Onko eri tiedekuntien opiskelijoiden arvostamisessa eroja, siis opiskelijoiden näkökulmasta? Eli ovatko jonkin tiedekunnan/alan opiskelijat arvostetumpia kuin toisen tiedekunnan? Katsovatko he taas toisia nenänvartta pitkin?
Vai ovatko yo-opiskelijat yhtä suurta perhettä ammattikorkeakoululaisia yhteisesti ylenkatsoen ;)
Vai ovatko yo-opiskelijat yhtä suurta perhettä ammattikorkeakoululaisia yhteisesti ylenkatsoen ;)
Vastaukset 52
Vanhimmat
Aika normaalia että ainakin ne jotka opiskelee alaa ja ainetta mitä haluaa pitää sitä aina muita parempana. Ja tietty niillä aloilla minne on vaikein päästä ollaan kaikista elitistisimpiä.
Ja etenkin nuorempana sitä ylenkatsotaan AMK-opiskelijoita. Etenkin kännissä ne haukutaan maan rakoon. Vanhempana sitten alkaa tajuta ettei se ehkä nyt ihan niin mennytkään. Näkemykset pehmenee kun ikä tuo viisautta. Ja sitä monesti selviää että AMK-tyypit todennäköisesti osaa asioita joita vastaanva alan yliopisto-/korkeakouluporukka ei osaa - niillä on vähän eri painotukset.
Yleisesti ottaen oma pääaine on paras, oma tiedekunta on paras ja oma yliopisto on paras. Perustelut vaihtelevat mutta näin se vain on. Näin etenkin fukseilla ja toisen vuoden opiskelijoilla joille monille yliopistoon tai korkeakouluun pääseminen on hirvittävän suuri egobuusti jota proffat ja ainejärjestöjen touhut vielä kiihottavat. Ilmiö on tuttu ala-asteelta, onko täällä joku joka ei olisi ollut ala-asteensa parhaalla luokalla?
Tuo AMK-ttuilu vaihtelee aloittain. Esimerkiksi lääketieteellisessä tai luonnontieteellisessä tuota ei tunneta, koska AMK-koulutetut eivät noissa tapauksissa kilpaile kuitenkaan samoista töistä.
Arvojärjestys ei ole ihan oikea sana, koska kyllä jokainen tietää, että maisteritutkinto tai vastaava on tulossa. Monet ovat kumminkin mielestään "erikoisempia" kuin muut, mutta niinhän se on kaikkialla muuallakin tarhasta työelämään.
Muutenkin yliopistoelämä on useimmille työntekoa ja mokomat arvopelleilyt eivät edes käy mielessä. Se muutaman kerran vuodessa meteliä pitävä pieni haalarijengi kyllä voi antaa asiasta toisenlaisen kuvan.
Kenelläkään, jolla on terve itsetunto, ei ole tarvetta itsetehostukseen ja ylenkatsontaan, näin tylsästi todettuna. Ainakaan minulla ei ole tarvetta halveksua muita yliopisto- eikä amk- tai ammattikouluopiskelijoita. Joskus tosin saatan heittää pilke silmäkulmassa vitsinmurjaisuja jonkin muun tieteen edustajasta, mutta näitä vitsejä pidettäköön vain hyväntahtoisena piikittelynä.
Toisaalta onhan sitä nähty esim. humanisteja, jotka eivät voi ymmärtää, että joku voi olla kiinnostunut matematiikasta ja opiskella insinööriksi ja olen tavannut humanisteja, jotka pitävät kauppakorkean ja oikiksen tyyppejä rahan ja maineen perässä juoksevina trendipelleinä. Esim. eräs tuntema kirjallisuuden opiskelijatar ei voisi kuvitella ikinä naivansa ketään insinörttiä, niin hän heitä "inhoaa". Kyseessä tuntuu olevan aito halveksunta, mutta luulen että nämä tyypit ovat vain murto-osassa.
