Olen seurannut keskustelua verkostomarkkinoinnista jo vuodesta 1997, tavannut ihmisiä jotka ideaan ovat uskoneet ja vähät työmarkkinatukensa tuhlanneet.
Minua on värvätty monen monituista kertaa mukaan jos jonkinlaiseen pisnekseen mutta joka ainoa kerta olen pakottanut itseni tarkastelemaan kyseisiä pilvilinnoja objektiivisesti.
Mielipiteitä on monia, faktoja ei kuitenkaan voi ohittaa. Mursiksen ja kumppaneiden perimmäinen viesti, uskoakseni, on kuitenkin se, että verkostomarkkinointi nykyisessä muodossan, kärjistettynä esimerkkinä käytettäköön Movea, on moraalitonta.
Minkälaisia arvoja edustajat/värvääjät edustavat? Onko millään muulla enää merkitystä kuin rahalla? Eikö kukaan välitä enää mistään muusta kuin siitä että rahaa tulee ikkunoista ja ovista? Minkälainen on yhteiskunta jossa jokainen on valmis kusettamaan ystäviään, perhettään, vain ja ainoastaan edetäkseen pyramidissä ylöspäin?
Olisihan se niin ihanaa ja mukavaa kun kaikki saisivat passiivisia tuloja 15 000,- /kk mutta jossakin vaiheessa meidän jokaisen tulee miettiä että mistä se meidän hyvinvointimme oikein todellisuudessa rakentuu.
Empatia on huolestuttavaa vauhtia katoamassa nykyisessä markkinataloudessa, enkä usko että ihmiskunnalla on kovinkaan pitkä tulevaisuus edessään ilman sitä.
Minulle kaikki heti nyt - muista en välitä v...tuakaan asenne ... tätähän Movettajat levittävät. Lissää rahhaa, edustajia, valheita, pisnestä, hienoja autoja ja sateenkaarenvärisiä saippuakuplia.
Menestyä saa ja pitää.
Mutta jos yksilön menestyminen jollakin tavalla sortaa toista yksilöä kyse on vain ja ainoastaan hyväksikäytöstä.
Minua on värvätty monen monituista kertaa mukaan jos jonkinlaiseen pisnekseen mutta joka ainoa kerta olen pakottanut itseni tarkastelemaan kyseisiä pilvilinnoja objektiivisesti.
Mielipiteitä on monia, faktoja ei kuitenkaan voi ohittaa. Mursiksen ja kumppaneiden perimmäinen viesti, uskoakseni, on kuitenkin se, että verkostomarkkinointi nykyisessä muodossan, kärjistettynä esimerkkinä käytettäköön Movea, on moraalitonta.
Minkälaisia arvoja edustajat/värvääjät edustavat? Onko millään muulla enää merkitystä kuin rahalla? Eikö kukaan välitä enää mistään muusta kuin siitä että rahaa tulee ikkunoista ja ovista? Minkälainen on yhteiskunta jossa jokainen on valmis kusettamaan ystäviään, perhettään, vain ja ainoastaan edetäkseen pyramidissä ylöspäin?
Olisihan se niin ihanaa ja mukavaa kun kaikki saisivat passiivisia tuloja 15 000,- /kk mutta jossakin vaiheessa meidän jokaisen tulee miettiä että mistä se meidän hyvinvointimme oikein todellisuudessa rakentuu.
Empatia on huolestuttavaa vauhtia katoamassa nykyisessä markkinataloudessa, enkä usko että ihmiskunnalla on kovinkaan pitkä tulevaisuus edessään ilman sitä.
Minulle kaikki heti nyt - muista en välitä v...tuakaan asenne ... tätähän Movettajat levittävät. Lissää rahhaa, edustajia, valheita, pisnestä, hienoja autoja ja sateenkaarenvärisiä saippuakuplia.
Menestyä saa ja pitää.
Mutta jos yksilön menestyminen jollakin tavalla sortaa toista yksilöä kyse on vain ja ainoastaan hyväksikäytöstä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
ku asiaa!!!!!!!!!!!!
Kuten aikaisemmin on jo monesti todettu, tää porukka on evoluution omituinen syrjähyppy.
Tsunami tulee ja tsunami....
päinvastoin. Työ on ihmisten auttamista aika työläällä ja vaikealla tavalla mutta joskus se onnistuu. Anna ystävällesi sama mahdollisuus jota sinullekin on tarjottu.
Eikö tämä ole hienoa.
"Anna ystävällesi sama mahdollisuus jota sinullekin on tarjottu."
Sehän olisi hienoa, jos VM:llä tienaisi. Mutta ongelmia jo heti ensikättelyssä kaksi:
1) VM:llä harvoin tienaa ja silloinkin vain lantteja taskun pohjalle. Tavallisesti edustaja ottaa vain takkiinsa. Yksi ainut toimiva verkosto, jonka tiedän on Oriflame. Ystäväni on edustajana palkkatyönsä ohella, _myy tuotteita_ ja eikä yritä väkisin värvätä ketään.
