyvätuloiset, itsestään huolta pitävät tulevat toimeen, vaikka koko sos.-ja terv.menot yksityistettäisiin. Mutta miten kävisi yhteiskunnan heikompiosaisille? Vai olisiko tarkoituskin päästä heistä eroon?
Olen tämän kirjoittanut tänne ennenkin, mutta panen sen vielä tähän, koska se on ainoa totuus, mihin minä uskon: se, joka syntyy, se kuolee eli syntymä on "hengenvaarallista".
Yhtä kalliiksi/halvaksi. Edellyttäen, että ko. veronkannon eron perusteet on pystytty luotettavasti laskemaan, so. kohdennus on oikein ja kustannusarvio on paikkansa pitävä. Siten siis kukin ryhmä kustantaa "omat" menonsa. Yhteiskunnan kannalta ryhmä "normaalipainoiset" on parempi, koska se pystyy antamaan enemmän "pelimerkkejä" yhteiskunnan käyttöön sekä rahan, että työ/tieto/taito -panoksen muodossa (mm. pidempi elinkaari, vanhuusiän työllistävä ja yhteiskuntaa "monimuotoistava" vaikutus).
Oikeudenmukaisin ja ehkä kannustavinkin malli sairausvakuutukseen olisi nykyisen liikennevakuutuksen tyyppinen: Jokainen joutuu sen hankkimaan, mutta hankintapaikka on vapaa. Vakuutusyhtiö määrittelee riskit ja sen mukaisen maksun. Itse pystyy siten vaikuttamaan maksun suuruuteen eikä "rasita" elämäntavoillaan toisten kukkaroa.
Kirjoitit: "ryhmä "normaalipainoiset" on parempi, koska se pystyy antamaan enemmän "pelimerkkejä" yhteiskunnan käyttöön sekä rahan, että työ/tieto/taito -panoksen muodossa (mm. pidempi elinkaari, vanhuusiän työllistävä ja yhteiskuntaa "monimuotoistava" vaikutus). "
Voisitko selventää, miten vanhuusikä työllistää yhteiskuntaa ja rahallisesti rikastuttaa sitä? Väitteesi on hieman ristiriidassa yleisen huolenaiheesn kanssa koskien rahojen riittävyyttä, kun kansalaiset vanhenevat (ns. eläkepommi). Ymmrärrän, että hoivapalvelujen tarve tulee kasvamaan, mutta työllistämisen lisäksi se nimenomaan syö yhteiskunnan varoja, joilla hoivaajien palkat maksetaan. Tietysti tulevaisuuden eläkäläiset ovat varmastikin parempikuntoisia kuin esim. nykyiset ja kuluttavat paljon vaikkapa matkailuun ja harrastuksiin, mutta heidän elinikänsä on todennäköisesti myös pidempi, jolloin he nauttivat pidempään eläkettä ja todennäköisesti "saattohoito" ennen kuolemaan tulee olemaan pidempi.
Ja mielestäni tuo kakkosryhmä ei sulje pois, että siihen ei kuuluisi myös huomattava joukko terveellisesti eläviä. He nimenomaan laskevat, että ovat niin terveitä ja osaavat huolehtia itsestään, ettei kannata maksaa ylimääräistä veroa.
En voi olla puuttumatta tuohon: "normaalipainoiset" on parempi, koska se pystyy antamaan enemmän "pelimerkkejä" yhteiskunnan käyttöön sekä rahan, että työ/tieto/taito -panoksen muodossa". Tässä päästään taas tähän tutkimukseen, jossa on todistettu, että lihavat ovat keskimäärin vähemmän koulutettuja kuin norm. painoiset.
Olisi mukava saada tietää, miten on määritelty "parempi koulutus". Onko se kenties ylioppilas, joku muu toisen asteen koulutus vai akat. koulutuksen omaava? Miten sinun mielestäsi morm.painoisten "työ-tieto ja taito" ovat parempia kuin lihavien?
