Mitä teette juhannuksena?

Joo ei mullakaan sen kummempia juhannussuunnitelmia ole.. En varmaankaan edes mökille mene, sillä se on suvun mökki ja siellä ei saa olla rauhassa. Ymmärrän hyvin ja ei siinä ole mitään hävettävää jos menee vanhempien kanssa mökille minä tunnen monta yksinäistä. Olen ollut jo pitkän aikaa yksinäinen. Onneksi menen mammani kanssa jussin jälkeen Vilnaan viideksi päiväksi niin sitä tulee irtautumaan tästä tietokoneesta.

Vietän yhtä yksin jussin kuin sinäkin, varmaan pleikkarin kanssa, joten ei siinä ole mitään harmittelemista.

... että olenko oikeutettu vastaamaan tähän kun joitakin kavereita mutta aika harvoin mitään yhdessä tehdään. Juhannuksena kuitenkin on tarkoitus juhlia isolla porukalla vanhojen kavereiden kanssa kotiseudulla, eli tiedossa ihan ok juhannus. Olen onnekas :)

..voi mennä yksin?
Tiedän monia jotka menevät ja TAPAAVAT siellä uusia ihmisiä. Nehän on just hyviä paikkoja tuttavuuksien tekemiseen.

Toinen asia on kokonaan, että tarviiko juhannusta jotenkin "viettää"?
Mä en ole viettänyt vuosiin, enkä vappuja, uusiavuosia tms. En vaan voi sietää sitä tungosta ja kännisiä ihmisiä joka puolella.

Mutta jos se ei haittaa, mee sekaan vaan, harvemmin kotiin änkee uusia kavereita...

Lähden Utsjoen Nuorgamiin mökkeilemään, nauttimaan yksinäisyydestä ja erämaan rauhasta.

...kotona luultavasti. Katson telkkua. Olen netissä. Luen tenttiin. Käyn parvekkeella röökillä ja juon lonkeroita. Olen oikeesti aika paska ihminen. Vein kissan äidilleni, koska siellä sillä on enemmän tilaa telmiä. Taidan hakea pois. Ärsyttää tämä hiljaisuus.

Olen käynyt festareilla joskus nuorempana. Nykyään en menisi. Ei ole rohkeutta ja tuntuu, että kaikki ihmiset ovat jotain 10 vuotta nuorempiakin kuin minä. Olen 23. Itse asiassa en siedä teinejä kovin hyvin. Hengeltäni ja mieleltäni olen aika nuori ja tykkään rock-musasta, mutta en pidä nuorten ihmisten tyylistä käyttäytyä ja tuoda itseään julki. Eli sen suhteen olen jo aika mummo.

Toivottavasti löydät sielullesi rauhan. Ainahan mökillä voi olla kivaakin. Souda vaikka yksinäsi keskelle järveä, nosta airot ylös, pistä makuulle ja katsele pilviä. Niin mä tekisin.

Missä päin sä muutes asut?

Täytin juuri 20v ja istun jussin kotona, tylsäähän se on. Pahinta on kuitenkin se että asun vielä kotona opiskeluiden takia ja porukat kyselemässä "mikset sä mee mihinkää jussina"
Noh anyway hyvät kesät kaikille teille :)

yksin olen kotona, tai lasten kanssa tietysti ja ehkä vanhempien ja sisarusten kanssa olen tekemisissä jossain vaiheessa.
juhannusaattona, kun lapset menee nukkumaan, istun siideripullon kanssa keinuun, ja kattelen ympärilleni, itken omaa yksinäisyyttäni..
ystävän haluaisin, ystävän joka halaisi, pitäisi hyvänä ja olisi seurana.. vaikka istuisi hiljaa vieressäni mutta olisi kuitenkin lähellä..

mutta.. kunhan juhannuksesta selviän niin sitten on vihdoinkin suurin osa juhlapyhistä ohi eikä tarvii kärsiä enää yksinäisistä juhlapäivistä lähes puoleen vuoteen..

