Mikä tänä päivänä on yleinen käytäntö alajuoksun alapinnan ja sisälattian pinnan välisessä korossa? Aika monissa tapauksissa näkee, että runko lähtee sisälattian tasalta. Joskus taas eristys ja pintavalu on ylempänä alajuoksuun nähden. Mitä käytäntöjä työmailla tapaa?
Onko olemassa "oikeaa" ratkaisua, vai riittääkö periaatteeksi se, että ollaan riittävän korkealla maanpinnasta?
Lattian korko
Oskari_
26
7768
Vastaukset
- rakennesuunnitelmista
jne eli yleensä perustus on eriparia talon kanssa.
Ja lopulta työmaalla tehdään miten tehdään.
Oikeaa tapaa ei ole, se on kokonaisuus jokka ratkaisee. että ei synny kylmäsiltaa. Eli helpommin sanottuna siten että, sisälattianpinta olisi n. 15 cm alajuoksun alapintaa korkeammalla.
Mutta tosiaan työmailla näkyy monenlaista systeemia. Talopaketeissa asian ratkaisee tietenkin ulko-ovien kynnysten korko.15cm laitoit lattiapinnan ylös aljuoksusta.Näin sitä laatua rakennetaan ja toivottavasti kyseinen talo on omasi.3-5 centtiä riittää komiasti ja näin talo pysyy terveenä.
p.s eihän ruveta rakentamisessa palaamaan 70 luvulle...eihän... :)harza2 kirjoitti:
15cm laitoit lattiapinnan ylös aljuoksusta.Näin sitä laatua rakennetaan ja toivottavasti kyseinen talo on omasi.3-5 centtiä riittää komiasti ja näin talo pysyy terveenä.
p.s eihän ruveta rakentamisessa palaamaan 70 luvulle...eihän... :)sisälattian pinta on ( 0.080) perustan pinnasta.
Tästä kuitenkin valitettiin kaupungin rakennusvalvonnassa että aika niukasti menee limittäin. Olisi saanut olla enemmän alapohja ja elementti limittäin.
Kerrohan, miksi talo menee pilalle jos alapohja olisikin 7 cm korkeammalla ????
Odotan mielenkiinnolla vastaustasi.- Kukas siellä rakentaa
klin kirjoitti:
sisälattian pinta on ( 0.080) perustan pinnasta.
Tästä kuitenkin valitettiin kaupungin rakennusvalvonnassa että aika niukasti menee limittäin. Olisi saanut olla enemmän alapohja ja elementti limittäin.
Kerrohan, miksi talo menee pilalle jos alapohja olisikin 7 cm korkeammalla ????
Odotan mielenkiinnolla vastaustasi.siksi se menee talo pilalle nyt. Voi voi voi sentään...pitää piikata: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että hyvää rakentelutapaa noudattaen kylmäsilta tulee katkaista käyttelemällä ylimmässä (harkkoperustustapauksessa) varvissa kapeanpata harkkoa ja eräitä lämmöneristeiksi luokiteltavia rakennusmateriaaleja siten, kuten asiansa osaava rakennesuunnittelija siihen on piirtänyt ja petonkinen(kin) lattiataso jää oikeaoppisesti lahoamatta alapuitten alle ilman, että tarvitseepi käytellä abouttitrallaa 100 mm paksua kynnystälistoitusta.
- sydeemi toi
Ei mee läpi kaikissa kunnissa
Käytännössä 5 cm riittää aivan mainiosti jos toteutus on huolellinen. Lapplin elementit on kai niin perseeleen tehtyjä, että ne tarttee on 15 cm pitääkseen lämmöt. - Oskari_
Kukas siellä rakentaa kirjoitti:
siksi se menee talo pilalle nyt. Voi voi voi sentään...pitää piikata: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että hyvää rakentelutapaa noudattaen kylmäsilta tulee katkaista käyttelemällä ylimmässä (harkkoperustustapauksessa) varvissa kapeanpata harkkoa ja eräitä lämmöneristeiksi luokiteltavia rakennusmateriaaleja siten, kuten asiansa osaava rakennesuunnittelija siihen on piirtänyt ja petonkinen(kin) lattiataso jää oikeaoppisesti lahoamatta alapuitten alle ilman, että tarvitseepi käytellä abouttitrallaa 100 mm paksua kynnystälistoitusta.
kuvailla seikkaperäisesti ns. hyvän sokkeliliitoksen? Eli jos pitäisi nyt lähteä sitä taloa perustamaan, niin minkälainen se unelmien alapohja olisi?
