Olen sairastanut luulosairautta koko elämäni aivan pienestä asti.
Muistan vieläkin kuinka äitini joutui viemään minua lääkäriin milloin minkäkin vaivan vuoksi.
Olen aina kamalasti tutkiskellut itseäni.
Haluaisin löytää täältä toisen,joka myöskin pelkää hysteerisesti kaikkia sairauksia...Olisi paljon keskusteltavaa.
Muistan vieläkin kuinka äitini joutui viemään minua lääkäriin milloin minkäkin vaivan vuoksi.
Olen aina kamalasti tutkiskellut itseäni.
Haluaisin löytää täältä toisen,joka myöskin pelkää hysteerisesti kaikkia sairauksia...Olisi paljon keskusteltavaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Et sinä voi enään "Parantua", minä sairastuin kyseiseen noin 2v sitten aina joku kolotus esim niskassa.. nopsaan nettiin syöpä palstalle kattoon että olisiko samalaisia oireita ja sitten sairaalaan ambulansilla.
no paranin siitä oltua vuoden psykiatrisessa missä ei ole internettiä potilaiden käytössä eikä pääse googlettaan esim "Huimaus" tai "Ahdiustus"...
ja nyt olen "Terve" tosin se sairauksien etsiminen ja siitä parantaminen teki minun elämäni tyhjäksi, enään ei ole edes sitä pientä elämän halua.
mutta sanottakoot että sinä olet täysin terve jos lääkärit niin ovat sanoneen (tiedän! me emme lääkäreitä usko kun ajattelemme ettei ne kerro)
olin tosiaan niin sinnikkö että hoitajilta salaa kännykällä menin netti palstoille lukemaan että mikähän tämä oire nyt on esim lääkkeen sivu oire, että olisikohan joku paksu suoli syöpä, ja nyt ne vaan odottaa että kuolen onnellisena tietämättä mikä minua vaivaa (josko vaikka eläsin pitempään kun en tiedä).
meni viikkoja silleen etten uskaltanu illalla laittaa nukkuun ko luulin ja uskoin etten aamulla herää.
mutta se ei ole luulo tautia vaan sairauksien pelkoa, kuuluu samaan lääkitys piiriin kuin sosiaalisten tilanteiden pelko.
ja ilman muuta olen sairastanu ikäni paniikkihäiriötä, joka teki oireistani niin tuskallisia kun pieniki maha kivistus vetäs täys mittasen paniikki kohtauksen päälle..