Missä kaupungissa vaikutat? voisin ehkä lähteä seuraksi jonnekin :)

ajattelen itsemurhaa

Mun elämä kiertää samaa rataa päivästä toiseen. Illat istun yleensä yksin kotona. Kaverit on koulujen loppumisen jälkeen levinneet eri puolille Suomea, eikä mun kotipaikkakunnalla asu oikeastaan ketään niistä vanhoista tutuista. Juhannuksena meillä on kuitenkin ollut tapana kokoontua yhteen ja viettää mukavaa porukalla.

Tänä vuonna kuitenkaan ei kukaan saanut aikaiseksi suunniteltua mitään yhteistä ja siinä vaiheessa kun aloin kyselemään suunnitelmista, oli kaikilla jo omansa.

"No onneksi sentään poikaystävä pääsee armeijasta lomille" -ajattelin. Liian aikaisin. Tänään sekin ilmoittaa, ettei pääsekään.

Nyt mun juhannus, jota oon oottanut suurinpiirtein monta kuukautta, on totaalisen pilalla. En pysty ajattelemaan mitään muuta kuin pieleen mennyttä juhannusta. Tuntuu, etten halua koko juhannuksen tulevan ollenkaan. Mua ahdistaa aivan valtavasti perjantain lähestyminen. Olin odottanut sitä niin paljon, että tuntuu kuin koko kesä olisi mennyt nyt pilalle.

Miten voin ottaa juhannuksen vastaan kuin minkä tahansa muunkin päivän? Miksen voi silloinkin osata vain lötköttää yksin kotona.. Ainahan teen niin muutenkin.

Siinä on vaan se ero, että tän päivän piti olla erilainen kuin niiden muiden..

kotona.. Voishan sitä äipän luokse lähteä muttei huvita kun mielummin istun yksin oman kodin rauhas..
Juhannus on pelkkä tekosyy porukalle taas lähteä ryyppäämään. Vaan minä en.
Mikäs sen mukavampaa, saunoa, katsoo telkkua, herkutella ja miettiä maailman menoa :)
Ehkä vielä kivempaa ois, jos olis viekussa joku.. :/

Minulla kyllä on kavereita, mutta ei niin läheisiä, että viettäisin heidän kanssaan "suurimman keskikesän juhlan". Kaikilla on se oma läheinen porukka/kaveripiiri, joiden kanssa mennään mökille tai bileisiin tai festareille, jonne olisi outoa minun ängetä mukaan. Kaikki kuitenkin kyselisivät, missä MUN kaverit on.

Vietän jussin kahdestaan kaverini kanssa, jolla ei myöskään ole ketään. Juodakin vois, ja surkutella poikki mennyttä suhdetta ja muuta paskaa.

Miksi jussina pitäis nyt vielä oikeen erityisesti tehä jotain? Todennäköisesti olen kotona ja jos ihme tapahtuu, uskallan käydä baarissa.

20 v. kundi

...tekemään mittään ku voipi homehtua kotona ja syyvvä ja paskantaa

Ehkä maailman synkin juhannus. Viimeinen 1,5 vuotta on mennyt pääsykokeisiin lukiessa, sosiaaliset suhteet ovat siinä hiljalleen haihtuneet taivaan tuuliin. Noh, empä tiedä pääsenkö tänäkään vuonna kouluun sisälle, kai nyt ainakin jonnekin paikkakunnalle, mutta luultavasti en sinne minne haluan.
Eipä voisi yksinäisempää olla. Minua kyllä on pyydetty mukaan raumalle, mökkeilemään jne, mutta en tunne mitään yhteyttä näihin ihmisiin.
Olen sitten mielummin yksin.

Samoin joudun viettään yksinäisyydessä koko juhannuksen Ei minulla ole ketään :(

Tulkaa tänne kalajoelle kaikki.

Osaiskohan joku täällä tehdä sivun jonne voitais kokoontua juttelemaan Jussina? Oltaisiimpa ainakin toistemme seurana. Itselläkin yksinäinen juhannus tiedossa, kaverit viettää jussin perheidensä tai poikaystäviensä kanssa.