Kukas siellä rakentaa kirjoitti:
siksi se menee talo pilalle nyt. Voi voi voi sentään...pitää piikata: nythän on hyvinkin pitkälti niin, että hyvää rakentelutapaa noudattaen kylmäsilta tulee katkaista käyttelemällä ylimmässä (harkkoperustustapauksessa) varvissa kapeanpata harkkoa ja eräitä lämmöneristeiksi luokiteltavia rakennusmateriaaleja siten, kuten asiansa osaava rakennesuunnittelija siihen on piirtänyt ja petonkinen(kin) lattiataso jää oikeaoppisesti lahoamatta alapuitten alle ilman, että tarvitseepi käytellä abouttitrallaa 100 mm paksua kynnystälistoitusta.
Ja mainittakoon nyt vielä että talossa on puurossi alapohja, minkä paksuus on n. 350 mm.
- Kukas siellä oikein rakentaa
klin kirjoitti:
Ja mainittakoon nyt vielä että talossa on puurossi alapohja, minkä paksuus on n. 350 mm.
mutta kaikista lahoavista puista tiedetään monista karvaista kokemuksista lahoavan kaikkein nopeiten petonkiin joltain muulta kuin alakantiltansa peitelly kattohuopakaistalla eroitellun puun. Petonkiin joltain muulta kuin em tavalla alakantilta petityellyistä puista on käyty nostettu ali- ja ylioikeuksia myöden niin useita juttuja, ettei niihin oikeusasteissin enään muita juttuja tilan puutteen vuoksi voida ottaa. Älkää hyvät ihmiset leikkikö petonkilla: petonkiin peitetty puu on ikävyyksien kerjäämistä eikä auta, vaikka ajattelisi, että juuri teitä ei kukaan elinaikananne kerkiä siittä nakittaan, sillä perikunta on teidän jälkeenne vuoksenne kusessa, koska jonkun täytyy virheestänne maksaa.
Kukas siellä oikein rakentaa kirjoitti:
mutta kaikista lahoavista puista tiedetään monista karvaista kokemuksista lahoavan kaikkein nopeiten petonkiin joltain muulta kuin alakantiltansa peitelly kattohuopakaistalla eroitellun puun. Petonkiin joltain muulta kuin em tavalla alakantilta petityellyistä puista on käyty nostettu ali- ja ylioikeuksia myöden niin useita juttuja, ettei niihin oikeusasteissin enään muita juttuja tilan puutteen vuoksi voida ottaa. Älkää hyvät ihmiset leikkikö petonkilla: petonkiin peitetty puu on ikävyyksien kerjäämistä eikä auta, vaikka ajattelisi, että juuri teitä ei kukaan elinaikananne kerkiä siittä nakittaan, sillä perikunta on teidän jälkeenne vuoksenne kusessa, koska jonkun täytyy virheestänne maksaa.
että peittää PETONKIIN puuta!
- Oskari_
Kukas siellä oikein rakentaa kirjoitti:
mutta kaikista lahoavista puista tiedetään monista karvaista kokemuksista lahoavan kaikkein nopeiten petonkiin joltain muulta kuin alakantiltansa peitelly kattohuopakaistalla eroitellun puun. Petonkiin joltain muulta kuin em tavalla alakantilta petityellyistä puista on käyty nostettu ali- ja ylioikeuksia myöden niin useita juttuja, ettei niihin oikeusasteissin enään muita juttuja tilan puutteen vuoksi voida ottaa. Älkää hyvät ihmiset leikkikö petonkilla: petonkiin peitetty puu on ikävyyksien kerjäämistä eikä auta, vaikka ajattelisi, että juuri teitä ei kukaan elinaikananne kerkiä siittä nakittaan, sillä perikunta on teidän jälkeenne vuoksenne kusessa, koska jonkun täytyy virheestänne maksaa.
Niin, siis vieläkin haikailen sen unelmien perustuksen perään...ontelolaattaa? Puurossia? Siis joka tapauksessa tuulettuva mutta miten?
