Suomihan menossa Yhdysvaltalaiseen luottoyhteiskuntaa. Onko se sitten hyvä?
Sillä se onkin siitä ihmeellinen maa, että siellä velaton on vaikeuksissa. Luottokortti pitää olla ja sitä pitää käyttää jotta luottotiedot eivät mene. Siis todellin kulutusyhteiskunta.
Ohessa mielenkiintoinen juttu Yhdysvalloista suomalaisin silmin.
Luottohistoria on elämän tukipilari Yhdysvalloissa
Muutettuani vuosi sitten Nashvillen puolimiljoonaiseen kaupunkiin Tennesseehen aloin pian oppia, kuinka asiat toimivat maailman johtavassa talousmahdissa USA:ssa, ja millaista on kerätä uskottavuutta ulkomaalaisena. Luotto on amerikkalaisen yhteiskunnan perusta – eikä mitenkään itsestään selvä asia maahanmuuttajille.
Yhdysvalloissa lähes jokaisen asukkaan luottotiedot ovat vähintään yhden luottoviraston (credit bureau) tiedostossa. Koko maan luottotietoja hallitsevat kolme suurta: Equifax, Experian ja TransUnion, joille pienemmät luottotoimistot (credit agencies) keräävät tietoja yötä päivää. Pankit, lainanantajat, jälleenmyyjät, autonmyyjät, sähkö- ja vesilaitokset sekä muut yritykset keräävät asiakkaistaan tietoja, jotka päätyvät kolmen suuren luottotietoyhtiön tiedostoon ja sitä kautta henkilökohtaiseen luottoraporttiin (credit report).
Yhteystietojen ja sosiaaliturvatunnuksen lisäksi tärkeimpiä luottoraporttiin kuuluvia tietoja ovat esimerkiksi entiset työnantajat, luottokortit, pankkikortit, lainat, luottorajat, maksuhistoria, myöhästymiset, vararikot ja oikeuden päätökset. Niitä säilytetään kymmenen vuoden ajan. Oman luottoraporttisi tietoja voivat suostumuksellasi tutkia lainaajat ja yritykset, joiden kanssa teet ostositoumuksia tai sopimuksia. Itse voit tarkistaa raporttisi koska tahansa, vaikka internetin kautta: nimen lisäksi tarvitset vain sosiaaliturvatunnuksen ja osoitteen.
Luottokelpoisuus tärkeämpi kuin tilin saldo
Kaikki luottoraportin tiedot määritellään tiettyjen sääntöjen mukaan, ja niille annetaan numeerinen arvo. Jokaiselle raportille lasketaan erilaisten matemaattisten kaavojen mukaan yhteisarvo, eli luottokelpoisuusarvo (credit score).
People’s Home Equityssä asuntolainoja käsittelevän Danny DeVallin mukaan nyrkkisääntönä voidaan pitää, että yli 700 pistettä on lähes täydellinen luottokelpoisuusarvo. Sellaisen haltijalla ei pitäisi olla mitään ongelmia saada suuriakaan lainoja. Alle 680 pistettä tarkoittaa ehkä hieman korkeampia lainan korkoja, ja alle 620 pistettä on yleensä todella huono luottoarvo. Sellaisella on todella vaikea saada minkäänlaista lainaa.
Suurin osa amerikkalaisista lainaajista, pankeista, vuokraisännistä ja autonmyyjistä tuijottaa nimenomaan tätä lukua tehdessään arviota siitä, pystytkö maksamaan lainasi tai vuokrasi ajallaan. Juuri tästä usean ulkomaalaisen ongelmat alkavatkin, sillä ulkomailta otetut lainat tai pankkikortit eivät systeemissä näy – eivätkä ratkaisut suinkaan ole puhelinsoiton päässä Suomesta.
Ei luottohistoriaa – ei luottoa
Ensimmäinen kokemukseni siitä, miltä tuntuu asua USA:ssa ilman amerikkalaista luottohistoriaa, sattui hakiessani paikallista kännykkäliittymää. Valittuani puhelimen ja liittymän, kirjoitettuani sopimuksen ja annettuani pankkikorttini (toimii pelkästään rahakorttina ilman luottorajaa), myyjä soitti tietojeni perusteella luottotoimistoon. Sain ensimmäistä kertaa kuulla, ettei minulla ole luottotietoja. Ei tietenkään ole. En ole koskaan ostanut mitään luotolla Yhdysvalloissa, ottanut lainaa, tai hakenut luottokorttia.
