Mikähän siinä on, etten

En tiedä miksi olisin erilainen kuin muut, mutta siltä vaan tuntuu? Kaikkihan sitä ovat erilaisia, mutta toiset varmaan vaan enemmän kuin toiset...

ei todellakaan halua samoja asioita.

että kaikki kirjoitti:

ei todellakaan halua samoja asioita.

ovat nimen omaan aivan samoja.

mulla ei vaan kemiat ja mielenkiinnon kohteet tunnu valitettavasti kohtaavan oikein kenenkään kanssa...tulen kyllä toimeen useimpien ihmisten kanssa, mutta jotain jää silti puuttumaan, että voisi kehittyä ystävyys.

Enkä omasta mielestäni ole luonteeltani mitenkään mulkku tms eikä toisaalta vaatimukseni seuran suhteenkaan ole mitenkään erityisen korkealla. Olenkin miettinyt, että olenkohan jotenkin autistinen tms, kun en pääse kenenkään kanssa oikeen samalle taajuudelle.

alkup.kirjoittaja kirjoitti:

mulla ei vaan kemiat ja mielenkiinnon kohteet tunnu valitettavasti kohtaavan oikein kenenkään kanssa...tulen kyllä toimeen useimpien ihmisten kanssa, mutta jotain jää silti puuttumaan, että voisi kehittyä ystävyys.

Enkä omasta mielestäni ole luonteeltani mitenkään mulkku tms eikä toisaalta vaatimukseni seuran suhteenkaan ole mitenkään erityisen korkealla. Olenkin miettinyt, että olenkohan jotenkin autistinen tms, kun en pääse kenenkään kanssa oikeen samalle taajuudelle.

No mitkä on sitten ne sun mielenkiinnonkohteet? Millaista musaa sä kuuntelet? Mistä asioista sä tykkäät jutella? Mitä sä haluat tehdä?

alkup.kirjoittaja kirjoitti:

mulla ei vaan kemiat ja mielenkiinnon kohteet tunnu valitettavasti kohtaavan oikein kenenkään kanssa...tulen kyllä toimeen useimpien ihmisten kanssa, mutta jotain jää silti puuttumaan, että voisi kehittyä ystävyys.

Enkä omasta mielestäni ole luonteeltani mitenkään mulkku tms eikä toisaalta vaatimukseni seuran suhteenkaan ole mitenkään erityisen korkealla. Olenkin miettinyt, että olenkohan jotenkin autistinen tms, kun en pääse kenenkään kanssa oikeen samalle taajuudelle.

Minäkin tunnen että olen täysi idiootti.Olen vanhempi nainen.Tuntuu ettei mikään onnistu vaan kaikki aina menee pieleen.Ei välitetä.Me ollaan niin pieniä kirppuja maailman kaikkeudessa että pyörryttää.Kirjoittele jos kiinnostaa? [email protected]

omasta mielestämme. kirjoitti:

Minäkin tunnen että olen täysi idiootti.Olen vanhempi nainen.Tuntuu ettei mikään onnistu vaan kaikki aina menee pieleen.Ei välitetä.Me ollaan niin pieniä kirppuja maailman kaikkeudessa että pyörryttää.Kirjoittele jos kiinnostaa? [email protected]

Kaikkihan me ollaan omanlaatuisia ja melkein aina jonkun mielestä mulkkuja. Ei kaikkia voi miellyttää. Eikä se että olisikin kavereita tahi jonkunlaista sutinaa meinaa sitä etteikö voisi olla yksinäinen. itse olen välillä hyvinkin yksinäinen vaikka kavereita on ja miehetkin välillä saattaa perääni katsella. Ongelmana on vain se että en löydä poikaystävää, vakituista kivaa miestä, joka vaikka vaan on siinä. Ja kun sitä niin hanakasti etsin niin kehitän jotain typeriä tunteita jotakuinkin kaikkia miehiä kohtaan, joita tapaan. Tästä taas pästään hyvin oravanpyörään, eli kun sitten mies sanoo että ei kiinnosta, surustun, ja olen taas niin kovin yksinäinen ja etsin taas jotain kohdetta tunteilleni.

