Mikä olisi hyvä lämmitysmuoto yläkertaan puolitoistakerroksisessa talossa? Varaavaa sähköä tuskin saa välipohjaan, mites vesikiertoinen lämmitys, onnistuuko se? Tietysti sitten perinteiset patterit ovat kai yksinkertaisin vaihtoehto. Ja vielä lopuksi onko yläkerran lämmittäminen suhteessa edullisempaa alakertaan verrattuna? Haluaisin tietenkin käyttää edullisempaa yösähköä, mutta pattereilla se ei taida onnistua.
Lämmitysmuoto kahteen kerrokseen
vesikierto/suora sähkö/ joku
242779
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Puu- ja kipsilevylattioille on oma sähkölämmityssysteeminsä. Varaavuus on aika pieni puulattialla, mutta varaavuutta voi miettiä myös toisin. Jos nostat yöllä koko huoneen lämpöä kahdella asteella halvan sähkön aikana, varautuvat kaikki rakenteet huonekaluja myöten halvalla sähköllä parin asteen edestä.
Paljonko huoneen lämpö laskee tunnissa? Sen voi milloin vain kokeilla. Lämmöt pois ja seuraamaan. Kestää tunteja tavallisessa huoneessa 2 asteen lasku. Tuo aika olisi säästettyä kallista sähköä. Jos saat vaikka 4 tuntia tuon kahden asteen pudotuksella niin vuorokaudessa on siten jo 13 tuntia halvemmalla energialla tehtyä lämpöä.
On ohjelmoitavia termostaatteja (Devireg 550), joilla halvan sähkön aikana saa tarvittavan noston huonelämpöön.
Täytyy huomioida sekin että jos yöksi nostetaan lämpötilaa 2 astetta, niin lämpöhäviöt kasvavat siltä ajalta noin 10%... taitaa tulla suurempi säästö, kun ei pyritä varaamaan lämpöä materiaalin, joka ei pysty sitä varastoimaan. Vaan tehdään lämpötilan pudotuksia tiloihin sellaisina aikoina, kun niitä ei käytetä. Yhden asteen pudotushan laskee energian kulutusta noin 5%.
Devireg 550-termostaatilla nostetaan lämpö vain tunniksi-kahdeksi ennen kallista sähköä. Termostaatti on ennakoiva. Jos joku semmoisen asentaa, tekee virheen jos ohjelmoi koko yösähköajalle korkeamman lämmön. Ennakointi aloittaa vaikka iltakuudelta lämmön noston kovilla keleillä, jos on tilattu korkeampi lämpö iltakymmenestä eteenpäin.
Yöllä pudottaminen ei päde aikatariffin kanssa. Yöllä jos johonkin voi varata, on syytä varata. Massavaraajat ovat siitä ikäviä, että niiden tehot on laskettava periaatteessa lähes kolminkertaisiksi tavallisiin verrattuna. Pääsulakeongelma tulee helposti.
Öljytäytteinen ei varaa mitään, mutta ainakin Thermosoftilla on kellotoiminto saatavana. Tuollaisella kun pitää korkeaa lämpöä halvan sähkön aikana on halvan sähkön osuus suurempi kuin ilman kelloa.
Olen joskus laskenut tuota yösähkö asiaa suoralämmitystaloon ja sillä tariffilla päädyttiin käyttämään lämpötilan pudotuksia, toki yöpudotuksen jälkeen lämpötilan nosto tehtiin halvan sähkön aikana aamutoimien ajaksi ja pudotettiin taas päiväksi alas.
Useinhan asunto on päivän tyhjänä, joten se aamulla parilla asteella ylilämmittäminen menisi suurimmaksi osaksi hukkaan.
Meillä on alhaalla varaava sähkölämmitys lattiavalussa ja ylhäällä öljytäytteiset sähköpatterit jotka varaa. Ne patterit ovat n.30 % kalliimmat kuin tavalliset mutta eivät tunnu huoneilmassa niin kuivalta kuin tavallinen patteri ja ne tosiaan kin varaa lämpöä. Tämä on ollut oikein hyvä ratkaisu.