Tulkaa nyt hyvät ihmiset tuonne ircciin, ettei mun tarvi siellä yksin möllöttää. =)

Mitä säälittävää on siinä että menee vanhempien kanssa mökille viettämään juhannusta. Musta se kuulostaa todella mukavalta. Joillakin ei ole vanhempia, eikä mökkiä, eikä ketään. Minä vietän stadissa juhannuksen. Varmaan käyn vähän kalliossa kuppia ottamassa. Eipä tämä juhla minussa mitään suurempia tunteita herätä, mukava kun on yksi ylimääräinen vapaapäivä. Hauskaa juhannusta kaikille!

Istun kotona ihmetellen päätteen ääressä ja syön silliä

Minä, 17vuotias tyttö istun koko juhannuksen yksin kotona. Asun siis omillani jo. Kaverit kaikki mökeillä, mutsi mökillä, ei halunnut mua ottaa mukaan. Parhaillani itken tässä yksinäisyyttä, Käy välillä mielessä sekin että mitä järkeä tässä elämässä enää on. Kuka mua edes jäisi kaipaamaan vaikka häviäisin tästä maailmasta?

Mä mietin varmaan koko juhannuksen yksin kotona sitä, miksi olen näin ruma ja lihava ja yksinäinen.

30v ja vanhempien luona. Lähdin vuosia sitten maailmalle ja palasin takaisin. Ei oikein ole kavereita joten tässäpä sitä junnataan. Ei mene päivääkään ettei syvä masennus valtaa mieltä, nämä tämmöset juhla-ajat ovat pahimpia koska yleisen "säännön" mukaisesti "pitäisi" olla porukalla pitämässä hauskaa... mutta kun ei ole sitä porukkaa.

Vietän vapaaehtoisesti yksinäisen juhannuksen. Juuri kävin fillaroimassa ja keräämässä runsaan kimpun koivunoksia ja päivänkakkaroita, Huomenna saunon taloyhtiön saunassa, laitan itselleni hyvää ruokaa ja istuskelen illan parvekkeella, siemailen vähän viiniä ja sytytän kynttilän ja tuikut parvelyhtyyn kuin kokoksi konsanaan. Juhannuspäivänä suuntaan kaupunkiristeilylle, fillaroin ja katselen miltä hiljentynyt Mannerheimintie näyttää... Ei siinä ole mitään säälittävää, jos viettää juhannuksen vanhempien kanssa. Itse olen jo keski-ikäinen ja viettänyt monta juhannusta ja muuta juhlaa äitini ja sisarusten kanssa. En myöskään ole käynyt kertaakaan festareille tai pippaloimassa, sillä en sellaisesta pidä enkä sellaista kaipaa. Luulen, että ne ovat aika masentavia tilaisuuksia - kiitos viinan ja örveltämisen. Ja yksin matkustelussakin on hyvät puolensa - suosittelen testaamaan! Ole iloinen, että sinulla on vielä vanhemmat, joiden kanssa viihdyt ja voit viettää vapaa-aikaa. Itse oli menettää äitini viime syksynä... Hyvää juhannusta ja kesää kaikille!

No, ei täälläkään mitään sen ihmeellisempää. Toisaalta kiva, että voin juhannuksen vanhempien kanssa viettää, mutta toisaalta olisin kuitenkin mielelläni ihan yksin omassa rauhassa. Ja kavereita ei ole.Ei minussa ole mitään niin suurta vikaa, etten olisi hyvä ystävä. En vaan arvosta juomista, enkä ole mikään kaupunki-ihminen, joka nauttii kaikenmaailman tapahtumissa juoksemisesta. On vaan sattunut huono tuuri, kun on joutunut maalitauluksi niille tunteettomille paskijaisille, jotka voivat saavuttaa suosiota polkemalla toiset tieltään. Kun siihen lisätään muutot ja oma hiljainen luonne, on tulos tämä.

