Jostain syystä folkkarin hankinta on ruvennut kiinnostamaan. Ainut asia, mikä mietityttää on perämoottori apukoneena. Kaikenlaisia kauhutarinoita yhdistelmän toimivuudesta kuulleena (mm. ahtaasta aukosta ei pääse merenkäynnin vuoksi ulos) olisikin mukavaa kuulla kokemuksia. Yleisesti ottaen satamamanoveerauksesta ja muusta. Purjeillahan sitä kaikki tietenkin laituriin tulevat, mutta jos ensin koneella:)
Purjevene + perämoottori
yhdistelmä
4013736
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 40
Vanhimmat
Nykyisessä purkkarissani on sisäkone, mutta olen aikoinaan liikuskellut vuokraveneellä (guy 22) jossa perämoottori. Kauhutarinat ovat kyllä enimmäkseen totta, ohjailtavuus perämoottorilla oli heikkoa, mutta toisaalta, kun allasi on alle 2,5 tn painoinen vene - voi kaiken aina korjailla ottamalla naapuriveneiden mantookitolpista kiinni mikäli ajaudutaan liian lähelle. Pääset kyllä satama-altaasta ulos vaikka sitten sadattelujen saattelemana.
Perämoottorissa on myös lukemattomia hyviä puolia, ei läpivientejä, jos siihen tulee vika, irroitat vain kiinnikkeistä ja kone painuu pohjaan ja käyt hakemassa kaupasta uuden. Lisäksi perämoottori käynnistyy sen verta harvakseltaan, silloin kuin pitäisi, ettei sinun tarvitse miettiä miten ohjailtavuus toimii koneella ajettaessa...
Jos tarkoituksesi on kuitenkin hankkia purjevene, jollainen ainakin puufolkkari mitä suurimmassa määrin on, ei tuo moottorinmalli voi todellisuudessa olla valintaperuste/hankintakynnys.
Sinuna kuuntelisin pikemminkin tarkemmalla korvalla kauhutarinoita puuveneiden huolloista ja ylläpidosta, olettaen että olet hankkimassa puu- eikä kumifolkkaria.
Kiitokset vastauksista. Sisäkoneella ja ilman konetta olevalla veneellä on tullut purjehdittua, mutta perämoottorikokemukset puuttuvat. Mieleen tulee kuitenkin muutama paikka, jossa aukko satamasta ulos on ahdas ja avoin tuulelle, jolloin kone on melkein ainut vaihtoehto. Tietysti miehistöstä riippuen ahtaastakin aukosta pääsee kryssimällä, mutta olettaisin folkkarin olevan kohtuullisen hidas kiihtymään käännöksen jälkeen.
Puuveneen hoito ja sen kauhutarinat ovatkin jo sitten tutumpia. Olettaisin tästä pääsevän, kun panostaa riittävän hyvän aihion hankintaan. Ajan myötä suurempaakin remonttia luonnollisesti joutuu tekemään, mutta peruskevätkunnostus ei hirveän paljon suurempi ole työmäärältään (no okei, kaksinkertainen muoviveneeseen nähden).
En ole folkkaria ajanut mutta tavallisella pienellä purkkarilla ohjailtavuus on perämoottorilla paljon parempi kuin isolla veneellä sisäkoneella, erityisesti peruutettaessa. Perämoottoria pystyy kääntämään, jolloin potkurivirta vie venettä juuri sinne minne halutaan. Täytyy vain osata käyttää. Kääntämällä samaan aikaan konetta ja peräsintä saa veneen pyörimään lähes paikallaan.
Toinen asia on sitten, että aallokossa ja kovassa vastatuulessa perämoottori haukkaa helposti ilmaa eikä muutenkaan jaksa työntää venettä, joten silloin purjehditaan, myös vastatuuleen.
Yksi hyvä puoli on myös, että hajut pysyvät ulkopuolella.
Perämoottori on ihan hyvä valinta jos haluaa purjehtia ja perhe myös :)
Jester
Tuollainen folkkarin perämoottori on veneen toisella puolella. Kun veneessä vielä on pitkä köli niin toi potkurivirran kääntämien hieman auttaa mutta käytänössä se että kone on toisella laidalla on hallitseva tekijä.
Moottorilla folkkari siis vetää aina sivuun ja peruuttaminen ja kääntäminen käytänössä onnistuu ainoastaan toiseen suuntaan. Tätä voi tosin käyttää hyödyksi jolloin pärjää ihan hyvin. Eteenpäin mentäessä pystyy kääntämään molempiin suuntiin. Nollavauhdista "kiihdyttäessä" vetää kuitenkin ekä metrit hieman sivuun myöskin eteenpäin mentäessä.
MUTTA: ihan hyvin pärjää ja voin lämpimästi suositella folkkaria.
Sisämoottori sen olla pitää. Kuka jaksaa kökkiä yli laidan, sormet bensalle haisten. Sisämoottorista saa sähköt jääkaapille, lämppärille ym. varusteille. Satamamanöövereissä ehdoton.
Pari viikkoa sitten tapasimme Kumlingessa iäkkään kotkalaispariskunnan, joka oli tullut folkkarillaan Saaristomerta kiertelemään. Olivat käyneet sekä Suomenlahden että Ahvenanmeren toisella puolen veneellään, joten näköjään sellaisellakin uskaltaa, jos vain taidot antavat periksi... (itseäni kyllä tuo avotila hirvittäisi, se kun ei tyhjene itsellään). Pariskunnalla oli uusi nelitahtimoottori, joka oli hiljainen ja melko tehokkaaksikin kehuivat. Miehen mukaan rantautuminen on aikanaan tapahtunut keulapurjeella (folkkarissa todella pieni) koneen käydessä varmuuden vuoksi.