Toisaalta olen kuullut puhuttavan hömppähumanisteista ja väännettävän vitsiä humanistien huonosta työllistymisestä, mutta eihän näitä höpinöitä välttämättä niin tosissaan tarvitse ottaa. Silti tälläinen stereotyypittely ainakin itseäni välillä ärsyttää tehdään se huumorilla tai ihan tosissaan, ei sille aina mitään voi.
Selkeimmin yliopiston sisällä on havaittavissa piikittelyä "kovien" ja "pehmeiden" tieteiden opiskelijoiden välillä. Kaikkein selvin vastakohta-asetelma yliopisto-opiskelijoiden välillä lienee luonnontieteilijöiden ja humanistien kesken - näin mutu tuntumalta.
sitä silti ollaan. Tapellaan, mutta useimmiten korkeintaan puolitosissaan.
Ja jos tapellaankin tosissaan, on kyseessä "pata soimaa kattilaa" -asetelma, jossa vikaa on kummassakin. Naljailu on molemminpuolista ja siitä seuraa pienimuotoinen koston kierre, jossa kumpikin osapuoli maksaa aina takaisin. Ikiliikkuja on siis keksitty.
Enpä näe tarvetta halveksua ketään. Itse olen hömppähumanisti, mutta arvostan kovien tieteiden edustajia ja käytännön ammattilaisia, vaikka olen suuntautunut syvälliseen pohdiskeluun ja opiskelen työllistymisen kannalta epävarmaa alaa vain silkasta kiinnostuksesta ja intohimosta kyseistä alaa kohtaan. Lapsuuden kaverini ovat melkein kaikki opiskelemassa insinööriksi tai johonkin käsin tehtävään käytännönduuniin. Ja faktahan se on, että insinöörit ja duunarit pyörittävät tätä yhteiskuntaa ja rakentavat sen hyvinvointia. Tosin on tässä humanisteillakin sormensa pelissä, jos ovat esim. opettajan tai toimittajan duunissa.
kaikki opettajat eivät ole humanisteja. :)
"Tosin on tässä humanisteillakin sormensa pelissä, jos ovat esim. opettajan tai toimittajan duunissa."
Iso osa aineenopettajista ei ole humanisteja, ja kaikki luokanopettajat ja erityisopettajay ovat kasvastustieteilijöitä.
Näin kuriositeettina. ;)
Viisaimmat opiskelijat löytyvät ehdottomasti biologian, oikeustieteen ja lääketieteen opiskelijoista ja näitä opiskelijoita arvostan eniten. He ovat käyneet läpi vaativan valintaprosessin ja ovat paikkansa ja arvostuksensa ansainneet.
Monet alat ovat ihan yhtä hömppää, josta ei valmistu mihinkään ja ei saa mitään töitä. that's it.
Turha ehkä kinata, mutta enhän minä missään väittänytkään, että kaikki opettajat olisivat humanisteja. Humanisteja on toki joukossa, esim. historian ja kielten opettajat. Tahdoin sanoa vain, että arvostan humanisteista eniten niitä, jotka hakeutuvat opettajiksi, esim. historiaan tai mitä humanistista ainetta ikinä opiskelevatkaan. Tällöin heillä on jotain yhteiskunnallista arvoa kasvattajina ja asioiden opettajina ennen kaikkea. Toki esim. jollain tutkijallakin voi olla arvoa myös yhteiskunnallisessa mielessä. Kaikkea ei voi mitata rahassa, vaan tärkeää on myös puoluettoman tiedon, henkisen pääoman tuottaminen, jota tutkijatkin tekevät. Kaikkia tarvitaan, eri asia kuinka paljon kutakin laatua. Panostaisin enemmän laatuun tutkimuksessa, en niinkään määrään.
me olemme aina kavereideni kesken keskustelleet kasvatustieteellisestä helpoimpana tapana valmistua. liikuntatieteelliset tietenkin ovat niitä jotka tekevät koripallosta gradunsa. taloustieteilijät nyt vaan ovat kiinnostuneita joko valtion taloudesta tai omastaan, niin ja ihmisistä tuotteitensa kuluttajina. insinöörit... no nyt menee jo liian kliseiseksi.