Aika vähäistä se on mitä muutama litra öljyä pystyy lämpöä varastoimaan. Jos sammutat talvella patterin, niin ei mene kovin kauan kun se on kylmä. Eli suurtakaan säästöä et ole sillä yösähköllä tehnyt... ehtiikö edes tienata sitä 30% hintaeroaan koskaan?
Sitä en ole laskenut kuinka kauan menee sen 30% erotuksen kuromiseen mutta ei sillä ole niin väliä koska kyse on kuiten aika pienestä summasta ja ne öljytäytteiset patterit ovat muuten asumisviihtyvyyttä lisäävät koska eivät kuivata niin huoneilmaa. Kyllä ne on ihan hyvin varanneetkin sitä lämpöä ja yläkertaanhaan valuu lämmintä ilmaa porrasaukon kohdalta. Meillä on yösähkö ja tavallinen patterihan söis kallista päiväsähköäkin kun naksahtas aina termostaatin mukaan päälle.
Mukavuustekijöitä ei pidä vähätellä, siitähän ollaan jopa valmiita maksamaan.
Mutta eikös ne öljytäytteiset napsahtele ihan samalla tavalla päälle kuin tavallisetkin patterit? Varaavuus on vähäistä ja sähkön kulutukseen niillä ei ole merkitystä.
... on ainoa mukava vaihtoehto silloin jos lattian pintamateriaalina on laminaatti,laatta tai joku muu kova ja kylmä materiaali,tuntuvat hemmetin kylmiltä talvella,varasinkin jos alhaalla on lattia lämmitys,eron huomaa liian hyvin.Sähkölattialämmitys mahdollisuuskin on.
itselläni on vesikiertoinen lattialämmitys ja päällä 28mm mäntylankkulattia ei ole tullut rakoja eikä muutenkaan kupruillut ja lämmintäpisaa
Asun viidettä vuotta 1½ kerroksisessa 50 vuotta vanhassa ns. rintamamiestalossa. Talo lämmitys hoituu 3000 l vesivaraajalla, joka puolestaan lämpiää yösähköllä. Koko 5 henkisen talouden sähkölasku on ollut viime aikoina n. 110 euroa/kk. Muita lämmityskuluja ei ole, satunnaiset takkapuut on omasta takaa. Lämmintä riittää, niin ylä ja alakerrassa eikä lämmin vesikään ole kesken loppunut. Suosittelen.
Paljonkohan on neliöitä? Tuo kulutus on kai jotain 7000kWh päiväsähköä ja 17000kWh yösähköä vuodessa, menikö lähelle? Tuollahan lämpiäsi jotain 200 neliötä nykyaikaista taloa.
mutta kun ei ole sitä uutta taloa, vanhoja neliöitä n.180 ja lisäeristystä tehdään, kun remontti etenee.
Oho. Onpas suuri rintamamiestalo... Yleensähän nisstä löytyy jotain 80 neliötä alhaalta ja ehkä 60 ylhäältä ja sekin on jo suurehko talo.
Kivilattiaan varaava yösähkö ei voi toimia toivotulla tavalla. Huoneen lämpötila on korkeimmillaan aamulla, kun sakki lähtee pois koko haussista, ja alhaisimmillaan ehtoolla kun ollaan kotona viettämässä iltahartautta, jolloin lattia on jo ehtinyt jäähtyä.
"Varaavaa" lattialämmitystä pitäisi mukamas temperoida matoilla; paksun maton läpihän lämpö johtuu huonosti huoneeseen eli pyrkii pois koko talosta lämmittämättä ollenkaan. Voi jotenkin toimiakin, jos lattian alapuolinen eristys on niin paksu että sieltä ei karkaa kaloriakaan. Kuka oikeasti laittaa betonilaatan alle 30-40 sentin styroksit?