En siis voinutkaan ostaa liittymää, ja silmäni avautuivat mahdolliseen pitkäaikaiseen ongelmaan. Vuoden mittaan törmäsin samaan luottohistorian puutteeseen anoessani luottokorttia pankista, vuokratessani ja ostaessani autoa sekä taloa, tilatessani hälytinjärjestelmää ja hankkiessani huonekaluja.
New Yorkissa asuvalla, Accenturen palveluksessa konsulttina työskentelevällä Sami Heikkilällä on samanlaisia kokemuksia.
- Yritin ostaa television heti muutettuani Yhdysvaltoihin talvella 2002, mutta koska halusin sen luotolla, se ei käynytkään päinsä. Amerikkalainen tyttöystäväni joutui ottamaan television nimiinsä. Samoin kävi kännykkäliittymää avatessani, Heikkilä kertoo ensimmäisten päivien murheistaan.
- Päätin sen jälkeen ryhtyä keräämään itselleni luottoa, jonka tiesin hankalaksi kuultuani kaverini kertomuksista amerikkalaisesta luottosysteemistä. Menin ensiksi pankkiin hakemaan itselleni luottokorttia, jossa olisi pieni, esimerkiksi 500 dollarin luottoraja. Siihen tilini varat olisivat riittäneet monta kertaa, hän jatkaa.
Tyrmättyään Heikkilän hakemuksen Fleet Boston suositteli toista pankkia, jolla olisi hieman höllemmät lainanantoperusteet ja kehotti häntä ottamaan pienen lainan avatakseen luottohistoriansa tässä maassa.
- Lainan korko oli kuitenkin liian korkea, ja koska en tarvinnut 3 000 dollaria mihinkään, en ottanut sitä. Ajattelin sen sijaan, että auton osto olisi hyvä tapa kehittää luottokelpoisuuttani.
Monen mutkan kautta Heikkilä päätyi eurooppalaisen BMW:n asiakkaaksi, sillä Audin ohella se oli ainoa varteenotettava autovalmistaja, joka suostui tutkimaan hänen suomalaiset luottotietonsa ja myymään hänelle auton. Se oli poikkeus varsin vahvaan sääntöön, sillä yleensä ulkomaisella luottohistorialla ei ole mitään merkitystä amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Ei Luottokunnasta tilatuilla englanninkielisillä virallisilla papereilla, ei Suomessa käytetyllä American Expressillä, ei Visalla, eikä varsinkaan suomalaisen pankinjohtajan kirjoittamalla kirjeellä 100 000:n euron asuntolainasta ja sen maksuhäiriöttömästä historiasta.
Työnantaja voi auttaa
Nokian kautta maahan muuttaville suomalaisille on kuitenkin parempia uutisia. Projektipäällikkö Toni Siikala siirtyi viime vuoden keväänä Nokian sisällä Espoosta Dallasiin. Hän kertoo työnantajan hoitaneen luottoasiat todella sujuvasti.
- Nokialla on sopimus teksasilaisen luottoyhtiön kanssa, jonka kautta jokaiselle työntekijälle avataan firman luottokortti. Maksuista huolehdit tietysti itse, mutta kortti kartuttaa omaa luottokelpoisuusarvoasi. Luottoyhtiö hoitaa myös kaikille halukkaille autolainan ja tarvittaessa myös asuntolainankin. Itse olen käyttänyt näitä kaikkia hyödykseni, Siikala kiittelee.
Uusi alku USA:ssa
Yhdysvaltoihin muuttavan ulkomaalaisen on kerta kaikkiaan vain hyväksyttävä se tosiasia, että maassa maan tavalla. Ohessa muutamia ohjeita muuttoa suunnitteleville suomalaisille:
- Sosiaaliturvatunnus (Social Security card) on kaikkein tärkein, hoida se heti saavuttuasi maahan.