tottakai yliopistossa on arvojärjestyksensä. olisi typerää väittää ettei jotakin asiaa arvostaisi enemmän kuin toista.
kaveripiirissäni kasvatustieteilijät ovat sitä yliopiston AMK-sakkia, jotka valmistuvat suoraan opettajan ammattiin koulukiusausta käsittelevän gradunsa jälkeen, ja joista vähemmän kuin 1% haluaa tieteen tekijäksi. olenkin monesti ihmetelly miksi kasvatustieteellistä ei voitaisi siirtää ammattikorkeaan. sillähän ei ole mitään tekemistä tiedekorkeakoulun kanssa.
toki on eri asia, kun aletaan puhumaan yksilöistä, jolloin stereotypiat ja yleistykset lakkaavat olemasta - paitsi tietenkin hyvän tahtoisten vitsien tasolla - taisit hankkia nuo maisterin paperisi vain pitkän kesäloman toivossa...
mutta avainsanoja arvo ja järjestys käyttäen voin vastata, että arvostan tiettyjä oppiaineita enemmän kuin toisia ja näin ollen myöskin asetan ne arvojärjestykseen. onkin eri asia miten nämä totuudet sitten vaikuttavat elämääni.
Jaahas. Minun kaikki opiskelukaverini eivät ainakaan ole valmistuneet kasvatustieteestä opettajiksi, vaan esim. koulutussuunnittelijoiksi/-päälliköiksi, tutkijoiksi ja hr-tehtäviin. Ja osa sitten sijoittunut koulutustehtäviin, tosin aikuiskoulutuspuolelle.
Oletko lukenut itse paljon kasvatustiedettä? Meidän opinnoissa käsitellään osittain ihan samoja asioita, kuin esim. sosiologiassa tai psykologiassa. Loppujen lopuksi kasvatustieteen opiskelu ei eroa juurikaan yhteiskuntatieteiden opiskelusta.
Lisäksi omassa tutkinnossani on yli puolet sivuaineita yhteiskunta- ja taloustieteellisestä tiedekunnasta. Näin ollen se parjaamasi KM-tutkinto sisältää myös paljon muutakin, kuin vain sitä kasvatustiedettä.
Okl:ssä opiskelu voi olla hieman erilaista ja siitä en osaa sanoa mitään. Okl:ään on kuitenkin erittäin vaikea päästä sisään, joten ei sinne tosiaankaan mitään "rupusakkia" pääse. Suomessa on todella tasokas opettajien koulutus ja taso, minkä ansioista ainakin osittain suomalaiset ovat pärjänneet hyvin esim. Pisa-tutkimuksissa.
Minkä alan edustaja muutes itse olet? Olet näyttänyt nyt ottaneesi sydämenasiaksesi kasvatustieteen morkkauksen, koska olet tehnyt sitä useammassa keskustelussa. Mistä moinen antipatia?
Kyllä, kasvatustieteessä on paljon lähitieteitä. Aikuiskasvatuksen puolella keskistytään nähdäkseni enemmän elinikäiseen oppimiseen jne, OKL:ssä painotetaan lapsen kehitystä ja oppimista.
Opiskeluihin kuuluu OKL:ssäkin esim. kehityspsykologiaa, kasvatussosiologiaa, kulttuuri- ja kansainvälisyysopintoja jne. Käypä selaamassa luokanopettajakoulutuksen opinto-opasta niin voit sinäkin olla perillä siitä, mitä mollaat.
Luokanopettajien tutkinnossa on käytännöllistä opintoja ne POM-opinnot, joita on 35ov. Niissä uidaan, suunnistetaan, maalataan ja ommellaan, ja se osuus on varmasti käytännönläheisyytensä vuoksi lähempänä AMK-opintoja kuin vaikkapa teoreettista filosofiaa, mutta näitä opintoja on vain 35ov. KÄytännön perustaitojen hankkimisen lisäksi niissä ennen kaikkea kuitenkin käsitellään sitä, miten lapselle voisi parhaiten asian opettaa ja millaisia metodeja, projekti-ideoita, integraatioehdotuksia tms voi olla käytettävissä.