Tiedän, että olisin jollekin toisia kunnioittavalle ja vähän rauhallisemmalle ihmiselle hyvä ystävä.En ikinä satuttaisi toista, sillä tiedän miten pahalta tuntuu, kun "ystävät" puhuvat pahaa takanapäin. Kaikki on muutenkin mennyt toisin kuin kuvittelin, nyt täytyy vaan aloittaa alusta ja yrittää unohtaa sellaiset asiat, jotka saavat sen viimeisen lenkin murtumaan. Onneksi olen vahva ihminen, sillä tämä "leikki" on ollut todella rajua.

Koittakaa kestää, älkääkä antako periksi.

Hyvää juhannusta !

Mökki, vanhemmat, veljet, ruokaa, rauhaa, herkkyyttä ja siltikin koko päivän olen miettinyt luovuttamista. Ei jaksaisi elää mut ei haluaisi kuollakaan. Ei vitsit, ennen unta listaan kymmenen hyvää asiaa ja aamulla toisen mokoman ja talsin taas. Tsemppiä kaikki, löydät ehkä sinäkin aamun arvoista iloa.

ircciin vaan juttelemaan.

Yksinäiselle nämä juhlapyhät aina vain muistutus siitä mitä ei itsellä ole. Olisihan se ihan lohdullista jos osaisi ajatella "päivä muiden joukossa". Kun ei se vaan ole sitä. Yksinolemista ja kotonaistumista päivästä toiseen muutenkin, niin kyllähän sitä toivoisi olevan edes jotakin erikoista edes sen pari kertaa vuodessa. Varsinkin kun sattuu sellainen kohta missä sitä rahaa ei juurikaan ole, niin hip hurraa.

Perhettä ja hyvä ystävä on, mutta kaikilla omat menot ja suunnitelmat. Kukaan ei ole vaivaantunut minulta kysymään, että haluaisinko liittyä seuraan, joten en väkisin tyrkytä itseäni. Mieleen muistuu kaikki ne juhannukset kun itsellänikin oli vielä se ns. kuuluisa elämä. Siitäkin tulee paha mieli. Miten helvetissä elämä onkin mennyt näin pahasti päin persettä.

Käyn hakemassa muutaman koivunoksan maljakkoon, illalla käyn saunassa ja grillaan makkaraa. Ehkä katson jonkun elokuvan. Menen nukkumaan. Koivunoksia ja makkaraa lukuunottamatta ihan ja sitä samaa mitä teen joka päivä muutenkin. Tänä viikonloppuna vain se ero, että on entistä paskempi fiilis kun tietää miten muut juhlii läheisten ja kavereiden kesken. Facebookkia ei tee mieli edes aukaista, tekee liian pahaa nähdä niitä iloisia päivityksiä ja kuvia.

Joka vuosi ajattelen, että ehkä ensi vuonna sitten... Tämä on nyt 8. juhannus jonka vietän yksin. Alkaa toivo hiipumaan. Edellisinä vuosina on sentään ollut vaikka töitä tai rahaa lähteä jonnekkin, mutta tämä on jo surkeuden huippu.

En vietä mitenkään. Kunhan olen ja teen sitä mikä milloinkin sattuu huvittamaan. Ihan turha keksiä mitään "juhlia" kun mikään ei ole juhlimisen arvoista ja elämä menee kelvollisesti näinkin. Olen ehkä pikemminkin yksinäni jossain, ihan siksi etten jaksa katsella kännikalojen örvellystä.

Parikymmentä vuotta tässä jo taitaa olla mennyt käymättä missään jussina.
Jos pystyis vielä elämään niitä känniörvellys aikoja, kelpais mulle vaikka
semmoinenkin touhu, olispahan edes jotakin.
Jotakin mitä voisi edes etäisesti nimittää elämäksi, tuntisi olevansa elossa.
Nyt on vaan semmoinen puupökkelö, on vaan olemassa, siinä kaikki.