- Älä maksa halpaakaan autoa käteisellä, vaikka rahaa olisi. Maksa käsiraha ja hoida osamaksulla niin paljon kuin voit. Hoida maksusi ajallaan, mutta älä maksa lainaa pois liian nopeasti – mitä enemmän aktiivisuutta sinulla on tileilläsi, sitä parempi.
- Hae jonkin jälleenmyyjän luottokortti, jonka saa aika helposti (esimerkiksi Hecht’s, Lord & Taylor, Dillard’s), ja osta kuukausittain tarvitsemiasi tavaroita luotolla sekä maksa laskusi heti pois.
- Avaa pankista itsellesi tili ja tilaa ns. secured credit card – annat pankille pantiksi 500 dollaria, jota vastaan saat (pankista riippuen) 300 tai 500 dollarin luottorajan kortillesi. Se voi tuntua turhalta, mutta jos käytät korttia aktiivisesti ja maksat kaiken ajallaan, luottokelpoisuusarvosi alkaa pian nousta.
Muista: korkea luottoraja ($5000) ja pieni velka ($2500) on hyvä asia ja nostaa luottokelpoisuusarvoasi. Korkea luottoraja ($5000) ja suuri velka ($4900) on huono asia ja laskee luottokelpoisuusarvoasi.
LUOTTOLISTA 18/2003
24.9.2003 Pasi Kinturi
Sillä se onkin siitä ihmeellinen maa, että siellä velaton on vaikeuksissa. Luottokortti pitää olla ja sitä pitää käyttää jotta luottotiedot eivät mene. Siis todellin kulutusyhteiskunta.
Ohessa mielenkiintoinen juttu Yhdysvalloista suomalaisin silmin.
Luottohistoria on elämän tukipilari Yhdysvalloissa
Muutettuani vuosi sitten Nashvillen puolimiljoonaiseen kaupunkiin Tennesseehen aloin pian oppia, kuinka asiat toimivat maailman johtavassa talousmahdissa USA:ssa, ja millaista on kerätä uskottavuutta ulkomaalaisena. Luotto on amerikkalaisen yhteiskunnan perusta – eikä mitenkään itsestään selvä asia maahanmuuttajille.
Yhdysvalloissa lähes jokaisen asukkaan luottotiedot ovat vähintään yhden luottoviraston (credit bureau) tiedostossa. Koko maan luottotietoja hallitsevat kolme suurta: Equifax, Experian ja TransUnion, joille pienemmät luottotoimistot (credit agencies) keräävät tietoja yötä päivää. Pankit, lainanantajat, jälleenmyyjät, autonmyyjät, sähkö- ja vesilaitokset sekä muut yritykset keräävät asiakkaistaan tietoja, jotka päätyvät kolmen suuren luottotietoyhtiön tiedostoon ja sitä kautta henkilökohtaiseen luottoraporttiin (credit report).
Yhteystietojen ja sosiaaliturvatunnuksen lisäksi tärkeimpiä luottoraporttiin kuuluvia tietoja ovat esimerkiksi entiset työnantajat, luottokortit, pankkikortit, lainat, luottorajat, maksuhistoria, myöhästymiset, vararikot ja oikeuden päätökset. Niitä säilytetään kymmenen vuoden ajan. Oman luottoraporttisi tietoja voivat suostumuksellasi tutkia lainaajat ja yritykset, joiden kanssa teet ostositoumuksia tai sopimuksia. Itse voit tarkistaa raporttisi koska tahansa, vaikka internetin kautta: nimen lisäksi tarvitset vain sosiaaliturvatunnuksen ja osoitteen.
Luottokelpoisuus tärkeämpi kuin tilin saldo
Kaikki luottoraportin tiedot määritellään tiettyjen sääntöjen mukaan, ja niille annetaan numeerinen arvo. Jokaiselle raportille lasketaan erilaisten matemaattisten kaavojen mukaan yhteisarvo, eli luottokelpoisuusarvo (credit score).
People’s Home Equityssä asuntolainoja käsittelevän Danny DeVallin mukaan nyrkkisääntönä voidaan pitää, että yli 700 pistettä on lähes täydellinen luottokelpoisuusarvo. Sellaisen haltijalla ei pitäisi olla mitään ongelmia saada suuriakaan lainoja. Alle 680 pistettä tarkoittaa ehkä hieman korkeampia lainan korkoja, ja alle 620 pistettä on yleensä todella huono luottoarvo. Sellaisella on todella vaikea saada minkäänlaista lainaa.
