Jumalan lapseus on uskomista Jumalaan ja Jumalan tekoihin ja elämistä uskossa. Jumalan lapsi näkee uskon päämäärän joka johtaa taivaaseen. Eteen ja taakse jää kumminkin ajallisen matkan tieto joka tallentuu muistiin aivoihin. Voiko ja saako Jumalan lapsi kerätä tietoa ajallisen elämän vaihteluista ja tapahtumista. Tarvitseeko Jumalan lapsi ylipäänsä tietoa mihinkään, kun vain kulkee Jumalan joukon mukana niin kaikki rakentuu valmiiksi.
Tietoa luetaan kirjoista ja nykyisin enenevässä määrin internetistä. Ajallinen yhteiskunta on nähnyt välttämättömäksi jakaa tietoa oman maan(Suomi) historiasta ja maantieteestä. Kuin myös maassa vallitsevista elämänkatsomuksista sekä lukemattomista tieteen aloista; alkaen lastenkasvatukseeen ja tulevaisuuden suunnitelmiin pohjautuvasta tarpeesta ja päättyen ihmiselämän lopun tarpeiden täyttämiseen(mm. saattohoidot).
On sanottu: siellä missä poltetaan kirjoja, poltetaan seuraavaksi ihmisiä. Tämä sanottu lause on maailmalla toteutunut monin paikoin runsaslukuisesti.
Vl-lestadiolaisuudessa ihmisen elämä on paikoitettu seurakunnan yhteyteen lapsuudenkristityllä koko elinajaksi. Tarvitseeko ihminen, joka kulkee joukon mukana tietoa oman yhteisönsä vaiheista ja historiasta. Tarvitseeko tietää mitään vai riittääkö vahva usko siihen että kaikki on ja menee aina oikein vain luottaen seurakuntaäidin ääneen. Saako yksittäinen rivi-uskovainen mitenkään vaikuttaa omaa elämäänsä ohjaavaan seurakuntaäidin ääneen vai tuleeko se aina oikeana annettuina toimintatapoina ja ohjeina jotka otetaan uskolla vastaan. Puhuuko Jumala suoraan seurakuntaäidin äänen vai mikä on Elävän äänen muodostumisprosessi.
Jumalan sana(raamattu) on jätetty kirjoitetussa muodossa kaikille. Jokaisella on oikeus tutkia Jumalan sanaa; Jumala on jättänyt sanansa tiedoksi ihmisille. Pyhä henki kirkastaa sanan eläväksi. Jumalan lapsi saa luottaa siihen että Jumalan sana tulee ymmärrettyä oikein. Internet on nousut merkittävään asemaan Jumalan sanan tutkiskelussa. Monet ihmiset voivat kirjoittaa näkemyksensä toisten arvioitavaksi ja punnittavaksi. Kaikilla on mahdollisuus ottaa esiin napinpainalluksella Jumalan sanan kirjoitettu versio, raamattu. Kun suuri joukko punnitsee eri näkökohtia ajallisen elämän vaaroista, kuin myös siunauksellisuudesta, ja kaikki voivat vaikuttaa muodostuvaan mielipiteeseen, ollaan lähellä tasavertaisuutta.
Monesti suuressa joukkokokouksessa inhimillisen elämän heikkoudet nousevat ajatuksellisen toiminnan edelle. Esim. arvovaltainen vanha saarnamies saa läpi huonotkin ajalliset kannanotot arvovaltaansa nojautuen. Internetissä kukaan ei voi pullistella eikä pelotella.
Kristillisyydessä vallitsee näkemyksiä tiedon ja ajatuksellisuuden tarpeesta.
Tässä yksi sellainen, Hänninen(sotilas) 2002 Maaninka: liittyen siihen ns. polkupyörämarssin vertaukseen.
"Ajattelin, että helppohan täällä on ajella, kun ei tarvitse muusta huolehtia kuin siitä, että pysyy mukana... jatkuu... Kunpa kenellekkään ei tulisi sellaisia lihavan lampaan ajatuksia, että uskaltaisi esittää omia mielipiteitä. Pitäisi vain huolen siitä että minä pysyn laumassa"...puhe jatkuu.
2006 Hänninen kirjoitti siionin lähetyslehdessä jokseenkin näin. Jumalan lapseus hukkuu vuosilukuihin, selvityksiin ym. tietoon. Tieto ei siis tarpeellista Jumalan lapselle.
Raamattu on valtava historiaalinen tietokiraja jonka Jumala on nähnyt tarpeelliseksi asettaa ihmisille. Tieto esim. Israelin kansan korpivaelluksesta Egyptistä kohti luvattua maata on korvaamotonta oikeinkirjoitettua Jumalan sanaa ja elintärkeää matkaopasta.
