Uskaltaakohan tänne tällainen mummu edes kirjoittaa, kun palstan päätarkoitus näkyy olevan isovanhempien haukkuminen.
Olenkohan ihan väärässä paikassa?
Olenkohan ihan väärässä paikassa?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
palstoja lukee, niin saa aika karmean kuvan ihmiskunnan tilasta eli kaikilla on asiat huonosti. Tämä johtuen siitä, että miksi avautua täällä siitä, miten hyvin menee ja ollaan onnellisia - eikä semmoisia viestejä jaksa kukaan lukeakaan..itse voisi rehellisesti kirjoittaa tänne, että mummoni ovat ihania, lapsi koulussa -palstalle, että menee hirveän hyvin ja parisuhdepalstoille, että olen onnellinen yms. Eipä noista mitään keskustelua syntyisi, veikkaan..
minun lapsellani on ihanat isovanhemmat vaikka välillä lyövät yli.
rakastan heitä ja he ovat ihania ja mahtavia ihmisiä!
Isovanhemmat on ihania:)))))
Ilman teitä ei pärjäisi ollenkaan. Teiltä tulee ne viisaat asiat elämän kokemuksella höystettynä, ja on ihanaa että jaatte ne lapsenlapsillenne.
Itseltäni mummi meni pois muutama vuosi sitten ja joskus itkeskelen kun ei koskaan saanut nähdä lapsenlapsenlastaan mitä justiinsa odotan viimesilläni:(
Mummiltani opin paljon sellaisia asioita mitä taas vanhemmiltani en. Osittain muunmuassa vanhemman ihmisen arvostus ja kunnioitus. Ja sitten ne ihanat tarinat mummin lapsuudesta, niitä tuli kuunneltua käsiposkella pirttipöydän ääressä, johon oli katettu mummin tekemiä maailman parhaita pullia ja kahvia:)))
Voi että kun ihmiset osaisivatkin arvostaa enemmän mitä heillä vielä on, kaikki on niin katoavaa. Itse 26 vuotiaana isän ja mummin menettäneenä osaan kyllä arvostaa vielä elossa olevia mummeja ja ukkeja ja tietysti vanhempiani!!!!
Moni varmaan saisi hermoromahduksen mun tilanteessa, niin kovasti äitini hössöttää ja määräilee ja on jo antamassa kasvatusvinkkejä, keksinyt nimiä ym. se on äidin (mummin) tehtävä, en osaa olla vihanen tai ottaa hernettä nenään asiasta, mun mielestä se on lähinnä ihanaa kun äitini niin kovasti asiasta on kiinnostunut. Samoin mieheni äiti:))
Ottakaa isovanhemmat aarteina vastaan, sillä sitä he ovat! Kunnioittakaa vanhempianne!
Oikein hyvää kesää kaikille isovanhemmille!!! :)
Omat appivanhemmat ovat aivan surkeita. He asuvat lähellä, mutta eivät ota mitään yhteyttä, vaikka kyseessä on heidän eka lapsenlapsensa. Viime vuonna he kävivät kolme kertaa kylässä, joka kerta kutsuttuina ja yksi kerroista oli vieläpä lapsen kastetilaisuus. Viime vuoden lopulla anoppi sanoi, että on ollut mielessä, että kävis joskus katsomassa, mutta ei ole saanut aikaiseksi.
jo ihan isovanhempien puolesta, he eivät varmaan tajua mitä menettävät, ja tietysti ennenkaikkea lasten puolesta! Höh.
Tällä palstalla purnataan paljon myös sellaisista isovanhemmista jotka ovat läsnä ja se lähinnä ketuttaa, joku mummi antaa valvoa liian myöhään, tai syöttää mitä sattuu tjtn muuta vastaavaa. Se on kyllä ihme että siitä täytyy purnata. Mummolassa on tarkotus olla minun mielestäni etuoikeutettu kaikkeen sellaiseen kivaan mitä ei välttämättä arjentouhuissa ole.
Toivottavasti appivanhempasi tulisivat "järkiinsä" ei ne lapset ikuisesti pieniä ole, sitten myöhemmin voi tulla pahamieli kun eivät ole olleet lasten kanssa alusta asti tekemisissä, eihän siinä oikein kerkiä sidekkään syntyä isovanhempien ja lasten välille.
Toivottavasti muut isovanhemmat ovat teillä enemmän sitten tekemisissä lasten kanssa.
Hyvää lämmintä kesää siulle ja lapsosille:)
Olivat minulle todella rakkaita. Äidin isääni en edes nähnyt, hän kuoli n. 2 vuotta ennen syntymääni. Äitini äiti taas eli pari vuotta pidempää. Harmittaa kun olin silloin niin pieni niin siellä ei tullut käytyä :/ muistan varmaan aina sen kun hänet tuotiin paareilla sairaalasta kotiin. Isäni puolelta pappa meni ensin. Hän oli huumorin tajuinen mukava ihminen jolla oli hauskat jutut, ja hän välitti paljon meistä lapsin lapsista, hän kuitenkin kuoli kun oli 3-5
Isäni äiti taas eli vaikka kuinka kauan pidempää. Kun pappa kuoli hän ei enää asunut entissessä kodissaan vaan muutti vanhain kotiin, ja välillä hän oli jalkavaivansa takia useaan otteseen sairaallassa. Viimemeiset kuukautensa ja viikkonsa mummu vietti sairaallassa. Kävin häntä aina silloin tällöin katsomassa. Kuitenkin viime vuonna kesäkuun alussa viimeinkin isovanhmepani kuoli :(
Aina välillä mietin millaista olisi jos he vielä eläisinät?
Oletko ajatellut etteivät appivanhempasi uskalla tulla kutsumatta tai eivät halua tungetella.
Näistähän näillä plstoilla paljon puhutaan ja isovanhempia syytetään.
Laita kutsu menemään, viestimiä on vaikka minkälaisia, niin näet mitä tapahtuu ja voit aivan reilusti heille sanoa että saa tulla myös ilman kutsua. Puhuen asiat selviää. Onnea vaan.