Asiani koskee alkoholismia käsittelevää kirjallisuutta ja seuraavaa asiaa siihen liittyen: Valaiskaapa AA:laiset meitä ei-AA:laisia seuraavalla: Miksi Raimo Kojon mainio kirja "Irti viinasta" on AA:n ns. mustilla listoilla?
Irti viinasta
irronnut
161161
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tuota en tiennytkään. Kuka sellaisia listoja julkaisee? Itse olen lukenut k.o. kirjan kolmeen kertaan ja on mielestäni alan "aatelia", todella mainio kirja!
Oletko kokeillut? Kehaisepa siis kirjaa muutamassa seuraavassa palaverissasi.
AA on nimettömyys perusteella toimiva yhteisö, kun kirjoitetaan alkoholismista. Niin tämä kirja perustuu, AA toimivien askelten ja perinteisten mukaan. AA kirjallisuutta saat varmaan joko netistä tai puhelimitse.
Puhehan ei nyt ole ko. kirjan myymisestä, vaan siitä keskustelemisesta. Varmaan itsekin osaat erottaa nimettömyyden perinteen ja vapaan keskustelun toisistaan. Eri asia tietysti on se, miksi keskustelu ei olekaan niin vapaata kuin luulisi. Siitä tässä on kysymys.
AA ja Al-Anon -ryhmät eivät ole kirjallisuuspiirejä, vaan niissä kerrotaan omista kokemuksista ja oivalluksista. Vaikka joskus aika väljästikin, on aina kysymys alkoholismisairaudesta ja sen kanssa elämisestä.
Ainakaan Al-Anon -ryhmässä ei ole kiellettyä mainita, että on saanut jostain kirjasta/elokuvasta/jumalanpalveluksesta tms. virikkeitä. Mutta ei me ruveta omaa kirkkokuntaa tai lempikirjailijaa mainostamaan. Puhutaan omasta itsestä, ei kirjoista, omasta kirkkokunnasta, puolueesta tai muista harrastuksista - ellei asia liity yhteiseen ongelmaamme, eli siihen miten elää alkoholismiolosuhteissa ja toipua niiden aiheuttamista vaurioista.
Voishan sinne ottaa mukaan myös keskeneräiset neule- ja virkkuutyöt, viikatteen teroitukset ja kauhan vuolemiset... mutta kun kysymys on molemmissa yhden asian liikkeestä.
Uskoisin, että useimmat Al-Anonin jäsenet ovat lukeneet Tommy Hellstenin kirjoja ja myös mainitsemasi Raimo O. Kojon kirjan, Tuulaliina Variksen Olkimarsalkana jne. Mutta homma leviäisi ihan kokonaa, jos jokainen toisi ryhmään omat suosikkikirjansa.
Pidetään asiat yksinkertaisina.
En tunne AA:ta, enkä ole lukenut Kojon kirjaa. Kovin herkkänahkaiselta kuitenkin vaikutti vastauksesi sinänsä asialliseen keskustelunavaukseen. Eiköhän ne virkkaamiset ja kauhanvuolemiset kuitenkin ole aika tavalla eri asia kuin keskusteleminen kirjasta, joka ymmärtääkseni käsittelee alkoholismia ja siitä toipumista. Eli aihepiiri on jotakuinkin identtinen AA:n ohjelman kanssa, vaikka keinoissa varmasti eroa onkin. Rinnastus käsitöihin vaikuttaa mielestäni oudolta.
Veit sanat näppiksestäni! AA-ryhmiä on kahdenlaisia, sisäänpäinlämpiäviä ja vähemmän sisäänpäinlämpiäviä. Edellä mainittuja voisi tosiaankin nimittää eräänlaisiksi ompelukerhoiksi.
Jos Kojon kirja on tehnyt sinuun syvän vaikutuksen ja antanut halua etsiä raittiutta, en usko että kukaan estää sinua mainitsemasta siitä omassa puheenvuorossasi AA tai Al-Anonryhmässä.
Mutta emmehän me halua suljettuihin ryhmiin myöskään terveydenhuollon edustajia, sosiaalityöntekijöitä, pappeja, vanginvartijoita, taksinkuljettajia tms. jne. puhumaan muiden alkoholismista oman ammattinsa näkökulmasta - sen sijaan tavallisina toisten tukea tarvitsevina alkoholisteina tai alkoholistin läheisinä he ovat tervetulleita.
Jotkut juhlatilaisuudet tai muut erityistilanteet ovat poikkeus.
Omassa Al-Anonryhmässäni on henkilöitä, jotka ovat ammattinsa takia alkoholismin asiantuntijoita (sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä, kuraattori, kuntoutuslaitoksen ammatillinen opettaja...). Ryhmässä olemme kuitenkin kaikki samalla viivalla läheisen alkoholismista kärsivinä ja toisiamme tukevina ryhmän jäseninä.
Tuollainen ulkopuolinen kirja olisi hieman samaa kuin se, että joku asettuisi ammattinsa takia erityisasemaan. Käytämme vain Al-Anonin Maailmanpalvelun hyväksymää kirjallisuutta ryhmissämme. Niiden tekijät ovat nimettömiä tavallisia Al-Anonin jäseniä, eivät ammattikirjailijoita tai mitään ammattinsa puolesta erityisasiantuntijoita.