Muuten meillä on pääaine kasvatustiede, samat kieli-ja viestintäopinnot, sivuaineet vaikkapa kielistä tai matematikasta.
Kuten Kasvis sanoi, OKL:ään on erittäin vaikea päästä sisään, jo pääsykokeisiin päästäkseen on oltava vähintään E:n paperit, tai sitten on hankittava avoimessa ym lisäpisteitä.
Arvoisa kriitikko ilmeisesti luulee, että OKL:ssä ei opeteta muuta kuin näitä POM-aineita, mutta niiden osuus on hyvin pieni, tai että opettajan työ vaatii vain sen, että hallitsee substanssin.
(Samalla ajattelukaavalla voisi sanoa, miten helppoa meteorologin työ on, kun tarvitsee vain pari minuuttia televisiossa huitoa.)
Tsemppiä kriitikon uravalintaan, katsellaan sitten uudemman kerran, kun saat lapsia ja ne menevät kouluun. Voi arvostuskin muuttua..
Tarkoitin kirjoittaa siis että lisäystä Kasviksen viestiin, mutta vastine on osoitettu tälle "kriitikolle".
GraduMiehellä linkki okl:n opetusohjelmaan.
http://www.jyu.fi/edu/laitokset/okl/opiskelu/opetus-ohjelma2005-2006.pdf
hyvä kuulla, että kasvatustieteellinen näyttäytyy sinulle tieteellisenä. olen tyytyväinen kuulemastani. olen sekoittanut OKL:n ja kasvatustieteellisen. vaikuttaa myös siltä, että meidän kaveripiirimme koostuu eri ihmisistä.
antipatiat. ehkä lievitin huonoa oloani taannoin ja haluan pyytää anteeksi, mikäli loukkasin.
uskon, että käsitykseni juontuu seuraavista tekijöistä. minun kaveripiirini sattuu olemaan niitä villejä koululaisia, joista opettajiensa ansiosta muuttuneet säyseiksi keskiluokkaa ihannoivia nuorukaisia - meillä menee hyvin.
kuten annoin ymmärtää, ennakkoluuloni ovat omien kokemuksieni värittämiä. olen huolissani niistä, jotka opettajien välityksellä joutuvat valtiollisen väkivallan - so. tasapäistämisen - kohteeksi.
koen opettajan työn yhdeksi vastuullisimmista töistä johon yliopistosta voi valmistua. opettaja pääsee sosiaalistamaan ihmisen yhteiskuntakelpoiseksi heti perheen jälkeen. näin on myös käynyt minulle. minulle on pidetty uskonnon tunteja ja minulla on laulatettu nationalistia lauluja, minut vieroitettu hiihtämisestä jne. olenkin kauan ihmetellyt miten ylipäätään olen selvinnyt peruskoulusta järjissäni - niin arveluttavalla tavalla nuo valtion edustajat ovat minua kohtaan käyttäytyneet.
opettajan ammatin vastuullisen luonteen vuoksi OKL:n tulisikin valita ainoastaan siihen soveltuvimpia opiskelijoita. kenen totuuteen tuo soveltuvuus sitten nojaa onkin eri asia. tulevien opettajien kuitenkin tulisi tiedostaa VALTAVA vastuunsa koulutettaviensa suhteen. omat kokemukseni kertovat, että näin ei ole ainakaan aikaisemmin ollut.
pisan testistä: se kertoo, että suomessa ei ole 'huonoja' oppilaita. se kertoo myös, että suomessa ei ole huippuoppilaitakaan. testin tulos perustuu käsittääkseni testin keskiarvoon. korjatkaa jos olen väärässä
ainiin - olen yhteiskuntatieteilijä / humanisti.
kiitoksia infosta. koetan tutustua oppaaseen pääpiirteittäin.
voitkin varmasti lukea aiemmasta viestistäni mitetteitäni, mikäli kiinnostaa.