No niin mä kävin sen kaverini kanssa grillaamassa ja olutta juomassa, sitten sen kaverilla kylässä ja vielä sen luona sitten myöhemmin... sellaisissa rentoutuneissa tunnelmissa, kuten yhä. Hyvä fiilis, mutta se naisenkaipuu on suuri. On mulla jaettavaa mielenterveysongelmista huolimatta, kuten oon aiemmissa viestiketjuissa kertonut. Ja ne mielenterveysongelmatkin on ollut aika hallinnassa vuodesta 2009 asti. Olisi kiva jos olis joku nainen jonka kanssa aluksi vaikka kirjoitella. Olen siis turkulainen 31 vuotias avarakatseinen mies. Rohkeasti vaan... =)

Ja kaikkea hyvää kaikkien juhannukseen =)

Tässä entinen turkulainen, nykyään rajan takana asusteleva tervehtii aporiginaalia. Mä aloitin juhannuksen vieton Prismasta, hain taffeleita yms. bulkkisafkaa ja sitte söin takapihalla ja tsiisus kun oli ihana ilma. Punarinta lauloi ihanan mollivoittoisesti ja orava juoksi peltikatolla. Täytyy sanoa, ettei kauheesti haittaa viettää iltaa ittekseen. Heitän huiviin vielä jonkun hyvän olusen ja se on sitte siinä. Ens vuonna uusiks.

Pyydystin eilen kulkukissan oven edestä kun olin röökillä. Sillä oli sellainen kaulapanta jossa pieni kilisevä kello. Oli aika söpö ja kiltti katti. Ikävä kyllä sen kaulapannan numero oli haihtunut enkä saanut omistajaan yhteyttä. Tarjosin kisulle maitoa mut ei kelvannu, omi itselleen sohvatuolin ja maukui ja kehräs kun silitin. Oli kyllä parempaa seuraa kuin yksikään ihminen.

Vein sit takas ulos ja se oli hississä vähän peloissaan kun tarttui kynsillä kiinni ja tuli pari naarmua. Meow.

Tänään ajattelin mennä yö lenkille.

Niin. Mullakin oli niin hieno juhannus. Oli upee ilma ja kävin fillaroimassa pitkin kaunista järvenrantareittiä. Sitten saunaan jonka jälkeen omalle terassille nauttimaan muutama saunaolut. Mutta kun teet tämän kaiken taas täysin yksin, niin se on vaan NIIN PERSEESTÄ!!!
Täälläkin moni on kirjoittanut ettei kannata luovuttaa, koska huomenna kaikki voi olla paremmin, Mutta mitä jos on on odottanut sitä parempaa huomenta 10 vuotta, eikä se ole tullut!!!!? Ei taida olla muuta vaihtoehtoa kuin luovuttaa...

"wish i could just sleep
wish i could explain
wish i could change the way of things
wish i would fall away
the world i'm in is empty
outside i think i choke
somehow i can't help thinking there is no place for me"

Syön pannaria ja voitelen pihkavoiteella pahoja hiertymiä jaloissani. Uudet kengät ovat kirottuja hiertämään.

Juhannus meni serkun porukoilla auttelemassa puutarhahommissa jonka jälkeen läksimme illalla Porkkalanniemen kärkeen. Siellä grillaillen ja nautiskellen meri-ilmasta ja laskevan auringon kajosta - kaunista. Tänään hengaillen kotona parvekkeella nauttien Michael Crictonin kirjasta ja siinä sivussa Le Mansin 24-tunnin ajoja seuraten eurosportilta. Illalla jos kävisi pikku kävelylenkillä ja huomenna jossain kahvilla, niin siinäpä se tämäkin viikonloppu olisi silpaistu historiaan ja paluu ensiviikon työelämään.

Surffaan SUOMI24:ssä tietty!!! Toivottavasti täällä on paljon muitakin keskustelijoita niin ei käy aika pitkäksi.

Kävin eilen yksin stadissa baarissa, vitunmoinen morkkis, meni liikaa rahaa. Tänään meneeki sitte ilta töissä ja huominen kanssa. Huomenna ja ylihuomenna aattelin käydä salilla. Jos oisin kesälomalla, niin juhannus menisi varmasti kotiseuduillani pohjois-suomessa, kalastellen ja metsässä samoillen, nuotiolla istuskellen. Ahdistaa asua täällä betoni helevetissä, vaikka täällä on paljon ihmisiä niin silti täällä on todella yksinäistä. Metsässä ja luonnossa yksin ollessa, ei tunnu yksinäiseltä.