Varmaan kaikissa ammattiryhmissä löytyy laihoja, norm.painoisia ja lihavia, niin koulutetuissa kuin kouluttamattomissa. Kärjistäen asia, siis onko niin, että saman koulutuksen saaneet norm.painoinen ja lihava eroavat niin tiedollisesti kuin taidollisesti työssään?
Ehdotat, että otettaisiin käyttöön liikennevakuutuksen tyyppinen sairausvakuutus, jonka jokainen maksaa omasta kukkarostaan. Hyvä, silloin ei tarvittaisi Kelaa, joka maksaa äitiys-ja vanhempainrahaa, lapsilisiä, lääkekorvauksia ym. Jo siinä tulisi huima säästö, kun kaikki kustantavat nämäkin menot omasta kukkarosta. Myös kunnalliset päiväkodit muutettaisiin yksityisiksi eli perhe maksaisi todellisten kustannusten mukaan.
Viedäänpä ajatusta vielä astetta pitemmälle. Minä ehdotan, että kaikki yhteisillä verorahoilla ylläpidettävät toiminnot kuten koulutus aina yliopistoon saakka, kustannetaan itse. Siirrytään siinäkin Amerikan malliin. Ne, joilla on varaa kouluttaisivat jälkikasvuaan, toiset tyytyisivät siihen, mihin rahat riittää. Veroja voitaisiin varmaan laskea aika paljon, jolloin jokainen voisi käyttää palkkansa niin kuin tahtoo. Säästää lasten koulutukseen, vanhuuden varalle tai mihin nyt haluaa.
Tällä skenaariolla saataisiin Suomeen huimasti lisää kodittomia ja kerjäläisiä, koska kaikki hoitaisivat vain omat asiansa ja ne, jotka ei pystyisi, eläisivät yhteiskunnan ulkopuolella. Kukaan ei välittäisi, saati pitäisi huolta niistä, jotka siihen eivät itse pystyisi.
Kannatat siis yksityistä sairasvakuutusjärjestelmää, jossa jokainen maksaa sairastelunsa itse? Mutta miksi sitten jäädä tähän yksilön vastuussa omasta elämästään, kuten pelleriina tuossa jo kirjoittikin. Tai paremminkin, luuletko että vastuun perääminen jäisi tähän?
En voi välttyä tunteelta, että terveydenhoidon yksityistämistä (vastuun yksityistämistä) vaativat ovat kovin nuoria henkilöitä, joilla on vielä harha omasta kaikkivoipaisuudestaan. Ei muka tarvita ketään tai mitään ja ennen kaikkea ei haluta panostaa senttiäkään toisten hyvinvointiin. Mutta elämä voi kriisiytyä hetkessä (enkä puhu nyt rakennekynnen lohkeamisesta tai tyttöystävän 500 gramman lihomisesta) tavalla, jota mikään vakuutus ei pysty korvaamaan. Ja aivan varmasti nämä yksityistämiskiihkoilijat ovat silloin itkemässä yhteiskunnan avun perään. Olkoon vaikkapa esimerkkinä tämä tsunami. Ja ei sillä, mielelläni minä verovaroista avun uhreille soin.
Toisekseen, miten kattavan luulet tällaisen sairasvakuutuksen olevan? Ehkä se olisi sinulle halpa, jos elät kuin partiopoika, mutta entäpä geneettiset viat? Tarkoitan, että entä jos perimääsi on jo kirjattu sairaus, jonka tulet saamaan elit miten tahansa? Luulenpa, että tulevaisuuden vakuuutusyhtiöt tulevat rajaamaan tällaiset sauraudet korvausvastuun ulkopuolelle. Ja mitä paremmin geenit kartoitetaan, sitä räätälöidympiä vakuutuksia yksilöille on mahdollista tehdä. Ilmeisesti vielä vakuutusyhtiöiltä on pääsy evätty "geenipankkiin", mutta onko aina näin? Vakuutusyhtiöt ovat kuitenkin liikelaitoksia, joiden tehtävä on maksimoida voitto ja minimoida riskit.