Miten hemmetissä joku opiskeluunjohdatuskurssi voi olla 4op?
suomalaiset pärjäävät Pisa-testissä koska tänne otetaan vähemmän pakolaisia kuin muihin eurooppalaisiin maihin. Suomalaiset ovat tietysti tästäkin tilastosta ylpeitä.
"kaveripiirini sattuu olemaan niitä villejä koululaisia, joista opettajiensa ansiosta muuttuneet säyseiksi keskiluokkaa ihannoivia nuorukaisia - meillä menee hyvin."
Ei mene gradu tuolla kirjoitustaidolla läpi...
Teekkarit ovat nörttejä, jotka kerran vuodessa repäisevät ja kuvittelevat olevansa maailman napoja.
Kauppatieteilijät ja oikeustieteilijät ovat jo opiskelijoina pikkutakki-urasalkkumiehiä.
Lääkikseen pääsee vain hikipigot rillipäätytöt.
Teologit ovat uskovaisia, hihhuleita pakkokäännyttäjiä.
Humanistit ovat surkimuksia rillipääpitkätukkasivareita, jotka eivät valmistu mihinkään oikeaan ammattiin ja jotka polttelevat ruohoa, pummaavat rahaa ja haisevat pahalle.
Luokanopettajaopiskelijat ovat tekoreippaita ja äänekkäitä mölyäjiä, jotka luulevat tietävänsä kaikesta kaiken. Pojat ovat vähän hintahtavia.
Lääkikseen pääsevät vain hikipingot rillipäätytöt.
Lisäksi kasvatustieteen gradut ovat suppeita ja tieteellisesti mitäänsanomattomia ja yleensä ne tehdään ryhmätyönä. Yhdelle tekijälle tulee tutkimista vajaan proseminaarin verran. Se siitä kasvatustieteiden tieteellisyydestä. Koko luokanopettajien koulutus voitaisiin siirtää seminaareihin, kuten kansakoulunopettajailla ennen vanhaan. Miksi kasvatustieteilijä nykyään tarvitsee viisi vuotta, kun ennen riitti ylioppilaalle kaksi vuotta.
Onnistuit kokomaan vaalitsevat (pääosin negatiiviset) stereotypiat eri alojen yliopisto-opiskelijoista. Pitää vielä odottaa, että joku tosikko tai loukattu sielu vastaa viestiisi.
Marginaalisimmista ryhmistä voisi mainita vielä valtiotieteilijät ynnä muut sössölogit, jotka ovat vainoharhaisia viherpiireröfemakoita. Viestinnän opiskelijat ovat ylimielisiä paskiaisia, jotka työntävät nenänsä kaikkialle ja luulevat tietävänsä kaikesta kaiken. Matemaattis-luonnontieteellisessä opiskelevat ovat kuivia tosikoita, jotka viihtyvät paremmin laboratoriossa tai kirjastossa kaavoja päntäten kuin baareissa ja ihmisseurassa.
eikö tässä viestiketjussa ollut kyse arvojärjestyksestä? kääntäisin itse tämän stereotypioiksi. maisterin kanssa on kyllä harvinaisen helppoa olla samaa mieltä. en osannut itse kuvailla yhtä mainiosti.
eri luokanopettajilla nykyään, verrattuna opettajaseminaareihin (opettajakorkeakoulut, jonne pääsi vain ylioppilaat). Koko Jyväskylän yliopisto on syntynyt kansakoulunopettajaseminaarin ympärille.
Opettajakorkeakoulut olivat siis ennen vuotta 1969, jolloin muuten monet humanistiset tieteet olivat vielä lapsen kengissä.