Suurin osa amerikkalaisista lainaajista, pankeista, vuokraisännistä ja autonmyyjistä tuijottaa nimenomaan tätä lukua tehdessään arviota siitä, pystytkö maksamaan lainasi tai vuokrasi ajallaan. Juuri tästä usean ulkomaalaisen ongelmat alkavatkin, sillä ulkomailta otetut lainat tai pankkikortit eivät systeemissä näy – eivätkä ratkaisut suinkaan ole puhelinsoiton päässä Suomesta.
Ei luottohistoriaa – ei luottoa
Ensimmäinen kokemukseni siitä, miltä tuntuu asua USA:ssa ilman amerikkalaista luottohistoriaa, sattui hakiessani paikallista kännykkäliittymää. Valittuani puhelimen ja liittymän, kirjoitettuani sopimuksen ja annettuani pankkikorttini (toimii pelkästään rahakorttina ilman luottorajaa), myyjä soitti tietojeni perusteella luottotoimistoon. Sain ensimmäistä kertaa kuulla, ettei minulla ole luottotietoja. Ei tietenkään ole. En ole koskaan ostanut mitään luotolla Yhdysvalloissa, ottanut lainaa, tai hakenut luottokorttia.
En siis voinutkaan ostaa liittymää, ja silmäni avautuivat mahdolliseen pitkäaikaiseen ongelmaan. Vuoden mittaan törmäsin samaan luottohistorian puutteeseen anoessani luottokorttia pankista, vuokratessani ja ostaessani autoa sekä taloa, tilatessani hälytinjärjestelmää ja hankkiessani huonekaluja.
New Yorkissa asuvalla, Accenturen palveluksessa konsulttina työskentelevällä Sami Heikkilällä on samanlaisia kokemuksia.
- Yritin ostaa television heti muutettuani Yhdysvaltoihin talvella 2002, mutta koska halusin sen luotolla, se ei käynytkään päinsä. Amerikkalainen tyttöystäväni joutui ottamaan television nimiinsä. Samoin kävi kännykkäliittymää avatessani, Heikkilä kertoo ensimmäisten päivien murheistaan.
- Päätin sen jälkeen ryhtyä keräämään itselleni luottoa, jonka tiesin hankalaksi kuultuani kaverini kertomuksista amerikkalaisesta luottosysteemistä. Menin ensiksi pankkiin hakemaan itselleni luottokorttia, jossa olisi pieni, esimerkiksi 500 dollarin luottoraja. Siihen tilini varat olisivat riittäneet monta kertaa, hän jatkaa.
Tyrmättyään Heikkilän hakemuksen Fleet Boston suositteli toista pankkia, jolla olisi hieman höllemmät lainanantoperusteet ja kehotti häntä ottamaan pienen lainan avatakseen luottohistoriansa tässä maassa.
- Lainan korko oli kuitenkin liian korkea, ja koska en tarvinnut 3 000 dollaria mihinkään, en ottanut sitä. Ajattelin sen sijaan, että auton osto olisi hyvä tapa kehittää luottokelpoisuuttani.
Monen mutkan kautta Heikkilä päätyi eurooppalaisen BMW:n asiakkaaksi, sillä Audin ohella se oli ainoa varteenotettava autovalmistaja, joka suostui tutkimaan hänen suomalaiset luottotietonsa ja myymään hänelle auton. Se oli poikkeus varsin vahvaan sääntöön, sillä yleensä ulkomaisella luottohistorialla ei ole mitään merkitystä amerikkalaisessa yhteiskunnassa. Ei Luottokunnasta tilatuilla englanninkielisillä virallisilla papereilla, ei Suomessa käytetyllä American Expressillä, ei Visalla, eikä varsinkaan suomalaisen pankinjohtajan kirjoittamalla kirjeellä 100 000:n euron asuntolainasta ja sen maksuhäiriöttömästä historiasta.
Työnantaja voi auttaa
Nokian kautta maahan muuttaville suomalaisille on kuitenkin parempia uutisia. Projektipäällikkö Toni Siikala siirtyi viime vuoden keväänä Nokian sisällä Espoosta Dallasiin. Hän kertoo työnantajan hoitaneen luottoasiat todella sujuvasti.
