Juuri sain kyseisiä lääkkeitä, kun olen kyllästynyt opamox 15 väsyttävään vaikutukseen.
Kaikkea ei hoksannut kysyä, tai lukea pakkausselostetta.
Siinä nyt sitten puhuttiin kouristuksista =!!
Kuinkahan yleistä semmoinen on, siis epileptisiako??!
Mulla on tosi vähäistä tarve jos ei mitään menoa, ja kun ei nyt ole töitäkään. Vain kun pitää jollain tapaa "esiintyä" niin sitten on pitänyt ottaaa puolikas opamox.
Lääkäri antoi matkaan 14 kappaletta cipralexia että pääsen kokeilemaan. Niitä pitäisi ottaa puolikas viikon ajan ja sitten jatkossa yksi aamuisin.
Mitäs jos saan jotain kauheita kouristuksia- ajatuskin kauhea. Varsinkin kun perheessä ei muut tiedä asioista.
Mulla ei ole siis masennusta tms. Sos tilanteiden pelkoa on, mutta kauppareissut yms ei ahdistele. Naama menee tulipunaseksi ja joskus nimen kirjoittaminen kauhistus. Puhumattakaan että pitäsi toisten seurassa kirjotella enemmälti.
Töissä kun olen ollut, on pitänyt ottaa tuntia ennen opamoxia - mahdollisimman vähän olen yrittänyt ottaa silloin. Työttömyys on nyt kestänyt jo melkoisen kauan.
Tässäpä pari kyssäriä. Mitään muita lääkkeitä en käytä. Miten uskallan kokeilla tuota cipralexia?
Propralia hän kirjoitti satunnaistilanteiden varalta. Oisko se lie sittenkin parempi ottaa hakea vain sitä, ja ottaa tarvittaessa?
Kaikkea ei hoksannut kysyä, tai lukea pakkausselostetta.
Siinä nyt sitten puhuttiin kouristuksista =!!
Kuinkahan yleistä semmoinen on, siis epileptisiako??!
Mulla on tosi vähäistä tarve jos ei mitään menoa, ja kun ei nyt ole töitäkään. Vain kun pitää jollain tapaa "esiintyä" niin sitten on pitänyt ottaaa puolikas opamox.
Lääkäri antoi matkaan 14 kappaletta cipralexia että pääsen kokeilemaan. Niitä pitäisi ottaa puolikas viikon ajan ja sitten jatkossa yksi aamuisin.
Mitäs jos saan jotain kauheita kouristuksia- ajatuskin kauhea. Varsinkin kun perheessä ei muut tiedä asioista.
Mulla ei ole siis masennusta tms. Sos tilanteiden pelkoa on, mutta kauppareissut yms ei ahdistele. Naama menee tulipunaseksi ja joskus nimen kirjoittaminen kauhistus. Puhumattakaan että pitäsi toisten seurassa kirjotella enemmälti.
Töissä kun olen ollut, on pitänyt ottaa tuntia ennen opamoxia - mahdollisimman vähän olen yrittänyt ottaa silloin. Työttömyys on nyt kestänyt jo melkoisen kauan.
Tässäpä pari kyssäriä. Mitään muita lääkkeitä en käytä. Miten uskallan kokeilla tuota cipralexia?
Propralia hän kirjoitti satunnaistilanteiden varalta. Oisko se lie sittenkin parempi ottaa hakea vain sitä, ja ottaa tarvittaessa?
Vastaukset 4
Vanhimmat
mutta saamasi lääkkeet ovat huomattavasti turvallisemmat käytössä kuin opamox. Lääkärisi on miettinyt asian, ja parhaaksi sinulle nähnyt, joten voit lopettaa miettimisen.
Olethan jo tänään ottanut ensimmäisen annoksen cipralexia? Tuolla määrällä ei kouristuksen vaara ole kovinkaan todennäköinen.. Luulen että olet lukenut jostain yliannostus -kohdasta..
http://www.coronaria.fi/www/mtv3/laakkeet.php?id=1474
Jotenkin en vielä uskaltanut, jos tulee 2 ensim viikon aikana ehkä pahempia oireita...
Ei olisi kiva lähiviikkoina oireilla tässä kun menoa tiedossa.
Ajattelin hakea tuota propralia ja kokeilla sitä..
Kun en siis tosiaan käytä lääkkeitä, ei särky- tai muitakaan.
Tuota opamoxia olen joskus tuiki harvoin ottanut puolikkaan jos jotain vähänkin "menoa ja tai esiintymistä", muuten en.
Jos sitä oliskin yksinäinen ihminen että vois rauhassa potea jos jotain ilmenee.
Kun en ole masentunut mielestäni.
REAGOIKO nuo kaksi lie auringon kanssa, pitääpäkin kysyä ensin se asia. On aika olennaista tänä aikana..
...ei tosin kovin vankasta kokemuksesta sanoisin että kuulostaa joiltain osin aika tutulta ja minä käyttäisin ainoastaan propralia.
estää "sydämen tykytystä" ja sitä kautta käsien tärinää ja punastumista. sitä kautta pikku hiljaa alkaa saamaan varmuutta erilaisiin tilanteisiin kun ei tarvitse tilanteen lisäksi jännittää omaa punastumistaan tai muuta.
Moikka!
Sun ei todellakaan kannata jännittää sen lääkkeen ottamista.Itse käytän samaa lääkettä, jo 7 kk. Kärsin samoista oireista kuin sinäkin, mutta ajan mittaan oireet vain pahentuivat, ja lopulta kaikki normaalit arjen toimet kävivät voimille.Jännitti ihan pirusti enkä kyennyt edes töihin.. Siis ennen kuin oireet pahentuvat, kannattaa aloittaa lääkitys. Itse käyn myös terapiassa selvittämässä niiden oireiden perimmäistä syytä, sillä ennen olin erittäin sosiaalinen normaali ihminen. Lääkkeistä sellainen, että ensimmäisen viikon aikana voi tuntua vähän hassulta ja oireet voivat tuntua entistä pahemmilta, mutta se menee ohi!Lupaan sen..Ja itse suoriudun elämästä hyvin ja pystyn normaaleihin jttuihin taas, mutta silti joka kerta kun menen ja teen tuttuja juttuja niin aina on olemassa se sama jännitys, mutta uskon siihen, että kaikki on kohta taas mallillaan!Onnea sinullekin!