paniikkihäiriöitä ja muita tuntemuksia

eli paniikkihäiriö oireet ovat ahdistuskohtauksia eli
kaupan kassalla tulee olo että just nyt on päästävä
ulos kaupasta tai alan hyperventiloimaan.
Silloin vaan keskitän katseeni johonkin ja
toivon saavani korttini nopeasti takaisin,
sekä hengittelen rauhallisesti siis jos pystyn.
Kaikki vieraat paikat ahdistaa jne...
Tätä olen jo muutaman vuoden sairastanut,
mutta vasta nyt olen tajunnut tämän olevan Paniikkioireilua.
Luulin aina, että on joidenkin Epilääkkeiden sivuvaikutuksia,
koska usein on lääkkeitäni vaihdettu,
on hankalaa tietää mikä johtuu mistäkin.
Omalla kohdallani uskon Epilepsian puhkaisseen Paniikkihäiriön minulle.
Nyt lääkitys on siihen ja enään en panikoi yhtään.

Kysymyksiisi en osaa vastata,
mutta jospa tämä vähän aukaisee sinulle
tietoa paniikista ja Epistä.

Ystävälläni tuli paniikkihäiriö sairastettuaan epilepsiaa useamman vuoden.Se on ilmeisesti tavallaan epilepsian auheuttama, koska mieli on ahdistunut kyseisen sairauden takia hänellä.Mutta sillä ei muuten ilmeisesti ole yhteyttä epilepsiaan.Mutta nämä jututhan ovat tietenkin yksilöllisiä,enkä ole lääkäri.:)Hänellä on erikseen lääkkeet paniikkihäiriöön.Itsekkin olen joskus saanut paniikkihäiriö kohtauksia, mutta se oli ennen kuin edes sairastin epilepsiaa.

aineenwaihduntawaiwoihin (sokeritauti},syötkö yöllä,tai paljon t:¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤¤

Mulla oli jossain vaiheessa pahempikin paniikkihäiriö, joka sai alkunsa epilepsiasta, mutta vain koska paniikkikohtaukset aiheutui siitä että alitajuisesti pelkäsin epilepsiakohtauksen saamisesta.
Lääkkeiden avulla ohi ajan myötä.

Lihaskouristelut eivät kylläkään liittyneet paniikkihäiriööni, vaan lähinnä kylmä hiki, huimaus, pelko, huono olo, ahdistuminen (joka lopulta meni ihan liiallisuuksiin).

Hei, tää on jo vanha keskustelu, enkä tiedä lukeeko tätä enää kukaan, mutta en viitsinyt aloittaa uuttakaan, kun kerta tästä on jo puhuttu.
Itse sain keskiviikkona kuulla neurologilta, että mulla on paniikkihäiriö.
Sain kaksi isoa kohtausta helmi-maaliskuussa, jonka jälkeen lääkitys vaihdettiin. Keväällä sitten alkoi tulla "kohtauksia", joissa pää tuntui oudolle ja olo oli vähän huimaava. Huulet puutui oudon pisteleviksi ja silmät haritti, eikä katse kohdistunut mihinkään kunnolla. Suuta kuivasi. Ei siihen sen ihmeempää paniikkia liittynyt, koska pian huomasin, ettei tuo olo tarkoita epikohtauksen alkua, vaan on joku oma juttunsa. Sain soittoajan neurologille, koska epäilin uusien lääkkeiden sivuvaikutuksia, mutta se antoikin selvän diagnoosin, että paniikkihäiriö. Olisi antanut heti lääkkeetkin siihen, mutta kieltäydyin toistaiseksi, koska noi kohtaukset on olleet tosi lieviä. En myöskään usko, että tuo tuosta pahenee, paremminkin ne ovat alkaneet jo harveta. Seurataan tilannetta, mitä tää pää seuraavaksi keksii. Kun on pientä vikaavikaavikaa... :)
Uskon siis, että koska talven isojen tajuttomuuskouristuskohtausten jälkeen kohtauspelko lisääntyi, se sitten laukaisi paniikkihäiriön. Niin "yksinkertaista" se on.