Ja muuten sellaistakin on nähty, että jotkut ovat yrittäneet ottaa käsityöt ryhmään mukaan. Ei siis ollut vitsi. Mutta jos sille linjalle mennään, niin kohta siellä yksi pelaa pasianssia ja toiset kaksi shakkia keskenään.
virtauksiin.
Hohhoijaa.
Sitaatti, tuo älyn säihkyvä korvike... Tukeeko selvinpäin oloa joutavan sanahelinän toistelu ulkomuistista? Mitä pitää sisällään käsite "ulkopuolinen virtaus"? Miten niin ei ota kantaa? Eihän tässä kukaan mitään kirjallisuusarvostelua käsittääkseni ole pyytänyt. Selitä kansantajuisesti, niin että AA -liturgiaan perehtymätön maallikkokin ymmärtää. Kiitos.
koska en ole säihkyvä-älyinen sanaseppo. Ensimmäisen viestin kirjoittaja mainitsi joistain mustista listoista. AA:n ei tarvitse tehdä mistään listoja, koska se ei ota kantaa ulkopuolisiin asioihin.
AA-ryhmien palavereissa ei keskustella vaan kerrotaan oma kokemus, yleensä jostain askelestamme tai perinteestämme. Pienissä 2-3 hengen kokouksissa saattaa syntyä myös keskustelun tapaista.
Voit kysyä lisää, jos en osannut kirjoittaa riittävän selkeästi.
Ongelmana on AA -terminologia, jota AA -toimintaan syvällisemmin perehtyneet viljelevät puheessaan. Tavalliselle AA:ssa käymättömälle juopontöhkäleelle nämä tarinat kuullostavat täysin käsittämättömältä koodikieleltä. Esimerkiksi tämä "ulkopuolinen virtaus", jota selvensit kertomalla että AA ei ota kantaa ulkopuolisiin asioihin. Minkä ulkopuolisiin? Alkoholismin aihepiirinä? AA:n? Yksittäisen ryhmän? Yksittäisen palavereissa kävijän? Toisaalta mikä se AA, joka ei ota kantaa, loppujen lopuksi on? Onko kyseessä järjestö, joka ei järjestönä ota kantaa "ulkopuolisiin asioihin", vai sitooko sääntö jokaista AA:ssa kävijää, siten ettei yksittäisenä AA:laisena voi ilmaista mielipidettään jos on vaarana että sen tulkitaan edustavan laajemmin AA:laisten mielipidettä?
Edelleen puhut "omasta kokemuksesta", "askelestamme" ja "perinteestämme". Sanoja jotka eivät kerro AA:ta tuntemattomalle yhtään mitään. Laajempi käsitteiden läpikäyminen ei liene tällä foorumilla tarkoituksenmukaista, eikä tarpeellistakaan, yritin vain tuoda esiin sen tosiasian, että tällä palstalla notkuu myös sellaisia raitistuneita (ja varmaan raitistumattomiakin) juoppoja, jotka kokevat "AA salakielen" käytön keskusteluissa kiusallisena. On vaikea keskustella kun ei ymmärrä termejä. Ja toisaalta se saa AA:n kuulostamaan ikävästi sisäänpäinlämpiävältä ja salaseuramaiselta, mikä ei liene tarkoitus.
AA järjestönä ei tosiaan ota kantaa mihinkään sen itsensä ulkopuolisiin asioihin, esim johonkin kirjaan, vaikka se käsittelisi alkoholismia. Ryhmät toimivat itsenäisesti, kunhan eivät vahingoita suuresti muita ryhmiä tai AA:ta. AA:n jäsenet toimivat omissa asemissaan yhteiskunnassa ja ottavat omissa nimissään kantaa asioihin, jotka heitä kiinnostavat tai koskettavat, vaikkapa alkoholipolitiikkaan. Toimimme toveriseurassamme ulospäin nimettöminä.
Kokemuksemme on lyhyesti sitä, miten joimme ja alkoholisoiduimme, miten tulimme AA:n piiriin ja millaista elämämme on raittiina.
Askelet ja perinteet ovat toipumisohjelmamme runko. Niistä löydät tietoja AA:n nettisivuilta. AA:lla on avopalavereja, joihin voi tulla kuka tahansa ja suljettuja, jotka on tarkoitettu alkoholisteille. Halutessasi soita 09-750200,(klo 9-21) sieltä saat paikkakunnallasi kokoontuvista ryhmistä tietoja ja voit noutaa sieltä tai lähiryhmistä ilmaista kirjallisuutta lähempää tutustumista varten.
Toivottavasti selkiytti asioita, emme tosiaan halua sulkea joukostamme pois ketään, joka hakee apua juomisesta vapautumiseen.
"Kokemuksemme on lyhyesti sitä, miten joimme ja alkoholisoiduimme, miten tulimme AA:n piiriin ja millaista elämämme on raittiina."
Raimo Kojo kertoo samoista asioista kirjassaan. Aika pitkälle tunnenkin olevani hengenheimolainen Kojon suhteen.
Toistan kysymykseni toisella tapaa: Miksi tunnoistani puhuminen ei ole AA-ryhmässä "suotavaa"?
koskaan palaverissa, missä olisi puhuttu tästä kirjasta. Vastaukseni on, että en tiedä mutta niissä ryhmissä, missä olen käynyt, saa kyllä puhua tunnoistaankin. Ovathan tunnotkin kokemusta ja yksi osa alkoholismia on juuri tunne-elämän yliherkkyys.
Totean vielä, että palaverikäytäntöjä on monenlaisia.