Kieltämättä kyllä minuakin välillä kyrsii maksaa yhteisestä pussista vaikkapa kissan lailla sikiävien päihdevanhempien FAS-keskosen tehohoito, kun edellisetkin lapset ovat huostaanotettuja. Tai jonkun pässin kesän kolmas kikkelikorjaamolasku, kun kumia ei tajuttu käyttää sen satunnaissutturan kanssa. Tai jonkun ääliöbodarin tehohoito, kun maksa ja sydän kyrvähtivät tee-se-itse -hormoonikuurin seurauksena. Lista voisi olla loputon, mutta mistä minä loppujen lopuksi maksan? Maksan veroina ihmisoikeuksista, tasa-arvosta ja inhimillisyydestä. Nämä ovat asioita, jotka eivät voi olla olemassa, jos vaadit niitä vain itsellesi muttet suo muille.
Vanhuusikä (tai paremminkin ns. kolmas elämänvaihe, eli eläköitymisen jälkeinen vaihe) tarkoittaa tänä päivänä yhteikunnallisesti aktiivista aikaa, joka kestää n. 20 vuotta. Tutkimusten mukaan elämän 2-3 viimeistä vuotta ovat ne, jotka "rasittavat" terveydenhoitoa, eikä se ole riippuvaista missä kronologisessa iässä ne viimeiset vuodet kohdalle osuvat.
Eläkeikäiset osallistuvat aktiivisesti mm. yhteiskunnalliseen päätöksentekoon, tulevaisuudessa yhä enemmän, koska tämä väestönosa kasvaa nopeasti. Tämän väeestönosan varallisuus on huomattava, he käyttävät runsaasti erilaisia palveluja (paljon muitakin kuin hoivapalveluja, joita myös on hyvin eritasoisia). Lisäksi eläkkeelle päästäkseen on ihminen todennäköisesti tehnyt pitkän työuran, joka koituu myös yhteikunnan hyväksi monin eri tavoin (ei pelkästään veroeurojen kautta). Jos ihminen kuolee ylensyönin vuoksi, niin se ei välttämättä tapahdu juuri eläkeiän kynnyksellä, eikä ilman sairaanhoidon kustannuksia. "Eläkepommi" johtuu lähinnä meidän eläkejärjestelmästämme, jossa rahoitus on sosiaalidemokraattiseen tapaan "järjestetty" yhteiskunnan puolesta keräämällä merkittävä osa eläkkeistä "lennossa" työssäkäyvän väestön palkasta "kukin vuorollaan" periaatteella. Toinen, äärivaihtoehto olisi se, että oman elämän aikana kerätyt eläke-eurot olisi saanut itse sijoittaa miten haluaa ja nauttia sitten enemmän tai vähemmän onnistuneen pelin hedelmistä eläkeiässä.
Ei pidä unohtaa myöskään vanhusväestön merkitystä yhteiskunnan yleiselle hyvinvoinnille. Iäkkäät osallistuvat innolla erilaisiin kolmannen sektorin palveluiden järjestämiseen vapaaehtoisorganisaatioissa sekä tekijöinä, että rahoittajina. Seurakunnat eivät ole tässä ainakaan se pienin tekijä. Vanhukset auttavat myös yksilötasolla. Esimerkkinä vaikkapa avustaminen pienten lastenlasten päivähoidossa ja kesälomavahteina.
Vanhusväestön kunnioitus ja huolenpito iäkkäistä on ollut ominaista ihmiskunnalle jo historian alkuvaiheista asti. Vanhempamme ovat sen ansainneet, eikä vähiten nämä ns. suurten ikäluokkien edustajat, kun katsomme minkälaisista olosuhteista he ovat meidänkin elämämme tällaiseksi rakentaneet.