Välillä näin, ehkä se maailma tästä vielä muuttuu. Ja jos ei niin sitten eletään tätä elämää tässä maailmassa.

siskoseni kirjoitti:

Kaikkihan me ollaan omanlaatuisia ja melkein aina jonkun mielestä mulkkuja. Ei kaikkia voi miellyttää. Eikä se että olisikin kavereita tahi jonkunlaista sutinaa meinaa sitä etteikö voisi olla yksinäinen. itse olen välillä hyvinkin yksinäinen vaikka kavereita on ja miehetkin välillä saattaa perääni katsella. Ongelmana on vain se että en löydä poikaystävää, vakituista kivaa miestä, joka vaikka vaan on siinä. Ja kun sitä niin hanakasti etsin niin kehitän jotain typeriä tunteita jotakuinkin kaikkia miehiä kohtaan, joita tapaan. Tästä taas pästään hyvin oravanpyörään, eli kun sitten mies sanoo että ei kiinnosta, surustun, ja olen taas niin kovin yksinäinen ja etsin taas jotain kohdetta tunteilleni.

Välillä näin, ehkä se maailma tästä vielä muuttuu. Ja jos ei niin sitten eletään tätä elämää tässä maailmassa.

ihan kuin minun ajatukseni.. :)
joku ajattelee samalla tavalla..

olen varmasti mulkvisti jonkun mielestä, olen suorasanainen ja nenäkäs ja välillä harmittaa kun en mieti sen enempää mitä milloinkin suustani päästän.

itse koen juhlapyhät kovin yksinäisiksi, en kestä niitä juuri lainkaan ja siksi en niitä juuri juhlista, kuljen hiukset pystyssä ja hampaat pesemätä sängyn ja sohvan väliä ja "rentoudun" :)

samanlainen ongelma minulla, en löydä poikaystävää ja kärsin siitä välillä kovasti. kertomuksesi tunteista kaikkia tapaamiasi miehiä kohtaan tuntuu niin todelta, minäkin ajattelen siten.
hirvittävä juhlapyhä tulossa, itken jo etukäteen yksinäisyyttäni, vanhempani sanovat kuitenkin että lähde nyt juhannustansseihin mutta kurja sinnekin yksin on mennä, kaikilla kuitenkin on tanssipartneri omasta takaa (on kokemusta), siinä tuntee olonsa entistä yksinäisemmäksi ja typerämmäksi.

mistä ihmeestä löytäisin miehen rinnalleni???????

Atlantis Rising. kirjoitti:

No mitkä on sitten ne sun mielenkiinnonkohteet? Millaista musaa sä kuuntelet? Mistä asioista sä tykkäät jutella? Mitä sä haluat tehdä?

No olisi kiva jutella jonkun kanssa asioista "tieteellisellä" tasolla. Siis antaa aivosolujen törmäillä :) Olen ehkä tietyssä mielessä liian "vapaamielinen" eli mulla ei ole mitään jyrkkiä mielipiteitä mihinkään, ja se saattaa hämätä joitain.

samos-kirjailija kirjoitti:

ihan kuin minun ajatukseni.. :)
joku ajattelee samalla tavalla..

olen varmasti mulkvisti jonkun mielestä, olen suorasanainen ja nenäkäs ja välillä harmittaa kun en mieti sen enempää mitä milloinkin suustani päästän.

itse koen juhlapyhät kovin yksinäisiksi, en kestä niitä juuri lainkaan ja siksi en niitä juuri juhlista, kuljen hiukset pystyssä ja hampaat pesemätä sängyn ja sohvan väliä ja "rentoudun" :)

samanlainen ongelma minulla, en löydä poikaystävää ja kärsin siitä välillä kovasti. kertomuksesi tunteista kaikkia tapaamiasi miehiä kohtaan tuntuu niin todelta, minäkin ajattelen siten.
hirvittävä juhlapyhä tulossa, itken jo etukäteen yksinäisyyttäni, vanhempani sanovat kuitenkin että lähde nyt juhannustansseihin mutta kurja sinnekin yksin on mennä, kaikilla kuitenkin on tanssipartneri omasta takaa (on kokemusta), siinä tuntee olonsa entistä yksinäisemmäksi ja typerämmäksi.

mistä ihmeestä löytäisin miehen rinnalleni???????

moi,

halaukset sinne! mul on ihan sama. En vihaa mitään niin paljo ku itteeni ja tuntuu etten koskaan löydä ketään. Mullaki on ongelma toi juhannus, mutta taidan nyt olla vanhemmilla..ainakin ne tykkää musta (ehkä).

Mis kaikki ihanat tyypit on? mis kaikki sellaset jotka ei olis varattuja? onks niitä???