Oskari_ kirjoitti:
Niin, siis vieläkin haikailen sen unelmien perustuksen perään...ontelolaattaa? Puurossia? Siis joka tapauksessa tuulettuva mutta miten?
Puurossi on työläs tehdä, mutta halpa. Huonot puolet on siinä että varaavaa lattialämmitystä siihen ei saa ja jos tuulettuvassa pohjassa on kosteutta niin puupohja on aina alttiina homeelle. Puurossi sopii tosi hyvin sora- ja hiekkatonteille, mutta savinen peltotontti jossa on kosteutta niin en välttämättä suosittele.
Seuraavan talon minkä joskus teen niin valintani tulee olemaan liittolevy tuulettuvalla ryömintätilalla.
Ontelolaatoilla saa helposti ehkä parhaan mahdollisen ratkaisun, mutta se on myös se kaikkein kallein.
Eli joko liittolevyillä tai ontelolaatoilla jos ei halua käyttää puurossia.- Oskari_
sydeemi toi kirjoitti:
Ei mee läpi kaikissa kunnissa
Käytännössä 5 cm riittää aivan mainiosti jos toteutus on huolellinen. Lapplin elementit on kai niin perseeleen tehtyjä, että ne tarttee on 15 cm pitääkseen lämmöt.Sehän voi olla hyväkin ratkaisu, sillä normaalisti kait on 8-10sentin pintavalu ja sen alla styroksia (150mm?) ja alimpana laatta. Tällöinhän elementti on riittävästi limittäin lattian kanssa, muttei kuitenkaan siellä peruslaatassa asti (= -230...-250mm). Jos esim. tulee vesivahinko, niin vesi kait valunee sinne peruslaattaan saakka ja alajuoksu säilyy kuivana, kun on sitä ylempänä.
Eli alajuoksu on alhaalta sokkelin päällä ja sisäpuolelta rajoittuu pelkkään styroksiin ja hieman ylempänä olevaan kuivaan lattiavaluun.
Näinkin kait vois asiaa luonnehtia. - Anonyymi
Kukas siellä oikein rakentaa kirjoitti:
mutta kaikista lahoavista puista tiedetään monista karvaista kokemuksista lahoavan kaikkein nopeiten petonkiin joltain muulta kuin alakantiltansa peitelly kattohuopakaistalla eroitellun puun. Petonkiin joltain muulta kuin em tavalla alakantilta petityellyistä puista on käyty nostettu ali- ja ylioikeuksia myöden niin useita juttuja, ettei niihin oikeusasteissin enään muita juttuja tilan puutteen vuoksi voida ottaa. Älkää hyvät ihmiset leikkikö petonkilla: petonkiin peitetty puu on ikävyyksien kerjäämistä eikä auta, vaikka ajattelisi, että juuri teitä ei kukaan elinaikananne kerkiä siittä nakittaan, sillä perikunta on teidän jälkeenne vuoksenne kusessa, koska jonkun täytyy virheestänne maksaa.
No eihän sitä betoniin peitetä rungon alaosaa vaikka lattian betonilaatan yläpinta valetaan 150 mm korkeammalle kuin alajuoksun yläpinta.
Höyrysulku estää kosteuden pääsyn sisältä runkoon ja seinän lämpöeristeisiin.
Eikä ulkopuolella runkoa ole mitään estettä joka estää kosteuden haihtumisen koska ulkopuolella on vain hengittävä tuulensuojalevy, ilmarako ja ulkovuoraus.
Lattivalun yhteydessä seinän alaosaan kiinnitetään solumuovi kaistale jolloin lattiavalu ei edes tule senään kiinni.
- Kukas siellä aikoo rakentaa?
miltä tahansa sivulta eli kantilta paitsi kattohuopakaistalla eroteltuna alakantilta petonkiin peittely on käytetyistä kerneistä ja muoveista huolimatta suoranaista ikävyyksien kerjäämistä sanokoot maionokset ja valopäät, mitä lystäävät eikä niin tule missään nimessä missään kohdassa taloa tehdä.