Myös Paavali korostaa monin paikoin tiedon merkitystä ja järjen käyttöä Jumalan lapseuden osaan kuuluvaksi.
Luther myös korostaa oikean tiedon merkitystä.
Luther myös asettaa sanan, TIETO, kuuluisaan vertaukseensa uskon ja tiedon suhteesta toisiinsa. Vaikka TIETÄISIN, että maailma tuhotuu huomenna, istuttaisin tänään omenapuun.
Tietoa luetaan kirjoista ja nykyisin enenevässä määrin internetistä. Ajallinen yhteiskunta on nähnyt välttämättömäksi jakaa tietoa oman maan(Suomi) historiasta ja maantieteestä. Kuin myös maassa vallitsevista elämänkatsomuksista sekä lukemattomista tieteen aloista; alkaen lastenkasvatukseeen ja tulevaisuuden suunnitelmiin pohjautuvasta tarpeesta ja päättyen ihmiselämän lopun tarpeiden täyttämiseen(mm. saattohoidot).
On sanottu: siellä missä poltetaan kirjoja, poltetaan seuraavaksi ihmisiä. Tämä sanottu lause on maailmalla toteutunut monin paikoin runsaslukuisesti.
Vl-lestadiolaisuudessa ihmisen elämä on paikoitettu seurakunnan yhteyteen lapsuudenkristityllä koko elinajaksi. Tarvitseeko ihminen, joka kulkee joukon mukana tietoa oman yhteisönsä vaiheista ja historiasta. Tarvitseeko tietää mitään vai riittääkö vahva usko siihen että kaikki on ja menee aina oikein vain luottaen seurakuntaäidin ääneen. Saako yksittäinen rivi-uskovainen mitenkään vaikuttaa omaa elämäänsä ohjaavaan seurakuntaäidin ääneen vai tuleeko se aina oikeana annettuina toimintatapoina ja ohjeina jotka otetaan uskolla vastaan. Puhuuko Jumala suoraan seurakuntaäidin äänen vai mikä on Elävän äänen muodostumisprosessi.
Jumalan sana(raamattu) on jätetty kirjoitetussa muodossa kaikille. Jokaisella on oikeus tutkia Jumalan sanaa; Jumala on jättänyt sanansa tiedoksi ihmisille. Pyhä henki kirkastaa sanan eläväksi. Jumalan lapsi saa luottaa siihen että Jumalan sana tulee ymmärrettyä oikein. Internet on nousut merkittävään asemaan Jumalan sanan tutkiskelussa. Monet ihmiset voivat kirjoittaa näkemyksensä toisten arvioitavaksi ja punnittavaksi. Kaikilla on mahdollisuus ottaa esiin napinpainalluksella Jumalan sanan kirjoitettu versio, raamattu. Kun suuri joukko punnitsee eri näkökohtia ajallisen elämän vaaroista, kuin myös siunauksellisuudesta, ja kaikki voivat vaikuttaa muodostuvaan mielipiteeseen, ollaan lähellä tasavertaisuutta.
Monesti suuressa joukkokokouksessa inhimillisen elämän heikkoudet nousevat ajatuksellisen toiminnan edelle. Esim. arvovaltainen vanha saarnamies saa läpi huonotkin ajalliset kannanotot arvovaltaansa nojautuen. Internetissä kukaan ei voi pullistella eikä pelotella.
Kristillisyydessä vallitsee näkemyksiä tiedon ja ajatuksellisuuden tarpeesta.
Tässä yksi sellainen, Hänninen(sotilas) 2002 Maaninka: liittyen siihen ns. polkupyörämarssin vertaukseen.
"Ajattelin, että helppohan täällä on ajella, kun ei tarvitse muusta huolehtia kuin siitä, että pysyy mukana... jatkuu... Kunpa kenellekkään ei tulisi sellaisia lihavan lampaan ajatuksia, että uskaltaisi esittää omia mielipiteitä. Pitäisi vain huolen siitä että minä pysyn laumassa"...puhe jatkuu.
2006 Hänninen kirjoitti siionin lähetyslehdessä jokseenkin näin. Jumalan lapseus hukkuu vuosilukuihin, selvityksiin ym. tietoon. Tieto ei siis tarpeellista Jumalan lapselle.
Raamattu on valtava historiaalinen tietokiraja jonka Jumala on nähnyt tarpeelliseksi asettaa ihmisille. Tieto esim. Israelin kansan korpivaelluksesta Egyptistä kohti luvattua maata on korvaamotonta oikeinkirjoitettua Jumalan sanaa ja elintärkeää matkaopasta.
