vai kutsuitko omien vanhempiesi vanhempia isöäidiksi ja isoisäksi?
Muistatko heitä ja joitakin heidän luonteenominaisuuksiaan ja mieleen jääneitä tapojaan?
Itse en ehtinyt tavata isäni vanhemmista kumpaakaan, mutta äitini vanhempien kanssa minulla oli erittäin läheinen ja lämmin suhde ja me täällä päin Suomea, Karjalassa päin kutsuimme "ukko" ja "mummo".
Naapuriimme muutti siirtoalaisperhe Kivennavalta ja meistä oli erikoista kun lapset kutsuivat "ukkoa" äijäksi. Luulimme alussa, että nimitys on halveksiva, mutta kun näimme miten hyvät ja kauniit välit lapsilla oli äijään, ymmärsimme, että eri paikkakunnilla on erilaisia nimiä ihmisilläkin, esineistä puhumattakaan.
Kerro joku lapsuuden, tai nuoruuden muisto joko äitisi tai isäsi vanhemmista!
Oliko sinulla mummo, mummi, mamma
katriina64
20
4002
Vastaukset
- niiin,
Meillä sanottiin: Mummo ja Pappa. Jostakin syystä vaimoni opetti tyttäreni sanomaan minua papaksi ja itse hän oli mamma, mutta nykyisin mummo, minä saan taas olla pappa. Tyttäreni rupesi joskus murrosikäisenä sanomaan minua isiksi, joten nykysin, olen isi ja pappa.
- Catleija
Minun isovanhempani olivat kaikki kuolleet syntyessäni. Ymmärrettävää, koska isäni oli lapsikatraan 14:sta enkä itsekään ollut esikoinen. Äitini on kertonut heistä, mutta aika hatara mielikuva minulle heistä on jäänyt. Olen kuullut kuitenkin, että isän äitiä sanottiin Nannaksi, äidin äitiä isoäidiksi ja isiä isoisiksi.
Itse olen yksille mamma ja yhdelle mummi. Ketkään lapsenlapsistani eivät ole nähneet pappaansa, vain haudan. Onneksi miniöiden isät elää.
- Sipriinan
Lastenlapset kutsuvat mummoksi ja ukiksi..))ihania titteleitä.
Kaikki isovanhempani kuolivat jo ennen syntymääni, mutta kauniisti vanhempani heistä kertoivat ja haudalla vierailen usein heitä muistelemassa,siellä tulee jotenkin rauhallinen ja hyvä olo, tuntee olevansa "juurillaan"- Likka
Minulla olivat molemmat isovanhemmat mummo ja pappa. Ehdin tutustua myös äitini isovanhempiin ja muistan vielä hyvin isomummoni hautajaiset, joihin mentiin isomummolasta hevosella reen kyydissä.Muistan myös hyvin isopappani karvahatun tuoksun, pidin sitä tavallaan pehmoleluna.Minun äitini on myös mummi ja isomummi, mieheni äiti ja isä olivat mummu ja vaari.Minä olen kuudelle lapsenlapselleni mummi ja mieheni vaari, koska hän on Hämeestä kotoisin.Meidän kotiamme he kutsuvat mummolaksi.
- uzma-m
Likka kirjoitti:
Minulla olivat molemmat isovanhemmat mummo ja pappa. Ehdin tutustua myös äitini isovanhempiin ja muistan vielä hyvin isomummoni hautajaiset, joihin mentiin isomummolasta hevosella reen kyydissä.Muistan myös hyvin isopappani karvahatun tuoksun, pidin sitä tavallaan pehmoleluna.Minun äitini on myös mummi ja isomummi, mieheni äiti ja isä olivat mummu ja vaari.Minä olen kuudelle lapsenlapselleni mummi ja mieheni vaari, koska hän on Hämeestä kotoisin.Meidän kotiamme he kutsuvat mummolaksi.
.muitten isovanhempia,omiani en koskaan nähnyt ,äitini isä ammuttiin kapinan aikana ja kuulemma haudattiinkin eälävä.
Minua kutsutaan mummuksi,miestäni pojan tytär kutsuu dada ja tyttaren pojat nana. - Mummo vaan
uzma-m kirjoitti:
.muitten isovanhempia,omiani en koskaan nähnyt ,äitini isä ammuttiin kapinan aikana ja kuulemma haudattiinkin eälävä.