GraduMies aivan oikeellisesti sanoi, miten valtava vastuu opettajalla on. Miksi ihmeessä sitten haluaisit, että lastasi opettaisi AMK-tutkinnon ihminen? Kaikki kunnia AMK:lle ja muillekin opinahjoille, mutta nyt kandidaattivaiheen opiskelijana en todellakaan olisi valmis siihen vastuuseen, vaikka hyvä opiskelija olenkin.
Tasapäistämisestä sen verran, että vaikka hyvä ( ei siis erinomainen) osaaminen on normi, en näe mitään syytä tasapäistämiseen. Nimenomaan yksilölliset oppijat haluaisi huomioida paremmin, ja tarjota jokaiselle oman tasonsa mukaisia tehtäviä. Käytännössä 30 oppilaan luokassa se ei vain onnistu niin hyvin, kun luokkaan on inklusiivisen koulun hengessä integroitu pari erityisoppilastakin.
Itse olin koulussa "häirikkö", kun kyllästyin lapsellisen helppoihin tehtäviin. Jos olisin saanut tasoni mukaisia tehtäviä, en usko että ongelmaa olisi ollut. Harmi, että sinunkaan opettajasi ei osannut/pystynyt sinun yksilöllistä oppimistasi huomioimaan, mutta voin sanoa että nykypäivänä kentällä olevat nuoret maisterit ovat jo etevämpiä tässä - kiitos "epätieteellisten" tutkimuksien. ;)
Vaikka sinulla maallikkona olisikin omat mielipiteesi opettajan ammatista, koulutuksesta tai vaikkapa peruskoulun tasapäistämisestä, ota huomioon että kasvatustieteilijät tietävät asioista paljon enemmän kuin sinä parin gradun lukaistuasi.
Ylipäätään yliopistoissa on pelkkiä vanhempiensa hemmottelemia ylimielisiä mulkkuja, jotka eivät ole koskaan olleet oikeissa töissä eivätkä tiedä oikeasta maailmasta yhtään mitään.
Sen sijaan ammattikouluissa opiskelee fiksuja, aliarvostettuja, rehellisiä, kunnollisia ja kaikin puolin mallikelpoisia ammattilaisia, niitä jotka haalarit päällä pitävät yhteiskunnan pyörimässä. Nämä vaatimattomat puurtajat tekevät parhaansa jotta asiat sujuisivat, sen sijaan yliopistoissa rehellisten veronmaksajien rahoilla vetelehtivät pilveä polttelevat, sivistyssanoilla leveilevät tekopyhät teeskentelijät vain yrittävät sotkea kaiken. Kuinka paljon paremmin kaikki olisikaan, jos yliopistot sun muut ammattikorkeaopistot suljettaisiin ja lähetettäisiin koko porukka rakennuksille oikeaa maailmaa oppimaan.
Me kokeilimme tätä Kiinassa 1960-luvulla ja toipumiseen meni parikymmentä vuotta! Ota selvää Kiinan kulttuurivallankumouksesta...
Tosiasiassahan ammattikouluissa opiskelee heikkolahjaista, peruskoulun juuri ja juuri läpipäässyttä porukkaa, joukossa liimanhaistelijoita, nuorisorikollisia ja lapsijuoppoja, joka ei ole mihinkään muuhun oppilaitokseen kelvannut.
Joe Joosuan mainitsemaa porukkaa sinne pitäisi saada: "fiksuja, rehellisiä, kunnollisia ja kaikin puolin mallikelpoisia ammattilaisia, niitä jotka haalarit päällä pitävät yhteiskunnan pyörimässä. Nämä vaatimattomat puurtajat tekevät parhaansa jotta asiat sujuisivat". Kaikkien ei todellakaan tarvitse mennä lukioon. Lukioon vain ne, joilla on edellytyksiä tiedeyliopistoihin (oikeisiin yliopistoihin ja korkeakouluihin) eli noin 20%. AMK:t ja muut höpökorkeakoulut voidaan lakkauttaa ja entiset opistot ja tekniset koulut ym. palauttaa. Sieltä valmistuneet sentään osasivat jotakin. Tekulaisista tuli työnjohtajia ja opiston puolelta valmistuneista suunnittelijoita. Nykyiset AMK:laiset eivät hallitse kumpaakaan.