- Nokialla on sopimus teksasilaisen luottoyhtiön kanssa, jonka kautta jokaiselle työntekijälle avataan firman luottokortti. Maksuista huolehdit tietysti itse, mutta kortti kartuttaa omaa luottokelpoisuusarvoasi. Luottoyhtiö hoitaa myös kaikille halukkaille autolainan ja tarvittaessa myös asuntolainankin. Itse olen käyttänyt näitä kaikkia hyödykseni, Siikala kiittelee.
Uusi alku USA:ssa
Yhdysvaltoihin muuttavan ulkomaalaisen on kerta kaikkiaan vain hyväksyttävä se tosiasia, että maassa maan tavalla. Ohessa muutamia ohjeita muuttoa suunnitteleville suomalaisille:
- Sosiaaliturvatunnus (Social Security card) on kaikkein tärkein, hoida se heti saavuttuasi maahan.
- Älä maksa halpaakaan autoa käteisellä, vaikka rahaa olisi. Maksa käsiraha ja hoida osamaksulla niin paljon kuin voit. Hoida maksusi ajallaan, mutta älä maksa lainaa pois liian nopeasti – mitä enemmän aktiivisuutta sinulla on tileilläsi, sitä parempi.
- Hae jonkin jälleenmyyjän luottokortti, jonka saa aika helposti (esimerkiksi Hecht’s, Lord & Taylor, Dillard’s), ja osta kuukausittain tarvitsemiasi tavaroita luotolla sekä maksa laskusi heti pois.
- Avaa pankista itsellesi tili ja tilaa ns. secured credit card – annat pankille pantiksi 500 dollaria, jota vastaan saat (pankista riippuen) 300 tai 500 dollarin luottorajan kortillesi. Se voi tuntua turhalta, mutta jos käytät korttia aktiivisesti ja maksat kaiken ajallaan, luottokelpoisuusarvosi alkaa pian nousta.
Muista: korkea luottoraja ($5000) ja pieni velka ($2500) on hyvä asia ja nostaa luottokelpoisuusarvoasi. Korkea luottoraja ($5000) ja suuri velka ($4900) on huono asia ja laskee luottokelpoisuusarvoasi.
LUOTTOLISTA 18/2003
24.9.2003 Pasi Kinturi
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ei niin huono, etteikö jotain hyvääkin. Oikein toteutettuna tuo luottokelpoisuuden pisteyttäminen ja lainakoron määritteleminen sen mukaan olisi sangen hyvä toteutusmalli Suomessakin.
Aika yleistävää tekstiä... Kohta kolme vuotta New Yorkissa olleena, kokemuksesta voin sanoa, ettei se niin vaikeaa ole, vaikka nollasta lähteekin. Viimeksi kun tarkistin Credit Score lähentelee 750:ä, ja kaikkien korttien yhteenlaskettu luottoraja on yli $20000.
Minusta täällä on oikeastaan jopa helpompi saada luottokortti (tai luottoa) kuin Suomessa. Vaikkei nyt ehkä suurelta pankilta saisikaan vakuudetonta luottokorttia, niin tilanne ei ole koskaan niin paha, etteikö jostain saisi vakuudellista luottokorttia. Ja alaraja vakuudelle on jotain $200 luokkaa.
Täytyy vain nimenomaan muistaa, ettei heti lähde kysymään Citibankilta taikka Chaselta $10000 luottokorttia. Puhumattakaan kulutusluotoista, joissa vakuutta ei ole nimeksikään. Taikka autoluotoista, joissa luoton määrä on alussa auton arvoa suurempi. Mutta kun rakentaa hyvän perustuksen, niin kohta luottokorttitarjouksia tulee enemmän kuin jaksaa lukea.
Parasta on kun tulee tarjouksia joissa on 0% korko 24 kuukaudeksi. Itsekin olen ottanut tällaisesta kiinni, ja tallettanut rahat pankkitilille korkoa kasvamaan.
Olen kyllä nähnyt näissä aloittelijoiden korteissa yli 30% korkojakin, mutta sillä ei ole mitään väliä, jos saldon maksaa pois joka kuukausi.