Olen 18-vuotias tyttönen ja olen syksyllä aloittamassa abivuoteni.
Epäilen että minulla on paniikkihäiriö. Siskollani on se ja tiedän siitä jo jonkin verran.
Minulla ei ole vielä ollut suurempaa kohtausta. Usein koulussa, virastossa, linja-autossa tai kaupassa alkaa hermostuttaan, hikoiluttaan ja tärisyttään. Hikoilu on sellaista kylmää hikeä ja pulssi nousee kovasti. Tuntuu että on pakko päästä pois tai happi loppuu ja sekoaa. Olen ollut myös pitkän aikaa masentunut ja minulla on myös jonkin verran ongelmia alkoholin käytön suhteen.
En kestä myöskään mitään kofeiinipitoista, en edes teetä. Siitä tulee samanlaiset oireet kun kuvasin jo aikaisemmin.
Pikkuhiljaa olen alkanut välttää näitä paikkoja parhaani mukaan, mutta pelkään että en voi enää mennä syksyllä kouluun ellen saa apua.
Eli kysymykseni on mistä saan apua? Menenkö ihan vaan terveyskeskuksen lääkärille vai onko parempi mennä yksityiselle?
Epäilen että minulla on paniikkihäiriö. Siskollani on se ja tiedän siitä jo jonkin verran.
Minulla ei ole vielä ollut suurempaa kohtausta. Usein koulussa, virastossa, linja-autossa tai kaupassa alkaa hermostuttaan, hikoiluttaan ja tärisyttään. Hikoilu on sellaista kylmää hikeä ja pulssi nousee kovasti. Tuntuu että on pakko päästä pois tai happi loppuu ja sekoaa. Olen ollut myös pitkän aikaa masentunut ja minulla on myös jonkin verran ongelmia alkoholin käytön suhteen.
En kestä myöskään mitään kofeiinipitoista, en edes teetä. Siitä tulee samanlaiset oireet kun kuvasin jo aikaisemmin.
Pikkuhiljaa olen alkanut välttää näitä paikkoja parhaani mukaan, mutta pelkään että en voi enää mennä syksyllä kouluun ellen saa apua.
Eli kysymykseni on mistä saan apua? Menenkö ihan vaan terveyskeskuksen lääkärille vai onko parempi mennä yksityiselle?
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hei!
Mene terveyskeskuslääkärille. Älä anna jäädä asian siihen, jos se vaan kirjoittaa sulle lääkkeitä. Yritä päästä mielenterveystoimistoon ja siellähän sitten onkin oma psykiatri.
Alkoholi sun kannattais jättää pois kokonaan, se vaan pahentaa.
Itse jouduin aikoinani jättämään lukion kesken, en kertakaikkiaan kyennyt menemään kouluun. Mulla ei ollut hajuakaan siitä, mikä mua vaivaa. Eikä sitä siihen aikaan kyllä tajunneet lääkäritkään.
Olen elänyt yksinäisen elämän. Loputonta taistelua rauhoittavien ja alkoholin kanssa. Hanttihommia, työttömyyttä, työkyvyttömyyttä...
Toivon sydämestäni, että saat apua ajoissa!
Mene yksityiselle jos on varaa. Jos ei mene keskukseen. Tärkeintä et teet sen hetimiten. Mitä odottelet? Jos on tarvetta, älä mieti syksyyn vaan aloita nyt. Lääkkeet eivät saavuta tehoaan heti, eikä terapia auta päivässä.
Keskuksesta tilasin ajan omallelääkärille, joka antoi lähetteen mieleterveystoimistoon.
Siskollasi on se? Eikö hän tiedä mitään vai eikö myönnä omaavansa häiriötä? Teillä olisi mainio tilaisuus perustaa kahden hengen toimintaryhmä ja jakaa kokemuksia & hoitaa näitä juttuja yhdessä.
Sekin ehkä helpottaa kun muistaa että pahin vihollisesi olet sinä itse. Syksyllä alkava koulu ei ole peikko vaan sinä itse olet alkanut siitä sellaista mieleesi muokata. Jos muistat ei pienenä siellä sängyn allakaan ollut mitään. Mutta kun siihen oikein uskoi ja keskittyi ei kohta enää uskaltanut liikahtaa ja saattoi kuulla pedon hengityksen.
Alkoholia tekee tietysti mieli, et saa edes hetkeksi itsevarman ja rennon olon. Ihan ok aina välillä kunhan muistaa et kyseesä on liuotin ja kunhan ikävuosia kertyy alkaa tulokset näkyä jos liiottelee vai pitäskö sanoa liuottelee:)
Mut mitä maksasta jos tilalle saa sosiaaliset taidot??? No nuo taidot ovat tiätty yhtä kaikki niinkuin väärennetty rolexi, mut hei on sekin joskus kivempi kun aina ilman kelloa;)
Kouluun vaan kokeilemaan. Hyvin se menee. Kolmenkymmenen vuoden päästä kun istut johtajan tuolillasi ja muistelet huimaavan humaavia lukiopäiviäsi. Tulee sinun niitä niin ikävä että päätät tilata kannullisen teetä ja lähteä lintsille viettämään jännää päivää;)
Kyllä minä vaan suosittelen kaikkia paniikkihäiriöisiä jättämään alkoholin kokonaan.
kysyn että miksi kokonaan pois?? Itse olen sairastanu n.6 vuotta PH:tä. Ja minulla on ollu sen kanssa vaikeita vuosia ja niin myös helppoja.
Ja sillon kun oli vaikeaa niin söin päivittäen xanoria 0,5-1,5 mg /pv ja nyt on ollu taas vuoden
verran helpompaa ja en oo syönny vuoden aikana kuin n. 3mg xanoria.. Ja olen juonnu alkoholia n.1-2 kert.kk.. et miksi minun pitäisi se jättää
kokonaan pois??
Kiitos kaunis kaikille kannustuksista ja neuvoista.
Siskollani on jo diagnosoitu paniikkihäiriö kuusi vuotta sitten ja ei nykyään enää tarvitse lääkitystä siihen.
Ei se auta ku ottaa itseään niskasta kiinni ja varata aika lääkäriin.
Nyt on mennyt melkein viikko ilman alkoholia ja olen hautautunut kämpille. Kaverit ei tiedä mun olosta ja tuskin ymmärtäisivätkään. Onneksi on musiikkia; se auttaa kaikkeen:D
Hei Elina, tsemppiä ja jaksamista sulle :) Jos haluat vaihtaa ajatuksia, meili on [email protected]
Ihan vaikka vain sen takia alkoholi pois, että se on sellainen keskushermoston kaaostilan aiheuttaja, että se saattaa laukaista paniikinkin.