- heppulis
Ulkoseinissä on erittäin tavallista, eikä mitenkään väärin tai riskialtista, asentaa alajuoksu lattiapinnan alapuolelle. Alajuoksu on perustuksen reunalla olevan portaan päällä. Alajuoksu ei ole mitenkään suuremmassa kastumisvaarassa kuin muutenkaan. Sisäseinissä tätä ei pidä tehdä koska silloin alajuoksu jää betonikaukaloon. Ulkoseinien alajuoksu on erotettava alapuolelta sokkelista eristekaistalla ja sivulta joko kaistalla finfoamilla, tai styroksilla.
70-luvun valesokkelit olivat tehty päinvastoin niissä sokkeli nousi lattiapinnan yläpuolelle. heppulis kirjoitti:
Ulkoseinissä on erittäin tavallista, eikä mitenkään väärin tai riskialtista, asentaa alajuoksu lattiapinnan alapuolelle. Alajuoksu on perustuksen reunalla olevan portaan päällä. Alajuoksu ei ole mitenkään suuremmassa kastumisvaarassa kuin muutenkaan. Sisäseinissä tätä ei pidä tehdä koska silloin alajuoksu jää betonikaukaloon. Ulkoseinien alajuoksu on erotettava alapuolelta sokkelista eristekaistalla ja sivulta joko kaistalla finfoamilla, tai styroksilla.
70-luvun valesokkelit olivat tehty päinvastoin niissä sokkeli nousi lattiapinnan yläpuolelle.Mutta jos puhutaan maavaraisesta laatasta,niin lattiapinnan ja ulkoseinän alajuoksun erotuksessa ei pidä mennä liiallisuuksiin.Noin 4cm on yleisesti käytetty tapa nykyisin.
Kyllä siinä on riskinsä jos aletaan paljon lattiaa nostamaan tämän yläpuolelle.Huonosta maaaineksesta tehty täyttö ja salaojien jokin vika aiheuttaa kapilaarista vedennousua.Ulkoseinän alapuuta ei ikinä ole niin hyvin suojattu että tälläisessä tilanteessa se ei alkaisi hiljalleen vettyä ja toinen on jos sattuu paha vesivahinko niin vesi pääsee rakenteita pitkin kulkemaan (styroxin pällä)puhumattakaan että kun joskus alla oli vielä muovi,niin tässä sitä on sellanen yhdistelmä et hallelujaa.Kuten kaikessa rakentamisessa ei pitäisi liiotella minkään asian suhteen,koska se voi joissakin tapauksissa aihuttaa pahoja ongelmia.
70luvulla tehtiin paljon sellaisia taloja missä myös ulkoseinän alapuu on maanpinnan alapuolella kuten mainitsemassasi väliseinissä. On tullut tälläisiä purattua ja sääliksi käy talon omistajaa.Ne ovat todella paskamaisia korjattavia ja kun ulkoseinistä aletaan alapuuta vaihtaa metrin välein pystytolppia myöten uusiin,niin kysymyskuuluukin että onko runko enään entisensä.
Tällästä mul...:)- Kukas siellä oikein rakentaa?
harza2 kirjoitti:
Mutta jos puhutaan maavaraisesta laatasta,niin lattiapinnan ja ulkoseinän alajuoksun erotuksessa ei pidä mennä liiallisuuksiin.Noin 4cm on yleisesti käytetty tapa nykyisin.
Kyllä siinä on riskinsä jos aletaan paljon lattiaa nostamaan tämän yläpuolelle.Huonosta maaaineksesta tehty täyttö ja salaojien jokin vika aiheuttaa kapilaarista vedennousua.Ulkoseinän alapuuta ei ikinä ole niin hyvin suojattu että tälläisessä tilanteessa se ei alkaisi hiljalleen vettyä ja toinen on jos sattuu paha vesivahinko niin vesi pääsee rakenteita pitkin kulkemaan (styroxin pällä)puhumattakaan että kun joskus alla oli vielä muovi,niin tässä sitä on sellanen yhdistelmä et hallelujaa.Kuten kaikessa rakentamisessa ei pitäisi liiotella minkään asian suhteen,koska se voi joissakin tapauksissa aihuttaa pahoja ongelmia.
70luvulla tehtiin paljon sellaisia taloja missä myös ulkoseinän alapuu on maanpinnan alapuolella kuten mainitsemassasi väliseinissä. On tullut tälläisiä purattua ja sääliksi käy talon omistajaa.Ne ovat todella paskamaisia korjattavia ja kun ulkoseinistä aletaan alapuuta vaihtaa metrin välein pystytolppia myöten uusiin,niin kysymyskuuluukin että onko runko enään entisensä.