"Sieltä valmistuneet sentään osasivat jotakin. Tekulaisista tuli työnjohtajia ja opiston puolelta valmistuneista suunnittelijoita. Nykyiset AMK:laiset eivät hallitse kumpaapaan."
Ilmeisesti sinulla on jonkinlainen amk-tutkinto taskussa kun noin asiantuntevia ja jämeriä mielipiteitä asiasta jakelet? Vai oletko kenties työnantaja ja sitä kautta asian todennut? Vaikutat olevan myös jo hieman vanhempaa sukupolvea, koska sinulla on hyviä kokemuksia opistotutkinnon suorittaneista?
Onko näin vai olenko ymmärtänyt jotain väärin?
...ymmärtänyt täysin oikein.
mikäli olisit voinut yhdistää mielipiteesi jollakin tapaa viestiketjun alkuperäiseen aiheeseen, tai niihin joiden suuntaan keskustelu on edennyt, olisimme voineet keskustella asiasta.
sitten tulevaisuudessa amis, ja sairaalassa teille annostelee lääkkeet ja hoitaa amis, raskaanaollessani seurantaa tekee amis, synnyttäessä kätilönä toimisikin amis jne.
Nämä ammatit vaativat AMK-koulutuksen, tradenomit ja medianomit ovat asia erikseen.
vaan nimimerkille Geggonen.
"Viestinnän opiskelijat ovat ylimielisiä paskiaisia, jotka työntävät nenänsä kaikkialle ja luulevat tietävänsä kaikesta kaiken."
Mihin perustat? Ihan mielenkiinnosta vain kyselen...
Ilokseni voin ilmoittaa, että myös Kambozhassa testasimme menetelmää ja "terminoimme" suuren joukon hyödytöntä intelligentsijaa, mm. silmälasien käyttäjiä.
senkin viestinnän opiskelija :)
Heh heh, todella helppo uskoa =D boaahhh
Talon piirtää arkkitehti tai opistoinsinööri, kyllä kai pätevä rakennusmestarikin voi talon piirtää. Onnistuukohan AMK-insinööriltä? Toivottavasti muut mainitsemani hommat tekee sairaanhoito-oppilaitoksen käynyt henkilö. AMK on vain nimillä kikkailua.
Taidat olla hieman yksinkertainen kaveri...
Tokkopa sen yksinkertaisempi kuin sinäkään.
AMK on edelleen pelkkää nimillä kikkailua plus lisäksi, että käytäntöä he eivät hallitse kovinkaan hyvin, jos otetaan huomioon ns. "harjoittelumäärät". Ennen tekuun ja opistoon piti harjoittelut olla suoritettuna ennen opiskelua. nykyään ei kaiketi tarvitse. Kyllä ainakin vielä luotan enemmän sairaanhoito-opiston /sairaanhoitajakoulun käyneeseen hoitajaan kuin AMK-yleisasiantuntijaan. Sattumalta satun tietämään jo työni puolesta koulutuksen tasosta jotakin.
Ja sinä vertaat suoraan toisiinsa henkilöitä joilla on eroa työkokemuksessa vähintään 3 vuotta? =D Jos siis vertailussa on vaikkapa opistosta juuri valmistunut insinööri ja amk-insinööri. Tätä ei tunnu moni muukaan tajuavan. Esimerkkinä nämä teollisuudesta kuuluneet kritiikit. Onhan tuo nyt päivänselvä asia ettei ilman työkokemusta hypätä mihinkään tehtävään suoraan koulunpenkiltä oli sitten koulutus mikä hyvänsä.