Myös Paavali korostaa monin paikoin tiedon merkitystä ja järjen käyttöä Jumalan lapseuden osaan kuuluvaksi.
Luther myös korostaa oikean tiedon merkitystä.
Luther myös asettaa sanan, TIETO, kuuluisaan vertaukseensa uskon ja tiedon suhteesta toisiinsa. Vaikka TIETÄISIN, että maailma tuhotuu huomenna, istuttaisin tänään omenapuun.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Paavali sanoo(El 3:17): että löytäisitte Kristuksen sisäisessä ihmisessänne TIEDON kautta - ei "uskon", kuten on käännetty.
Tieto on kreikaksi pistis. Se on käännetty Euroopan kielille "usko"(suomeksi). Pistis tarkoitaa tarkasti kokemusperäistä tietoa.
"..ihminen jolla oli pistis, oli varmassa elävässä suhteessa jumalallisiin asioihin, että hänellä oli niistä kokemusta. Pistis perustui kokemukseen, niin kuin Paavalista näimme, ja se merkitsi, että Paavali silloin oli saavuttanut tiedon. Tämä tieto herätti hänessä uskoa ja elämää, ja pistis-sanalla hän kuvasi sitä uskoa, joka syntyy tiedosta eli kokemuksesta."
"Niinhän kaikkea tietoa seuraa usko. Jos ymmärrän, että viisi kertaa viisi on kaksikymmentäviisi, kuinka voisin olla siihen uskomatta? Kuitenkin paljas järkiperäinen tieto on sitä laatua, että voimme sen kieltääkin, voimme käytännössä menetellä "vastoin parempaa tietoa", kuten sanotaan. Sitä vastoin henkinen tieto ei ole kierrettävissä. Ihminen ei voi asettua ulkopuolelle totuutta, heitellä sitä sinne ja tänne ja menetellä sen kanssa, kuinka hän tahtoo. Kun hänellä on korkeampaa tietoa ja kokemusta henkisistä asioista, täytyy hänen niihin uskoa. Usko tulee itsestään, sillä usko on elämää, ja totuuden kieltäminen olisi hänelle kuolemaa."
http://www.teosofia.net/pe/paavali.htm#pistis
Kaikki tieto on sisäistä. Jeesuksesta tiedetään paljon, mutta ei kuitenkaan voida olla varmoja siitä, onko hän sen todellisempi hahmo kuin esim. Väinämöinen tai Setä-Samuli.
Tieto ei vie uskoa.
Oikea tieto voi kumota jotkut aikaisemmat harhakäsitykset, joten väitän, että tieto ei ehkä vie uskoa, mutta voi kuitenkin laukaista ateismin.
Syy oli se, että hengellistät liikaa, etkä osaa käsitteellistää asioita maallisesti eli olet fideisti.
Henkilökohtaisesti annan sinulle potkut tältä palstalta. Nämä vanhat änkyrätkään eivät ole niin rasittavia kuin tämäm skeemaksi itseään nimittävä. Olet kuin rikkaruoho, olet kuin inisevä hyttynen huoneessa.
Mellä on raamattu, joka on hyvä tieto siitä mitä ja miten uskomme.Jumala on siis ilmoittant itsensä ja tahtonsa Raamatun kautta tuleville polville.Mutta me emme pelastu pelkän tiedon jälkeen, vaan tarvitsemme uskoa sen tiedon jälkeen.Jumalan lapselta ei ole kielletty tietoa, mutta tiedon käsittely vaatii uskoa ja uskon kuuliaisuutta, sillä ihminen on niin heikko joka voi kadottaa elävän uskonsa tiedon etsinnän tiellä. Näistä on varoittavia esimerkkejä menneltä ajoilta.Uskovaisella on mahdollista tietää , mitä on tapahunut menneisyydessä Jumalan seurakunassa, mutta siinäkin pitää muistaa oikea mielisyys, mitä minä haluan oikeasti tietää ja missä mielessä.Tässäkin saataa joutua vikaan ja Jumalan seurakunta joutuu vikomisen kohteeksi.Kun olen lukenut Oulun vl kirjoutuksiasi, sitä suuremmalla syyllä pyydän sinua luottaman Jumalan valtakunnan oikeamielisyyteen ja rakkauteen.Me uvl uskovaiset tuemme opiskelua tiedon kartuttamista , työn tekemistä ja ahkeraa toimimista, mutta kaikki uskossa ja nöyrällä , kiitollisella mielellä tehden.
