Parin epäonnistumisen jälkeen keräilen jälleen rohkeutta uuteen yritykseen. Toivottavasti nyt onnistuisin. Olen kovasti yrittänyt miettiä missä ja miksi viime hetkellä ohjasin sivuun tai miksi lääkkeitä ei ollutkaan tarpeeksi.
keräillen rohkeutta
jälleen
11498
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Lääkkeitä pitää varmaan olla aika paljon... Minä olen pari kertaa hotkaissut mielestäni tosi ison annoksen, mutta ei ole riittänyt. Epäilen noita vihannesjuttujakin: että muka vammautuu jostain lääkkeistä.
rauhoittavilla ja unilääkkeillä on vaikea saada itseään hengiltä. Tuntuu kuitenkin, että haluaisitko kuitenkin elää, kun olet ohjannut sivuun yms.
Itse yritin itsemurhaa lääkkeillä kolme ja puoli vuotta sitten, omaisille sanottiin ettei tiedetä selviänkö. Olin tehohoidossa. Olisin voinut saada pahan aivovaurion, joten ne jutut ovat totta. Onneksi en saanut. Vuosi meni ennenkuin elämänhalu palasi (elin vain läheisteni vuoksi ja toivoin saavani kuolla). Nyt olen elämänhaluinen ja iloinen siitä, että elän. Elämä on täynnä kiinnostavia asioita. On myös vaikeita hetkiä, mutta nyt tiedän, että niistä selviää jo nopeasti, jopa parissa päivässä.
SIIS JAKSAKAA! ELÄMÄ ON IHAN KIVAA KUNHAN JAKSAA ODOTTAA PARANEMISTAAN!
Ja pitäkää huolta, että saatte hyvät lääkkeet ja hyvää terapiaa.
Ei masentuneena jaksa pitää huolta että saa kunnon lääkkeet ja terapiat. Siksihän tämä niin pirullista onkin. Kaikki lähipiirissä ovat jo aikoja sitten väsyneet ja luovuttaneet ja heille voi olla jopa helpotus että masentunut siirtyy manan maille.
Mulla tuli niin raju romahdus, että tunsin etten jaksa enää. Jaksoin sentään mennä työterveyshhoitajalle, joka tajusi, että nyt on hätä ja siitä lähti hoito eteneen. Ikävää ettet sä ole jaksanut.
terapiaan ja lääkkeitäkin valvotaan niin ettei niistäkään mitään apua saa, kun vien reseptit uusintaan aina syynätään miten paljon ja milloin voipi saada jotain lääkettä. Toisinaan pitää kavereilta pyytää jotain ahdistus, mielialalääkkeitä kun omat ei riitä! Eli Suomessa ei hoitoasiat ole ollenkaan kunnossa, itsellä vaan nuo lääkkeet, muuta apua ei saa, ettei se halu "parantua" ole aina omaa syytä tai viitsimisestä kiinni. Asiat terveysalallla, varsinkin mielenterveyspuolen on ihan surkeesti hoidettu. Tosissaan joskus tekis mieli luovuttaa ja ehkä sekin päivä koittaa, tämmöstä rämpimistä koko elämä tai mitään elämistä kun vaan olemista. Alkuperäiselle kirjoittajalle toivon että jaksais ja ehkä Sun paikkakunnalla on paremmat hoitomahdollisuudet tai edes vertaistukea!
Muutin pienemmältä paikkakunnalta pk-seudulle ja siihen loppui sitten hoitokontaktit. Nyt reseptit uusitaan siten, että kun tänään loppuu lääkkeet niin tänään pitää hakea uusittu resepti. Esim päivääkään aikaisemmin sitä ei saa.
Kyllä tää alkaa olla tässä taas. Kyllä minäkin kaipaan elämää, mutta vittu kun sitä ei hetkeäkään saa. 1-2 tuntia vuorokaudessa uni armahtaa ja loppu on itkua, taistelua, harhoja ja kaotiaa. Ja vielä pitää rohkeuttakin kerätä uuteen yritykseen. Vittu kun ei edes rohkeutta ole suotu vaan jumala iskee molemmille poskille, niinkuin sillä kusipäällä on tapana.
Myy itsesi tieteelle, elävänä.
saatat saada uuden elämän ilon, siinä ohessa kun sinuun testataan naaman maalaus tuotteita.
Okei. Anna jotain yhteystietoja niin ryhdyn rotaksi. Sillaltahan voi hypätä vasta ensi kesänäkin...
Liian monimutkaista. Jostain perverssistä ehkä hauska idis. Meitä on joka junaan ja valitettavasti jotkut pääsevät asemalle asti.
tonkimaan roskiksia kun sun kielenkäyttös on just sellasille tyypeille ominaista.
fiksua kirjoitettavaa, niin tuollainen teksti osoittaa oman pääsi tyhjäksi, kun Sulla kokemusta koe-kaniinina olosta voisit vaik siitä kertoa Onks siel kiva olla ja mitä kokeita ne Sulle tekee ja liksaahan siit ei saa kun ei sieltä päästetä ihmisten ilmoille enää!