Aiemmin insinöörit, teknikot, sairaan- ja perushoitajat olivat valmistuttuaan valmiimpia työelämään kuin nämä nykyiset AMK-yleiskoulutetut ja syynä on se, että harjoittelu piti olla suoritettuna ennen opintoja. Opintojen aikana teknillisellä puolella valtion virastot palkkasivat näitä kesätöihin työnjohtotehtäviin eli opintojen aikana he tekivät jo tulevia työtehtäviään eivätkä sitten valmistuttuaan enää menneet harjoittelemaan työpaikoille.
Opinnot olivat selvemmin ammattiin johtavia eikä yleistä höpön höpöä. Tämähän nyt on valtion koulutuspoliittinen valinta eikä kenenkään tälle palstalle kirjoittavan syy.
Ja yritä itsekin ymmärtää sen käppyrän kokonaisuus.
Onhan täysin järjetöntä verrata erilaisesta järjestelmästä valmistuneita ihmisiä.
"Wanhoina hywinä aikoina" henkilöllä oli usein jo monen vuoden työkokemus taustaallaan aloittaessaan opistotasoiset opintonsa ja näinollen hyvät valmiudet hypätä suoraan koulunpenkiltä puikkoihin.
Tällähetkellä amk-opintonsa aloittavalla on pääosin työkokemusta takanaan 0 vuotta. Onko tuo siis ihme jos valmistuva henkilö tarvitsee esim. puolenvuoden- vuoden sisäänajovaiheen työelämään siirtyessään?
..vääntää, vastasit jo itse.
""Wanhoina hywinä aikoina" henkilöllä oli usein jo monen vuoden työkokemus taustaallaan aloittaessaan opistotasoiset opintonsa ja näinollen hyvät valmiudet hypätä suoraan koulunpenkiltä puikkoihin.
Tällähetkellä amk-opintonsa aloittavalla on pääosin työkokemusta takanaan 0 vuotta. Onko tuo siis ihme jos valmistuva henkilö tarvitsee esim. puolenvuoden- vuoden sisäänajovaiheen työelämään siirtyessään?"
Lääkis, oikis ja psykalaiset on top. AMK on pitkältä osin huuhaata (poikkeuksia toki löytyy).
Arvojärjestys yliopistossa tarkoittaa arvojärjestystä yliopistossa. AMK-palstalla voi asettaa amiskoita järjestykseen, jos joku nyt semmoista tahtoo mennä tekemään...
Enkö muka sanonu mitkä alat yliopistossa on mun mielestä arvostetuimpia? Ollaanpa sitä nyt kärttysiä.
... sen verran, että medisiinarit, luonnotieteilijät ja teekkarit eivät tunnu pitävän psykaa edes tieteenä, joten ainahan se arvostus riippuu siitä, kuka on arvostelemassa...
Totta kai, sehän on selvä. Yhtä lailla kuin taide ja musiikki on minun mielestäni humpuukia, toisen mielestä psykologia voi sitä olla.
"Kaikki saa olla, mitä on. Pääasia, että on. Niin paljon on niitä, jotka ei ole mitään."
-Matti Nykänen-
Voiko yliopistossa opiskella jos jännittää/pelkää paljon esiintymistilanteita esim. auditoriossa edessä puhumista...? Sorge totaalinen offtopicci..
minulta vietiin esiintymisen halu - monien muiden asioiden lisäksi - peruskoulussa. muistattehan kenen toimesta? :)
en ehkä ole tyyppi, joka muutenkaan esiintyisi mielellään ihmisten edessä. joidenkin harjoitustöiden ja seminaarien jälkeen olen kuitenkin alkanut pitämään esiintymisestä - ainakin niissä tapauksissa, kun saan ikään kuin toimia aihepiirini asiantuntijana.
yleensä esityksien pitäminen sitä paitsi rajoittuu pieniin ryhmiin, joissa on 5-10 henkilöä. mm. kaikki seminaarit joihin olen osallistunut, on lisäksi pidetty pienessä huoneessa, jonne kaikki kutakuinkin mahtuvat.
ei tarvitse pelätä. ryhmät ovat pienet ja hyvällä valmistelulla voit toimia aiheesi asiantuntijana.