Minua kutsutaan mummuksi,miestäni pojan tytär kutsuu dada ja tyttaren pojat nana.Tarkoitan äitisi isän kohtaloa.
Tarkoittanet, että häntä kohti ammuttiin, mutta hän ei kuollut siihen vaan jäi eloon ja haudattiin sitten johonkin joukkohautaan muiden mukana. Ne olivat kauheita aikoja Suomessa silloin.
- Kalle-Aaretti
Mummi ja ukki molemmin puolin. Eroteltiin etunimin kotona. Itse olen pappa.
- kuopus
Poikani tytär ensimmäinen pojanlapseni sanoo aina toisinaan omaksi mummeliinikseen. Nyt näitä lastenlapsia on jo 7 ja tämä vanhin teki syntyessään minusta mummun ja miehestäni papan. Kuopuksini tyttö 2½v. lisää eteen nimet tosin muunneltuna,kun nimeissämme on niin S kuin R ja ne ovat vielä hukassa. Oma nuorimmaisemme ei alkanut sanoon isiä tai isää vaan käänsi ÄIJÄ. Erään ystäväni lapsilla oli äidinisä UKKO ja sisarenimies on tyttyrien lapsille ÄIJÄ,kun hänen oma isa oli pappa. Nämä perinteiset kotimaiset nimitykset hyväksyn muttein noita mammoja ja faareja. Viiskyt-luvulla keksittiin tuo MUMMELI nimitys oikein nimikilpailussa muistaakseni SEURA-lehden ja Niilo TARVAJÄRVEN toimesta. Muistatteko muut sen? Oikaskaa jos olen väärässä.
- *jemina
Minulla oli mummo ja vaari sekä fammu, faffaa en koskaan tavannut hän kuoli kun isäni oli pieni.
Äidin äidin, mummon tapasin ainoastaan kerran elämässäni, neljän vanhana. Tiedän, että mummo oli ollut sisarensa kanssa Amerikassa siirtolaisena vuosia, mutta palasi kotimaahan nuoruuden rakastetun luokse ja meni naimisiin hänen kanssaan, mummo oli ammatiltaan ompelija.
Hän jäi minulle täysin vieraaksi ja kuoli minun ollessa seitsemän. Äidin isä, eli vaari, asui meillä vuoden mummon kuoltua. Hän ei viihtynyt, kaipasi kotipitäjää ja tuttaviaan. Söi kolotuksiinsa Hotaa pulveria ja meni niistä aivan sekaisin. Äiti raivostui ja passitti vaarin takaisin Pohjanmaalle. Voin sanoa, että en tuntenut vaariakaan yhtään, meillä ollessaan hän ei juuri meille lapsille puhunut ja hänen myöhemmistä vaiheista en tiedä mitään. Hän kuoli muutaman vuoden kuluttua, emme olleet edes hautajaisissa.
Isän äiti, fammu oli minulle hyvin rakas, hän oli varhaislapsuuteni tuki ja turva, muistan aina kuinka hän leikki kanssani ja lauleli, piti sylissä ja helli. Ensimmäiset elinvuoteni asuimme isän synnyinkodissa, maatilalla saaressa. Vanhempieni ja fammun lisäksi siellä asui myös isäni vanhin veli ja fammun miesystävä Jussi. Fammu ei ollut vielä neljääkymmentä jäädessään leskeksi, eikä hän koskaan avioitunut uudelleen. Tarkoitus oli, että isä olisi jatkanut tilan pitämistä, mutta äiti halusi kaupunkiin. Taistelu päättyi äidin voittoon ja fammu maksoi isälle hänen isänperintönsä, millä me rakennettiin omakotitalo kaupungin liepeille. Siitä seurasi niin paha riita, että emme olleet isän suvun kanssa missään tekemisissä kymmeneen vuoteen. 15-vuotiaana lähdin omaehtoisesti äitini tietämättä fammua tapamaan ja kutsuin hänet rippijuhliin. Fammu oli silloin jo yli kahdeksankymmenen ja oli joutunut jättämään kotinsa saaressa ja muuttamaan mantereelle. Hän todella tuli rippijuhliin ja tapasimme vielä muutaman kerran ennen hänen kuolemaa kolme vuotta myöhemmin.