Tällästä mul...:)on toiseksi pahin aine, mihin puuta saattaapi epähuomiossakin tulla talojansa rakennellessa haudanneeksi: tälläiseen petonkilla yhdeltä tahi useammalta muulta kuin alakantilta kattohuopakaistalle eroiteltuun puhun, joka petonkin jäljiltä vapaaksi jääneeltä kantilta on peitelty rytoksilla, muuttaapi oikopäätä semmoinen hevoskusiaisyhdystäkunta, että siittäkin puusta on sen yhdystäkunnan pystyttämän lahottajasieniviljelmän jäljiltä oksatkin pois. Älkää hyvät ihmiset leikkikö petonkilla ja rytoksilla varsinkaan puun ja maan läsnäollessa: tielaitoskin joutui aikoinansa luopumaan rytoksin käyttelystä ihan kaikissa maanpäälisissäkin rakenteissaan, koska hevoskusiaiset popsivat ne suihinsa.
- heppulis
Kukas siellä oikein rakentaa? kirjoitti:
on toiseksi pahin aine, mihin puuta saattaapi epähuomiossakin tulla talojansa rakennellessa haudanneeksi: tälläiseen petonkilla yhdeltä tahi useammalta muulta kuin alakantilta kattohuopakaistalle eroiteltuun puhun, joka petonkin jäljiltä vapaaksi jääneeltä kantilta on peitelty rytoksilla, muuttaapi oikopäätä semmoinen hevoskusiaisyhdystäkunta, että siittäkin puusta on sen yhdystäkunnan pystyttämän lahottajasieniviljelmän jäljiltä oksatkin pois. Älkää hyvät ihmiset leikkikö petonkilla ja rytoksilla varsinkaan puun ja maan läsnäollessa: tielaitoskin joutui aikoinansa luopumaan rytoksin käyttelystä ihan kaikissa maanpäälisissäkin rakenteissaan, koska hevoskusiaiset popsivat ne suihinsa.
Tässä ketjussa kukaan ei ollut peittämässä missään millään mitään. Styroksi mainittiin alajuoksun vieressä eli betonin ja alajuoksun välissä.
- Kukas siellä oikein rakentaa?
heppulis kirjoitti:
Tässä ketjussa kukaan ei ollut peittämässä missään millään mitään. Styroksi mainittiin alajuoksun vieressä eli betonin ja alajuoksun välissä.
kantiltapas ollaan täällä peittelemässä petonkilla varsinkin ja rytoksillakin kuin siltä alakantilta, joka on kattohuopakaistalla eroiteltu: täällähän suorastansa valetaan petonkia runkotolpista mittailtuna melkein vähän alle puoleenväliin ja silloinhan siinä tulee peitellyksi muitakin sivuja alapuista ja runkotolppien puolikkaista. Älkää hyvät ihmiset leikkikö niillä petonkeilla ja rytokseilla: niillä EI SAA PEITELLÄ PUUTAKAAN miltään muulta kantilta kuin alakantilta kattohuopakaistalla eroiteltuna, vaikka se sokkeli olisi pilvenpiirtäjän korkuinen kellarista mittailtuna, koska petonki ja rytoksi johtavat vettä ylöskin päin. Ja vaikka se sokkeli laijailisi saharan yllä maasta täysin irrallansa, ei sittenkään pidä missään kohdassa sitä taloa puurakenteitakaan mennä hautailemaan petonkiin ja rytoksiin, koska tulee vesivahinko...on se vain ajan kysymys huolellisellakin henkilöllä...ihan semmoinen pieni vaan ja menee sitä vettä sinne rytoksipetonkipuusysteemiin ja sen jäljestä sinne muutta ihan heti hevoskusiaisyhdyskunta ja laittaa sinne sieniviljelmänsä. Hevoskusiainen on tässä mielessä kuin länpöhakuinen ohjus ja se kyllä löytää petonkirytoksipuusysteeminne, vaikka se olisi kuinka piilossa: itseasiassa hevoskusiainen on mahdollisimman hyvää rauhaa rakasteleva otus ja se mieluiten menee mahdollisimman hyvin piilossa olevaan petonkirytoksipuusysteemiin, missä se saapi vuosikaudet ihan kaikessa rauhallisuudessaan niitä sieniään kustannuksellanne viljellä: se ottaa teiltä tarvitsemansa veden (pienet, petonkirytoksipuusysteemejänne hölväilevät vesilipsauksenne, tontillenne salaojista huolimatta jäänyt maakosteus) ja lämmyn (kaukulänpy) ja valoistannehan se ei niin hevoskusiainen piittaa eikä niitä tahdo suuntiinsa osoiteltavan, kun senkään hommat ei kestä yhtään päivän- tahi keinovaloa.