Kuten yllä olevasta viestistäni voit luke, en tarkoittanut mitään tuollaista koulutustasoon liittyvää eroa pelimerkkien tuotossa. Se on puhtaasti sinun oma lisäsi keskusteluun.
Vaikka sairausvakuutusjärjestelmä muuttuisikin, jäisi KELA:lle juuri noita mainitsemisiasi tehtäviä. Tietysti virasto kutistuisi huomattavasti.
Tarkkan ottaen en ehdottanut, että amerikkalaismallinen systeemi pitäisi ottaa käyttöön, vaan että se olisi mielestäni oikeudenmukaisempi ja kannustavampi kansanterveydellisesti kuin ketjun aloittajan esittämä "makaaberi ajatus". Olet luonut skenaaripohdintasi tässäkin tapauksessa omien tulkintojesi perusteella, joten ole ystävällinen ja pidä ne myös omina tulkintoinasi, ei minun esittäminä väitteinä.
"Kannatat siis yksityistä sairasvakuutusjärjestelmää, jossa jokainen maksaa sairastelunsa itse? "
- En kannata. Katso vastaus Pelleriinalle.
Jos tuollainen "yksilöllinen" sairausvakuutus otettaisiin käyttöön, tulisi sen (ollakseen oikeudenmukainen) tietysti perustua mahdollisimman täydelliseen yksilöllisten riskien huomioonottamiseen. Ja siihen sisältyisivät kaikki elämäntävat ja perinnölliset riskitekijät. Sekä riskien päivittäminen kumpaankin suuntaan sen mukaan kuinka asiat kehittyvät (ottaen huomioon myös hoitomahdollisuuksien kehittyminen). Ja joka tapauksessa aina olisi niitä, jotka vakuutuksesta vähät välittäisivät ja joiden hoitoon/hoitamatta jättämiseen/hoidon tasoon pitäisi ottaa kantaa. Siksi tällainen malli ei toimi sivistyneessä yhteiskunnassa (eikä sitä sovelleta Yhdysvalloissakaan tällaisena).
Mutta kuten aiemmin mainitsin, malli olisi periaatteena oikeudenmukaisempi ja kannustavampi terveydellisesti kuin ketjun aloittajan. Kannustavien elementtien liittäminen sairausvakuutuksen ei välttämättä olisi huono asia. Eikä se tarkoita välttämättä sitä, että ns. "luuserit" jätetään omilleen. Onhan liikennevakuutuksessakin se periaate, että matkustajien ja kevyen liikenteen vammat korvataan, vaikka he eivät itse vakuutuksia maksakaan
Jo nyt tietyt henkilöt eivät voi saada esim. henkivakuutusta johtuen jostain sairaudesta, johon ovat täysin "syyttömiä". Miten siis järjestelmä, joka on erihintainen eri ihmisille (johtuen syistä joihin ei voi itse vaikuttaa) voisi olla oikeudenmukainen? Entäpä jos olet niin perussairas, että rahasi eivät riittäisi vakuutukseen (korkeat riskit -> kallis)?
Henkivakuutus on eri asia kuin sairausvakuutus. Ja ihan varmasti saat henkivakuutuksen, jos maksat tarpeeksi, mutta se ei ole tietenkään mitenkään järkevää. Parempi pitää rahat itse.
Oikeudenmukaisuus on suhteellista. Ei sekään ole oikeudenmukaista, että minun pitää maksaa naapurin huonojen geenien aiheuttamat ongelmat, koska en itse pysty vaikuttamaan siihen yhtään enempää kuin se naapurikaan. Tällaisten asioiden vuoksi sivistynyt yhteiskunta tarjoaa ns. perusturvan. Kysymys onkin kuinka kattava sen pitää olla ja miten se rahoitetaan esim. akselilla kaikki maksaa- kustannuksen "aiheuttaja" maksaa, tai kaikki maksaa yhtä paljon - kaikki maksaa yhtä suuren osuuden tuloistaan - suurempituloiset maksavat enemmän ja suuremman osuuden tuloistaan.