Koko lapsuuteni ajan kaipasin isovanhempia ja sukua jonka kanssa meillä ei ollut mitään kanssakäymistä. Kadehdin kavereitani jotka lähtivät mummolaan kesäksi ja sukulaistensa luokse kyläilemään. Olen pyrkinyt siihen, että omilla lapsilla olisi läheisemmät välit sukuunsa ja isovanhempiinsa ja yritän olla rakastava mummi omille lapsenlapsille. - kuopus
Mummu ja pappa olivat meillä ja kotipikka eessä. Siis Haapaäjärvenmummu oli äitini äiti hän asui pienessä harmajassa mökissään yksin. Toisesta mummusta on enemmän muistoja hän asui samalla paikkakunnalla kuin minä lapsena olessani. Hänellä oli tapana tehdä voileipä ja antaa maitolasillinen maitoa pojantyttärille.Heti syötyömme tuli komennus kotiin suurinpiirtein näin JOHAN TE OOTTA SIINÄ OLLUKKI PAINUKAAN KOTTIIN SIITÄ. Tämmönen oli mummun rakkaus meitä kohtaan. En muista olleeni koskaan hänen sylissään. Saunassa hän on muutaman kerran pessy ja aivan liian kuumalla vedellä. Pyytäessäni vähän kylmenpää sanoi vain ettei lika lähe haalialla veellä. Rippi-lahjaksi sain kultaiset korvarenkaat,kun olin nuorin poikansa tytöistä. Toiset sisarruksista ei olleet saaneet häneltä mitään ripiltä päästyään. Edistystä sanoin minä 1961v keväällä.
- ole nähnyt
kuin äidin äitini. jota sanoimme muoriksi.
Itse olen lapsenlapselleni mumma. En yhtään pitäisi että minua sanottaisiin muoriksi.
Mitään erityisiä muistoja minulla ei ole mitä voisin kertoa.
Kaipa se muori kuitenkin jäi jotenkin etäiseksi.- PLm/Etu-Töölö
äitini oli mamma isäni oli pappa . Minä olen pappa omille lapsilleni ja morfar tyttätären tyttäreelle. Vaimoni oli mamma ja on mormor.
- katriina64
PLm/Etu-Töölö kirjoitti:
äitini oli mamma isäni oli pappa . Minä olen pappa omille lapsilleni ja morfar tyttätären tyttäreelle. Vaimoni oli mamma ja on mormor.
sanotaan isovanhempia mummo ja ukko, tai mamma ja pappa. Moderneja nimityksiäkin kyllä käytetään jo nykyisin, mutta minun lapsuudessani äidin tai isän äiti oli joko mummo, tai mamma.
Samassa kylässäkin aivan lähimpien naapurusten lapsilla oli eri nimellä kutsuttu isoäiti. Isoäidiksi täällä eivät tietääkseni paikkakuntalaiset ole koskaan vanhempiensa isää ja äitiä kutsuneet. Meillä ei ole vielä omia lapsenlapsia, mutta koska näin "pitkäksi" on mennyt, että olemme jo yli 60 v, niin otan mielelläni mummo tittelin, jos lapseni saavat jälkikasvua. Ihan selvä suomalainen, karjalainen mummo.
olivat minun mummoni (ja vaarini).
Isän äiti asui meillä kuolemaansa saakka. Isän isä oli kuollut jo ennen syntymääni, joten hänet olen nähnyt vaan valokuvassa ja tänä päivänä voin todeta että pikkuveljeni on juuri hänen näköisensä viiksineen kaikkineen.
Isän äiti oli körttiläinen ja ankara meitä lapsia kohtaan. Hänellä oli aina piiska käden ulottuvilla eikä kaihtanut sen käyttämistä. "Joka vitsaa säästää se lastansa vihaa", oli hänen lempilauseensa. Tai: "Joka kuritta kasvaa, se kunniatta kuolee".
Näitä lauseita viljeli sitten oma isänikin kun oli aika jakaa kunniata ;) Olen sanonut että jos kurittamisen määrästä kunnia kasvaa, niin kuolen kunniamerkit rinnassa :)
Äidin vanhemmat olivat kymmenisen vuotta nuorempia kuin isän äiti ja täysin erilaisia. He eivät voineet kuvitellakaan käyttävänsä ruumiillista kuritusta lasten kasvatuksessa.
Heidän luonaan oli hyvä olla lapsena.
Meillä sanottiin isovanhempia yksinkertaisesti mummuksi ja ukiksi.- Markeliina
olivat kuolleet äitini ollessa aivan pieni, joten äidillänikään ei ollut heistä mitään muistoja.