Kukas siellä oikein rakentaa? kirjoitti:
kantiltapas ollaan täällä peittelemässä petonkilla varsinkin ja rytoksillakin kuin siltä alakantilta, joka on kattohuopakaistalla eroiteltu: täällähän suorastansa valetaan petonkia runkotolpista mittailtuna melkein vähän alle puoleenväliin ja silloinhan siinä tulee peitellyksi muitakin sivuja alapuista ja runkotolppien puolikkaista. Älkää hyvät ihmiset leikkikö niillä petonkeilla ja rytokseilla: niillä EI SAA PEITELLÄ PUUTAKAAN miltään muulta kantilta kuin alakantilta kattohuopakaistalla eroiteltuna, vaikka se sokkeli olisi pilvenpiirtäjän korkuinen kellarista mittailtuna, koska petonki ja rytoksi johtavat vettä ylöskin päin. Ja vaikka se sokkeli laijailisi saharan yllä maasta täysin irrallansa, ei sittenkään pidä missään kohdassa sitä taloa puurakenteitakaan mennä hautailemaan petonkiin ja rytoksiin, koska tulee vesivahinko...on se vain ajan kysymys huolellisellakin henkilöllä...ihan semmoinen pieni vaan ja menee sitä vettä sinne rytoksipetonkipuusysteemiin ja sen jäljestä sinne muutta ihan heti hevoskusiaisyhdyskunta ja laittaa sinne sieniviljelmänsä. Hevoskusiainen on tässä mielessä kuin länpöhakuinen ohjus ja se kyllä löytää petonkirytoksipuusysteeminne, vaikka se olisi kuinka piilossa: itseasiassa hevoskusiainen on mahdollisimman hyvää rauhaa rakasteleva otus ja se mieluiten menee mahdollisimman hyvin piilossa olevaan petonkirytoksipuusysteemiin, missä se saapi vuosikaudet ihan kaikessa rauhallisuudessaan niitä sieniään kustannuksellanne viljellä: se ottaa teiltä tarvitsemansa veden (pienet, petonkirytoksipuusysteemejänne hölväilevät vesilipsauksenne, tontillenne salaojista huolimatta jäänyt maakosteus) ja lämmyn (kaukulänpy) ja valoistannehan se ei niin hevoskusiainen piittaa eikä niitä tahdo suuntiinsa osoiteltavan, kun senkään hommat ei kestä yhtään päivän- tahi keinovaloa.
papapapapapa
- Kukas siellä taas rakentaa?
klin kirjoitti:
papapapapapa
Mä alustavasti -olkoonkin että erittäin vahvasti epäilen, että sun rakenteluratkaisujasi noudattaneilla rakentelijakunnilla tulevat jatkoissa olemaan riesoinansa helkkarin laajojen hevoskusiaisyhdyskuntien suorittamat lattia- ynnä seinä- ja kattotattiviljelmät: mä en henkilökohtaisesti lähtisi tekemään siihenkään kohtaan puhtaasti petonkista ja rytoksistakaan puut niihin hautaamatta jättäen yhtään mitään, jossa kohdassa on liian kosteat olosuhteet puulle, koska siinä kohdassa mikä tahansa muukin tunnettu eli yleisesti hyväksytty talonrakennusmateriaali kutenesimerkiksi suosittelemasi petonki ja rytoksi varsinkin homehtuu: Nythän on erittäinkin pitkälti niin, että siihenkin kohtaan tulee ennen rakennustyön aloittamista luoda sellaiset olosuhteet, ettei homehtumista pääse tapahtumaan. Sen jälkeen on enänpi makuasia, mistä materiaalista tekee.