*Toimiva* varaava sähkölämmitys kaikenlaisin taloihin on se sama kuin ennenkin, eli riittävän isoon yösähkövaraajasäiliöön kytketty vesikiertoinen lattia- tai patterilämmitys. Vie valitettavasti lattiatilaa sen minkä varaaja tarvitsee, mutta on erittäin käyttökelpoinen vielä silloinkin kun lämmityssähköä ei enää pysty erkkikään ostamaan.
Jos kuitenkin rakennat lattiaan varaavan sähkölämmityksen siksi että muutkin tekevät niin (joka vuosikymmenen rakentamisella on omat muotivirheensä), saat yläkertaan saman tai paremmankin efektin parilla seinään kiinnitettävällä massavaraajalla. Ne ovat eristettyjä vehkeitä, joiden pitäisi yöllä kuumentua sisukseltaan perkeleellisen kuumiksi ja sitten hönkiä lämpö päivällä hallitusti ulos.
Massavaraajakin joutuu tienaamaan hintaansa jotain 10 vuoden luokkaa yösähköllä....
...no vihdoinkin alkaa järjen ääni kuulumaan. Niinkun vanhempi suunnittelija jo kirjoittili, perustuu nykyaikainen lämmittäminen ohjelmoitaviin termostaatteihin. Ja ruuti repe osasi hyvin ilmaista varaavan sähkölattian "käytännöllisyyden." Eli vain sähköä myyvät yhtiöt vaivat suositella varaavia sähkölattioita. Aina illa kun sitä lämpöä tarvittaisiin, joutuu sitä ostamaan suorana. Ja varaukseen käytetty lämmön korotus on mukavasti lämmittänyt harakoita sillä välin kun on töissä tianannut rahoja varaavan järjestelmän lisäkustannusten tasaamiseen.
Mutta oikein ohjelmoitu suora lämmityskin voi olla jopa edullisempi kuin varaavat. Eli päivällä ja yällä pirtti viileeks ja unikin maittaa paremmin. Lämmöt normaaliin kun ollaan paikalla. Rakennus kustannuksien säästötkin ovat valtavat.
Mutta jos kairttaa suoraa sähöö niin sitten kannattaa kalliit hankinta investoinnit kohdistaa vallan muualle kuin sähköön. Koska hieman enemmän hankintahintaa kuin varaavaan sähköön niin saa puupellettiä tai maalämpöpumppua. Niihin lämmönpudotukset ohjelmoituna on lämpö ilmasta.
No ei se nyt ihan noinkaan ole. 15 senttiä styroksia on melko mojova eriste maavaraisessa lattiassa (10 keskellä ja 15 reunoissa riittää). Massavaraajissahan on puhallin tai läppä, jolla varausta puretaan hiljalleen, eikä suinkaan vakioteholla. Purkaminenhan voidaan aloittaa vasta kun tullaan töistä kotiin. Siitä huolimatta nykyisillä hinnoilla ei taida tienata hintaansa.
sanoin massavaraajan varauksen purusta, mikä tarkoittaa juuri sitä minkä kirjoitit. Vakioteho on sitten oma keksintösi. Elä pane toisille ajatuksia joita he eivät ole esittäneet...
Niin, mikä styroksimäärä riittää siihen että lämpöä ei pääse käytännössä *lainkaan* karkaamaan lattian alle? Tuskin se 10-15 senttiä vielä on. Muistaakseni tuota paksuutta suositeltiin jo ennen tätä lattiavaraushömpötystä, joka on hiukan kriittisempi asia alapohjan eristyksen suhteen. On nääs vähän eri juttu, lämmitetäänkö lattia pattereitten kautta 20:een vaiko sähköpiuhoilla pahimmillaan 40 asteeseen.
Jos massavaraaja tienaa hintansa 10 vuodessa, se on minusta kivasti. Oma käsitykseni liikkuu kyllä lähempänä viittä vuotta, siis nykyhinnoilla. Ehkäpä 10 vuoden päästä ei yösähkötariffia tunnneta enää lainkaan.