Ehkä olet mummi, ehkä et. Montako lastenlasta on siunaantunut?
Ymmärrän hyvin näkökantasi. Olen siitä aiemminkin huomauttanut. Sinulla on vahva usko Jumalan valtakuntaan ja valtakunnassa asuvaisiin ihmisiin. Siitä huolimatta, seuratkaamme silti Paimenta, ei saarnamiehiä ja matkatovereita, Paimen on A jaO.
Ilman erittelyjä ja mustamaalauskertomuksia nyt kumminkaan julki tuomatta, voin sanoa että en siltikään luota ihmiseen 100%, vaikka ihminen olisi saarnamies. Ihminen erehtyy, turmeltuu, valehtelee, irstailee(salaa), ajattelee rumia jne. jne. jne. kaikkinensa ihmisen teot omalta puolelta ovat syntiä, lihan tekoja ja olemme aina alttiit tälle vaaralle. Myös ajallinen seurakunta erehtyy ja on hyvä tietää miksi? miten? ja kuinka erehdyksen voi korjata. Siksi on hyvä myöskin TIETÄÄ asioita jotka voivat olla vaikeitakin.
Vaikeita asioita ratkottaessa keskustelu on parempi vaihtoehto kuin julistuksellinen sanoma. Saarnat ovat julistusta joissa yksi ihminen puhuu ja seurakunnan on silloinkin arvioitava onko puhe Jumalan sanaa vai puuta ja heinää.
Esim. tämä keskustelupalsta tarjoaa oivan ajatustenvaihtopaikan keskustelulle. Sellaiselle keskustelulle joissa pureudutaan syvällekkin ja krittiselle tasolle. Ja joista on pakko käydä myös keskustelua arjen elämän tarpeiden pohjalta. Esim. naisena(jos olet mummi) kykenet ymmärtämään sisarta jolta voimat loppuu(psykoosi ja psykiatrinen sairaalahoito).
Tiedän vl-äitejä vaipuneen suuren perheen keskeltä syvään mielisairauteen. Sanotaan päiväsi ovat niinkuin voimasi. Kaikkien kohdalla tämä ei toteudu ja ollaan kysymysten äärellä. Joku ehkä vastaa sairauden edessä, kun voimat loppuivat: näin oli tarkoitettu. Tulee eteen tällaisia tilanteita joissa vaaditaan tietoa, keskustelua ja jos usko on kohdallaan, ei usko tällaisissakaan tilanteissa lopu vaikka joudutaisiin tekemään vaikeitakin ratkaisuja tiedon pohjalta.
Oikea usko kestää oikeaa ja konstailematonta tietoa. Jeesuskin yhdisti totuuden ja rakkauden.
Jos sydämmen usko on omakohtaista ei tarvitse paatostaa vaan tilaa jää myös ajattelulle. Ei uskovaisella ole jatkuvaa pelkoa että jos minä pohdin tuota tai tätä menee usko. Ei tarvitse elää laput silmillä ja porkkanat korvissa.
Mielenkiintoista on myös sekin näkökulma; että usko kestää tietoa ja myöskin pahoja tekoja jos sydämmen asukkaana syntien sovittajana on Jeesus Kristus. Tästä ovat kertoilleet mm. uskovaiset sotaveteraanit jotka pakon edessä ovat jopa paljain käsin joutuneet surmaamaan toisia ihmisiä. Kun elämän pahuus tulee lähelle, myöskin Vapahtajamme lähestyy ja Armo kasvaa suureksi. Sen tiedämme ja uskomme.
..kokemuksellisen tiedon kautta itsestään. Se ei tule temppujen(syntien anteeksipyytämisen ja anteeksiannon)avulla. Eikä usko ole ihmisellä syntyessään.
sinun oppisi eivät ainakaan Raamattuun perustu. Jeesus kyllä saarnasi: tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi eikä että saakaa kokemuksellista tietoa.
Toisekseen Jeesus itse antaa todistuksen lapsenuskosta. Pyhän Hengen vaikutuksesta Johannes hypähti jo äitinsä kohdussa, kerrotaan Raamatussa. Sinunko mielestäsi sellainen, jolla on Pyhä Henki, ei ole uskovainen?????
..Jumalan rakastama. Hän oikeastaan ymmärsi Jeesuksen opetusta. Muut olivat enemmän tai vähemmän "pihalla". He eivät osanneet tulkita Jeesuksen opetusta henkisen ja näkymättömän maailman suhteen vaan ripustautuivat itsepintaisesti tähän näkyvään maailmaan.