Tuohon ajatukseen yhdyn, yhteiskunnan tehtävä on taata perusturva. Tällä palstalla tökkii vain pahasti tuo, että läskejä perätään maksamaan itse aiheuttamansa kulut. Okei, niin voidaan tehdä, mutta tasapuolisuuden nimissä tulisi sitten myös muiden ryhmien maksaa kulunsa, jotka itse ovat aiheuttaneet (tupakoitsijat, alkoholistit, vaimon/miehenhakkaajat...). Ja kuten taisi ketjun aloittaja todeta, itseaiheutettu ei ole yksikäsitteinen termi.
Ja edelleen olen sitä mieltä, että itse pitäisi kantaa vastuu terveydestään mahdollisuuksien mukaan. Ei sitä voi kukaan muukaan tehdä aikuisen ihmisen puolesta. Eikä terveys ole ainoa asia, josta pitäisi ottaa vastuu...
"Yhteiskunnan kannalta ryhmä "normaalipainoiset" on parempi, koska se pystyy antamaan enemmän "pelimerkkejä" yhteiskunnan käyttöön sekä rahan, että työ/tieto/taito -panoksen muodossa (mm. pidempi elinkaari, vanhuusiän työllistävä ja yhteiskuntaa "monimuotoistava" vaikutus)." Mitä sitten tarkoitit tällä tekstillä, jonka lainasin aikaisemmasta kirjoituksestasi?
Kenelle Kela sitten maksaisi niitä korvauksia?
Oletko ihan varma, että lihavat kuolevat hyvin paljon nuorempina kuin norm.painoiset, kun kaikki sairaudet ei ole koosta riippuvaisia.
Ja tuohon viimeiseen virkkeeseesi vastaan, että myös minulla on oikeus kirjoitella tänne palstalle, miellytti se sinua tai ei.
"Mitä sitten tarkoitit tällä tekstillä, jonka lainasin aikaisemmasta kirjoituksestasi?"
- Pitempi työelämä ja sen jälkeen vielä vanhuus verrattuna siihen skenaarioon, että ylipainoinen "potkaisee tyhjää" kontra normaalipainoinen "sitkuaa vaipoissa 110-vuotiaaksi". Enemmän vuosia, enemmän pelimerkkejä, enemmän mahdollsuuksia antaa kykynsä muiden (myös itsensä) hyväksi.
"Kenelle Kela sitten maksaisi niitä korvauksia?"
-Tässä sinulle iltapuhdetta. Etsi alkuun omasta tekstistäsi korvaukset, jotka KELA maksaisi, vaikka sairausvakuutus olisi yksityistetty:"Hyvä, silloin ei tarvittaisi Kelaa, joka maksaa äitiys-ja vanhempainrahaa, lapsilisiä, lääkekorvauksia ym." Lisää vastaavia löydät vaikkapa KELA:n sivuilta.
Olen ihan varma, että lihavat kuolevat keskimäärin nuorempina kuin normaalipainoiset. Ja kyse on nimenomaan Lihavista isolla L:llä, niistä, joista näkee ensi silmäyksellä, että elintasoa on nautittu, ei niistä, joilla on muutama kilo ylipainoa.
Sinulla on täysi oikeus kirjoitella tänne palstalle minun puolestani ihan mitä vaan. Minua vain ei miellytä se, että väität minun väittävän sellaista, jota en väitä. Tähän malliin:
"Miten sinun mielestäsi morm.painoisten "työ-tieto ja taito" ovat parempia kuin lihavien? "
"Ehdotat, että otettaisiin käyttöön liikennevakuutuksen tyyppinen sairausvakuutus, jonka jokainen maksaa omasta kukkarostaan."
Ihan miten vain minun puolestani!