Kukas siellä taas rakentaa? kirjoitti:
Mä alustavasti -olkoonkin että erittäin vahvasti epäilen, että sun rakenteluratkaisujasi noudattaneilla rakentelijakunnilla tulevat jatkoissa olemaan riesoinansa helkkarin laajojen hevoskusiaisyhdyskuntien suorittamat lattia- ynnä seinä- ja kattotattiviljelmät: mä en henkilökohtaisesti lähtisi tekemään siihenkään kohtaan puhtaasti petonkista ja rytoksistakaan puut niihin hautaamatta jättäen yhtään mitään, jossa kohdassa on liian kosteat olosuhteet puulle, koska siinä kohdassa mikä tahansa muukin tunnettu eli yleisesti hyväksytty talonrakennusmateriaali kutenesimerkiksi suosittelemasi petonki ja rytoksi varsinkin homehtuu: Nythän on erittäinkin pitkälti niin, että siihenkin kohtaan tulee ennen rakennustyön aloittamista luoda sellaiset olosuhteet, ettei homehtumista pääse tapahtumaan. Sen jälkeen on enänpi makuasia, mistä materiaalista tekee.
"mä en henkilökohtaisesti lähtisi tekemään siihenkään kohtaan puhtaasti petonkista ja rytoksistakaan puut niihin hautaamatta jättäen yhtään mitään, jossa kohdassa on liian kosteat olosuhteet puulle, koska siinä kohdassa mikä tahansa muukin tunnettu eli yleisesti hyväksytty talonrakennusmateriaali kutenesimerkiksi suosittelemasi petonki ja rytoksi varsinkin homehtuu"
Siis mitä? Lue itse toi sun teksti. Ei siinä ole päätä eikä häntää!
Onko hevoskusiaisyhdyskunta vallannut sun pääkopan. Taitaa olla sun pääkoppa vuorattu rytoksilla ja nyt sitten kattotatit rehottaa ja kusiaiset voi hyvin.- Kukas siellä oikein rakentaa?
klin kirjoitti:
"mä en henkilökohtaisesti lähtisi tekemään siihenkään kohtaan puhtaasti petonkista ja rytoksistakaan puut niihin hautaamatta jättäen yhtään mitään, jossa kohdassa on liian kosteat olosuhteet puulle, koska siinä kohdassa mikä tahansa muukin tunnettu eli yleisesti hyväksytty talonrakennusmateriaali kutenesimerkiksi suosittelemasi petonki ja rytoksi varsinkin homehtuu"
Siis mitä? Lue itse toi sun teksti. Ei siinä ole päätä eikä häntää!
Onko hevoskusiaisyhdyskunta vallannut sun pääkopan. Taitaa olla sun pääkoppa vuorattu rytoksilla ja nyt sitten kattotatit rehottaa ja kusiaiset voi hyvin. - Kukas siellä taas rakentaa?
Kukas siellä oikein rakentaa? kirjoitti:
hyvin tiedetään jo jäljestä, kuka missäkin päin mitäkin rakentaa: älkää hyvät ihmiset antako halpojen jäljitelmien tuolla ulkona hämätä itseänne, vaan hankkikaa itsellenne neuvot ja niksit eli vinkit aidosta ja luotettavasta lähteestä ja hevoskusiaisongelmavyyhtinne jäävät alunparinkään syntymättä.
- tuntuu
Kukas siellä taas rakentaa? kirjoitti:
hyvin tiedetään jo jäljestä, kuka missäkin päin mitäkin rakentaa: älkää hyvät ihmiset antako halpojen jäljitelmien tuolla ulkona hämätä itseänne, vaan hankkikaa itsellenne neuvot ja niksit eli vinkit aidosta ja luotettavasta lähteestä ja hevoskusiaisongelmavyyhtinne jäävät alunparinkään syntymättä.
käyvän kusella usean keskustelijan päässä.Rakentakaa itsellenne pehmustettu pyöreä koppi, Lattian voitte laittaa vaikka katonrajaan ja sokkelin ihan mihin vaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta801975Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt181753- 161614
50+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin201356Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv61262En voi sille mitään
Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee121254Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu501253hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo121246Miten joku voi käyttää koko elämänsä
siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää101212Annetaanko olla vaan
Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N291191