Pykälässä on kyse niin sanotusta olosuhdetahallisuudesta. Tällöin on olennaista, millaista tietoisuutta tekijältä edellytetään niistä seikoista, joita tunnusmerkistön ns. objektiivinen puoli täyttyäkseen edellyttää. Rikosoikeuden yleisiä oppeja uudistettaessa lakivaliokunta totesi olosuhdetahallisuuden arvioimisen olevan vaikeaa ja kiistanalaista sekä vaihtelevan rikostyypeittäin (ks. LaVM 28/2002 vp, s. 9/II). Sen vuoksi rikoslain 3 luvun 6 §:ssä säädetään nykyisin vain ns. seuraustahallisuudesta. Lakivaliokunnan mietinnön (ks. LaVM 28/2002 vp, s. 10/I) mukaan olosuhdetahallisuus jää viime kädessä oikeuskäytännössä arvioitavaksi.
Ehdotetun uuden tunnusmerkistön mukaisten tekojen voidaan arvioida varsin usein tapahtuvan sellaisissa olosuhteissa, joissa tekijä mieltää tilanteen tunnusmerkistön syyksiluettavuusvaatimuksen täyttävällä tavalla. Tavallisesti kyse lienee eräänlaisista tyyppitilanteista, joissa toiminnan tietyt piirteet viittaavat siihen, että teon kohteena oleva henkilö on tunnusmerkistössä erikseen mainitun rikoksen uhri. Paritukseen tyypillisesti viittaavina piirteinä voidaan pitää esimerkiksi sitä, että kohteeseen saadaan yhteys välikäden kautta tai että korvaus suoritetaan muulle henkilölle kuin teon kohteelle. Paritukseen viittaa usein myös se, että henkilö tietoverkossa ilmoittaa valmiudestaan maksulliseen seksuaalisuhteeseen tavalla, joka osoittaa tällaisen ilmoituksen olevan osa järjestäytyneesti suunniteltua laajempaa kokonaisuutta. Näin voi olla esimerkiksi, jos samalla tietoverkkosivustolla on useiden eri henkilöiden samankaltaisia ilmoituksia. Ihmiskauppaan viittaavana piirteenä voidaan puolestaan pitää esimerkiksi sitä, että teon kohteena olevan henkilön liikkumisvapautta on havaittavasti rajoitettu tai että teon kohteena oleva henkilö ei ole psyykkisesti täysin toimintakykyinen.
Käytännössä ehdotetun tunnusmerkistön mukaiset rikokset paljastunevat esimerkiksi paritusrikosta tutkittaessa. Lakivaliokunta muistuttaa tässä yhteydessä samalla siitä, että jos teon kohteen asemasta esimerkiksi paritusrikoksen uhrina ei saada näyttöä, teko voi tulla kuitenkin rangaistavaksi järjestyslain mukaan, koska valiokunnan jäljempänä tekemän ehdotuksen mukaan seksuaalipalvelujen ostaminen yleisellä paikalla olisi edelleen kiellettyä. Nyt esillä olevan tunnusmerkistön mukaisesta rikoksesta rankaiseminen ei toisaalta edellytä, että pykälässä mainituista parituksesta tai ihmiskaupasta olisi annettu lainvoimainen tuomio. Säännöksen sanamuoto ei myöskään edellytä, että esimerkiksi parittajan henkilöllisyys tai paritusrikoksen muut yksityiskohdat olisi selvitetty.
Ehdotetun uuden tunnusmerkistön mukaisten tekojen voidaan arvioida varsin usein tapahtuvan sellaisissa olosuhteissa, joissa tekijä mieltää tilanteen tunnusmerkistön syyksiluettavuusvaatimuksen täyttävällä tavalla. Tavallisesti kyse lienee eräänlaisista tyyppitilanteista, joissa toiminnan tietyt piirteet viittaavat siihen, että teon kohteena oleva henkilö on tunnusmerkistössä erikseen mainitun rikoksen uhri. Paritukseen tyypillisesti viittaavina piirteinä voidaan pitää esimerkiksi sitä, että kohteeseen saadaan yhteys välikäden kautta tai että korvaus suoritetaan muulle henkilölle kuin teon kohteelle. Paritukseen viittaa usein myös se, että henkilö tietoverkossa ilmoittaa valmiudestaan maksulliseen seksuaalisuhteeseen tavalla, joka osoittaa tällaisen ilmoituksen olevan osa järjestäytyneesti suunniteltua laajempaa kokonaisuutta. Näin voi olla esimerkiksi, jos samalla tietoverkkosivustolla on useiden eri henkilöiden samankaltaisia ilmoituksia. Ihmiskauppaan viittaavana piirteenä voidaan puolestaan pitää esimerkiksi sitä, että teon kohteena olevan henkilön liikkumisvapautta on havaittavasti rajoitettu tai että teon kohteena oleva henkilö ei ole psyykkisesti täysin toimintakykyinen.
Käytännössä ehdotetun tunnusmerkistön mukaiset rikokset paljastunevat esimerkiksi paritusrikosta tutkittaessa. Lakivaliokunta muistuttaa tässä yhteydessä samalla siitä, että jos teon kohteen asemasta esimerkiksi paritusrikoksen uhrina ei saada näyttöä, teko voi tulla kuitenkin rangaistavaksi järjestyslain mukaan, koska valiokunnan jäljempänä tekemän ehdotuksen mukaan seksuaalipalvelujen ostaminen yleisellä paikalla olisi edelleen kiellettyä. Nyt esillä olevan tunnusmerkistön mukaisesta rikoksesta rankaiseminen ei toisaalta edellytä, että pykälässä mainituista parituksesta tai ihmiskaupasta olisi annettu lainvoimainen tuomio. Säännöksen sanamuoto ei myöskään edellytä, että esimerkiksi parittajan henkilöllisyys tai paritusrikoksen muut yksityiskohdat olisi selvitetty.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Oletko sinä rikollinen jos kaupasta ostamiesi perunoiden nostoon on käytetty varastettua traktoria?
Ei voida edes teoriassa vaatia että ostaja ottaa selvää asioista jotka vaativat viikkojen tai kuukausien tai jopa vuosien mittaista salapoliisityötä ja yksityishenkilön taustojen tutkimusta.
Käytkö sinä joka kerta perunoita ostaessasi maatilalla tarkistamassa traktorin sarjanumeron? Lähtökohtaisesti varmaan oletat että maanviljelijä toimii laillisella pohjalla.
Ostaja ei yleisesti ottaen voi tietää prostituoidun motiiveja tai taustaa. Sen hän kyllä tietää että prostituutiota voi harjoittaa omasta tahdostaan. Kysykää vaikka suomalaisilta prostituoiduilta.
Tyypillinen DDR-demarien laatima kusetuslaki jota voi tulkita miten politrukeille ja poliiseille parhaiten sopii.
Siinäkin tapauksessa ettet ole maksanut kenellekään mitään.
Entäpä jos on vaikka venäläinen tyttöystävä?
Hyökätäänkö silloinkin todennäköisin syin kimppuun?
Tällaisia ympäripyöreitä uhkalakeja laatimalla poliisista ja poliitikosta tulee kansalaiselle vihollinen jonka kanssa ei haluta olla missään tekemisissä.