Isäni vanhemmat olivat körttiläisiä, pukeutuivatkin körttiasuun. Eivät he kuitenkaan kovin ankaria olleet. Kirkkoaikaan tuli naamalle sellainen tosi harras ilme ja silloin piti olla hiljaa. Mummuksi ja ukiksi minä heitä kutsuin.
Vanhainkodissa he sitten kuolivat, koska äitini ehti kuolla ennen heitä, eikä isäni uusi vaimo halunnut heistä huolta pitää. Huomasin kyllä, että tämä oli isälleni raskas asia.
Siihen aikaan vanhainkoti oli enemmänkin sellainen köyhäin talo. Surullista oli heidät sinne jättää, mutta kävin kyllä usein heidän luonaan. Vieläkin tulee itku silmään, kun ajattelen heidän viimeisiä aikojaan.
Minä olen lastenlapsilleni mummi ja mieheni on
ukki.
- pohjoisessa
Oli yleensä käytössä Ämmi ja Faari.Äidin äiti oli piippua polttava ohut tukkainen Ämmi.Saimme tehdä hänelle nutturan,joka käärittiin tulitikun ympärille.
Isän äiti oli uskovainen ja tuli herkästi liikutuksiin varsinkin hautajaisissa. Lapsena vähän pelkäsimme tätä käytöstä.
Vieläkin Ämmi nimi on käytössä monella.
Kaikkia vanhempia ihmisiä aina teititeltiin.- merimona1
isoäitini oli ämmi, joka poltti piippua ja oli lapsen silmin katsottuna erittäin kummallinen ihminen. Hän veisasi virsiä ja polttelii samalla sitä piippunysäänsä. Tanssi ja itsensä koristelu olivat hänen lestaodilaisen uskon näkemyksensä mukaan suuria syntejä, mutta tupakan poltto ei ollut.
Famo oli isän äiti, joka asui kanssamme kuolemaansa asti. Häntä pidettiin arvossa, sillä hän oli sellaista "majesteettista" ihmistyyppiä, kookas tumma leskirouva, jota arvelin äitini pikkuisen pelänneen, vaikka hän ei sitä myöntänytkään. Äiti teititteli famoa - me pojan tyttäret emme.
Kumpaakaan isoisääni en tavannut koskaan, sillä he olivat kuolleet jo ennen syntymääni.
- eimummuvaaämmi
asun kemissä ja kutsun äidin puolen isovanhempia ämmiksi ja äijäksi
- :))
Taidat olla hivenen palstan keski-ikää nuorempi. Itselläni omat vanhemmat kuolivat jo 20-30 vuotta sitten, luonnollisesti.
Ja vasta pääsin ikäni perusteella tänne.
Eipä täällä tarvi henkkareita esittää. ;))
Omat isovanhempani olivat mummu ja mumma, pappa ja vaari. - tyhmiä riittää
Hitaalla käyt sinäkin, tai arkistoon kuuluvaa.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mieleni harhailee sinussa
Uskon että tykkäät minusta. On vain yksi elämä. Silti jään paikoilleni ja odotan että jokin muuttuu. Menin palasiksi, ei81258- 891135
Jännitän sinua J mies
Ei tästä tulee mitään. Tuskin kaikki olis mennyt näin moneen solmuun, jos olis tarkoitettu meidät yhteen.1031037Kuinka kauan kesti että ihastuit
Kaivattuusi? Jos lasketaan siitä hetkestä alkaen kun näit hänet ensi kerran. Oliko jokin tilanne tai tapahtuma, joka voi51913Olen käyttäytynyt sinua kohtaan väärin toistuvasti
Puolustuksekseni täytyy sanoa, että ei ole ollut tahallista vaan seurausta harhaisista luuloista ja ajatuksista. Esimerk62787- 81705
Orpo suunnittelee palestiinalaislasten Suomeen siirtoa
"Sairaalahoitoa tarvitsevien lasten ottaminen Suomeen on lisäksi selvityksessä, Orpo sanoo. – Jos meillä on mahdolli170667- 35659
Tunneälyä testaamaan!
Testi pitää sisällään viisi osa-aluetta. Itse sain täydet tuosta ensimmäisestä eli 25/25. Kokonaispistemäärä oli 100/1253656Saanko mies tulla sun kainaloon nukkumaan?
En saa unta kun mietin sua❤️ Saako tulla sun viereen ja käpertyä sun kainaloon?42613