2) Värväämällä ystäväsi _et_ anna samaa "mahdollisuutta" kuin itselläsi on. Värvätty ystävä on alalinjaa ja hänellä on myös enemmän kilpailijoita markkinoilla. Värväämällä porukkaa heikennät myös omia mahdollisuuksia saada tuotteita myydyksi. Silloin kun verkosto on kasvanut ylisuureksi ja vähän päälle, niin silloin värvääjien ja värvättyjen samanlainen mahdollisuus menestyä toteutuu. Silloin alimmalla ja toiseksi alimmalla tasolla kaikilla menee yhtä huonosti :D
Erinomainen kirjoitus, kiitokset siitä!
2000-luvun alun talousbuumi ja sitä edeltänyt melkoinen IT-kupla antoi meille suomalaisillekin rutkasti esimerkkejä suoranaisesta äkkirikkaudesta ja pienten yritysten räjähdysmäisestä kasvusta ja osakekurssien noususta. Samaan aikaan epävarmuus omasta tulevaisuudesta on erityisesti nuorten joukossa tuntunut lisääntyvän. Verkostomarkkinointi hyödyntää nyt tätä rakoa kauppaamalla unelmaa siitä, että raha tulisikin helposti tai pienellä vaivalla, tai pitkäaikaisesti kerran tehdyn työn jälkeen. Samalla kuitenkaan Suomesta ei näytä löytyvän yhtään vm-miljonääriä (edes markoissa) tai sellaista verkostomarkkinoijaa, joka olisi kyennyt edes kovalla työllä hankkimaan itselle jatkuvia ja kohtuullisia verkostotuloja, tätä paljon mainostettua "taloudellista riippumattomuutta", "mahdollisuutta toteuttaa unelma".
http://verkostomarkkinointi.blogspot.com/2006/03/argumentit-verkostomarkkinoinnin.html
Sekin raha, mikä verkostomarkkinoinnista tulee, tulee lähes poikkeuksetta suoraan tai välillisesti alalinjan rakentamisesta. Mukaan lähdetään tulojen toivossa ja jo matemaattisen pakon vuoksi suurin osa joutuu pettymään. Kaikille kaupataan sama unelma, joka parhaassa tapauksessa toteutuu verkostossa muutamalle tuhannesta – ja heillekin lyhytaikaisesti ja alakanttiin arvioista kulujen niidenkin noustessa melko suuriksi. Erityisesti Suomessa mihin tahansa verkostoon liittyvien määrä on rajattu maksimissaan 10 000 henkeen. Jos mukana on jo vaikkapa 5 000, loput onkin melkein saatava omaan alalinjaan, jotta jonkinlaiset tulot voisivat toteutua. Ja jos tämä onnistuu, tietää värvänneensä alapuolelleen tuhatmäärin ihmisiä, jotka eivät tule saamaan edes toimintansa kuluja kattavia tuloja. Menestys verkostomarkkinoinnissa ei liiemmin edes riipu tehdyn työn määrästä tai laadusta vaan pikemminkin tuurista ja sattumasta.
Paitsi toiminnan kulut, koulutusmaksut jne., verkostomarkkinoija usein maksaa välillisen jäsenmaksun verkostolleen ostamalla palkkioihin pätevöityäkseen tuotteita itselleen tietyn määrän tietyssä ajassa. Osaa verkostoista mainostetaan suoraan ”kuluttajaverkostoina”, osassa puhutaan myynnistä, mutta oman ”myyntikiintiön” voi aina täyttää omalla ostoksella. Raha näistä ostoksista nousee tasolta toiselle ja verkosto muodostaa näin käytännön pyramidipelin, joskaan ei ehkä sellaisen, jota voisi tuomita rahankeräysrikoksesta.
http://verkostomarkkinointi.blogspot.com/2006/04/mik-verkostomarkkinoinnissa-on-vikana.html
Moven tapaus on sellainen, jossa monet verkostomarkkinoinnin yleiset piirteet kärjistyvät. Ensinnäkin liittymisen edellytyksenä ostetut paketit on ostanut edustaja itse ja niiden myyntihinta on korkea, 999 euroa. Tästä pakettiostoksesta jaetaan rahaa useille ylemmille tasoille, verkoston ylälinjan ”pooliin” sekä yritykselle itselleen. Pakettikauppa muodostaa ison osan yrityksen liikevaihdosta ja yhdessä muiden provisioiden saamisen edellytysten (kuten ”asiakkuuksien” ja ”aktivointiostosten”) kanssa varmasti aivan huomattavan valtaosan. Samoin ”aktivointiostokset” tekee edustaja itse ja edelleen niistä jaetaan provisio. Movessa ei näissä kohden näin edes esitetä, että näitä tuotteita myytäisiin verkoston ulkopuolelle, vaan suuri osa rahasta on peräisin edustajilta itseltään. Nyt Movea epäillään rahankeräysrikoksesta.
http://makaveli.nwps.ws/pics/misc/Move_Networks.jpg