Katsoin oikeasta lattialämmityskohteesta paljonko lattian läpi on lämpövirta, kun k-arvo on 0,27.
Näkyy menevän mitoituspakkasella 9,72 W/m2. Lämpötilaeroksi on arvattu 36 astetta. Eli laatan lämpö 40 astetta ja maassa on +4 astetta laatan alla.
150 m2 lattia-alan läpi on lämpövirta 1460W.
Jos lattia on lämmittämätön, on laatan lämpö alle 20 astetta. Arvioidaan 20 asteella. Lämpötilaero on kesät talvet noin 16 astetta. Lämpövuo laatan läpi näin ollen 580 W. Erotus noilla on 870W mitoituspakkasella.
Keskimääräinen lämmöntarve määräytyy noin +2 asteen mukaan, eli laatan keskimääräinen lämpötilaero maahan nähden on 36 % maksimista eli 13 astetta. Ja operatiivinen teho laatan läpi 313W keskimäärin. 313W jatkuvana keskimäärin tarkoittaa 2700 kWh vuodessa alapohjaan "ylimääräistä" lämpöä. On muuten yhtä paljon kuin on muhimistehosta tuleva vuosikulutus Hetivalmis kiukaalla.
Jokainen voi arvostaa asian omalla tavallaan vapaasti.
En jaksa nyt laskea asiaa tarkemmin mutta pari kommenttia kuitenkin.
Varaavalaatta ei suinkaan ole koko ajan maksimi lämmössään edes pakkasilla, vaan tuo 40 astetta on maksimi ja kovillakin pakkasilla lämpötila putoaa päivän aikana ja illalla se onkin enään 20 astetta. Pienemmillä pakkasilla älykäs systeemi pelaa tietysti siten että maksimi laskee ja illan minimi pysyy lähellä tuota kahtakymmentä astetta. Lisäksi täytyy huomioida että koko vuotta ei lämmitetä, joten tuon prosentti jää koko vuodelta taatusti alle mainitsemasi (vai jääkö?)
Lopuksi vertailu täytyy tietysti tehdä laattaan, jota ei lämmitetä.
Eli oliko tuo 2700kWh erotus lämmittämättömään laattaan, vai vähennetäänkö tuosta vielä vertailun vuoksi "tavallisen" lattian häviöt?
Vähennetään siitä 2700 vatista lämmittämättömän, niin päästään vertailukelpoiseen.
Ei putoa laatan lämpö kahtakymmentä astetta. Mieti takaperoisesti. Huoneen lämpötila on noin viisi astetta alempi kuin lattian pinnan lämpötila. Näin mitoituspakkasella. Jos ulkolämpötila on -5 astetta, riittää 2,5 asteen ero lattian pinnasta huoneeseen.
Laatan peruslämpö riippuu lämmön tarpeesta. Ja tuon peruslämmön vaihteluväli on vain joitakin asteita kaikilla ulkokeleillä.
Jatkan myöhemmin illalla. Nyt on mentävä postiin kiireesti.
Helkkarin postikiire.
Tuo 2700 oli siis kilovattitunteja ja lopullinen vuosikulutus siten, että lämmittämättömän lattian häviöt on vähennetty. Tuo on se parjattu osuus siis. Vastaa suuruusluokkana 10% lämmityksestä.
Avaan eri säikeen tälle lattialämmitysjutulle. Yleisesti näkyy nimittäin olevan epäselvää, miten lattialämmityksellä lämmitetään.
Eli siis jos lasket että tavallisen lattian lämpötila on 20 astetta, niin sähkölämmityksen on siis 2,5 huonelämpö = 24,5. Eli puhutaan vain kolmanneksen suuremmista häviöistä. Yksi kerros styroksia lisää, niin häviöt ovat samat ja samallakin eristeellä ylimääräiset häviöt alle 1000kWh, eli alle 50€ vuodessa.