Tuollaisia purjehtijoita kohdatessaan tuntee aika syvää kunnioitusta ja toivetta, että itse joskus yltäisi samaan!
Perämoottori toimii niin Hoossa kuin Folkkarissa vallan hyvin. Eikä haise nafta sisätiloissa. Folkkari on merikelpoinen vene, jolla voi lähteä pitkälle. Sitloora ei tosin ole itsetyhjentyvä, mutta enpä ole kuullut kenekään sitä vielä saaneen vettä täyteen.
Kun menet vasta-aallokossa kävelemään etukannelle. Ropeli nousee vedestä ja motti ampaisee välillä ylikierroksille..
Miksi sinne etukannelle pitää mennä moottorilla ajaessa vasta-aallokossa? Rantautuessahan kannelle usein pitää mennä, mutta empä ole koskaan nähnyt aallokkoa muodostavaa rantaa.
Aallokko yleensä tarkoittaa tuulta, silloinhan etukannelle mennään nostamaan etupurjetta. Kohta sen moottorin voi siis sammuttaa.
Nämä nykypurjeveneilijät eivät oikein tahdo ymmärrä että purjeveneellä voi purjehtiä myöskin vastatuuleen vaan se pitäis hoitu moottorilla.
tai pistä nostin kiinni jo lähtiessä, niin sun ei tarvii mennä etukannelle lainkaan, mikäli nostimet olet sitlooraan vetänyt...
Riippuen mastotyypistä niin voi olla mahdottomuus vetää ison ylös sitloorasta. Ja miten sitten purje ales, sekin voi vaatia kannella käymistä. Etupurjeen saisi kyllä ylös jos on nostimet sitlooraan vedetty (minulla ei ole). Yksin otettaessa purjeita ales on helppoa että nostimet ovat maston juuressa.
Jos nyt purjehtimien on niin hankalaa että pitää kehittää kaiken maailman apuja niin voi yhtä hyvin joko lopettaa purjehtimisen tai sitten hankkia palkattu miehistö jottei itse vaan joudu tekemään mitään.
kysyn, että millaiselta mastolta falleja ei pysty vetämään ruffille? Eihän toi vaadi kuin muutaman kääntöplokin ja jonkun köysilukon ja tietty vinssin katolle, vai? Laskeminen onnistuu niin ikään mainiosti sitloorasta, jos sulla on toimivat lazyt. Tietty purje voi jäädä hiukka kurttuun, mutta toi on aika helpoa oikaista, sitten rantautuessa. Eihän purjehtiminen toki vaikeaa ole, mutta on se hienoa, kun pystyy rätit nostamaan ja laskemaan sitloorasta. Varsinkin kovassa tuulessa tuo nautittavuutta hommaan, mutta jokainen tyylillään ja eri venetyypeissä kannella liikkuminen on toisia helpompaa. Tämän voisi allekirjoittaa nimimerkillä "kokemusta löytyy kannelta juoksemisesta".
Ei ainakaan minun veneessäni etupurjetta kannella nosteta vaan sitlootassa fallia kiskoen. Ja eihän sen moottorin tarvitse enää purjetta nostaessa käydä.
juu nou...
Kyllä fokat on tähän asti tullu alas ihan käsivoimin, ei siihen moottoria tarvita, saatika vasta-aallokkoa. Vasta-aallokkohan voidaan helposti pinnaa kääntämällä muuttaa sivu- tai myötäaallokoksi...
Folkkari on päässyt ameriikkalaiseen kirjaan " Twenty small sailboats to take you anywhere" (John Vigor). Kannattaa lukea. Merikelpoisuuden puutteesta ei venettä varmaan voi moittia. Tyhjennyspumput on keksitty.
Perämoottori on satamamanöövereissä pitkäköliselle veneelle paljon näppärämpi kuin sisämoottori. Potkurivirtaa kun voi kääntää 360 astetta.
Puuveneen hoitaminen on sitten ihan oma lukunsa...
aivan kylmiltään folkkarin puolitoista vuotta sitten, ja venehän on satama-oloissa tavattoman ketterä kääntyilemään, joten tuosta ohjaltavuudesta en olisi kyllä laisinkaan huolissaan. Muutenkin olen ollut veneeseen tyytyväinen, se on mukava merellä ja kaunis, ainoastaan sisätilaa voisi olla enemmän...
On tietenkin tilanteita joissa se sitten toimii huonommin - kovaan vastatuuleen ja -aallokkoon et voi ajaa nykypurjehtijamaiseen tyyliin "koneella" purjeet paketissa - se ei oikein onnistu jos et sitten ihan huomattavan tehokasta myllyä sinne perään ripusta.
Itse jouduin kokeilemaan kumiveneen 2hp Hondaa kun diesel-sisäkone heitti öljyt pilssiin ja piti muutama päivä pärjätä matkalla varaosan luo.
Hyvin jaksoi 2hp kone työntää 3,5tn veneen satamaan mutta ei kovin huikeata vauhtia mutta pärjättiin, ei tarvittu hinausapua.
Ei kylläkään kovin kova vastatuulikaan ollut riesana - onneksi.
Kaikesta selviytyy kun huomioi omat mahdollisuutensa ihan terveellä maalaisjärjellä mihin sopii yrittää ja millaisin välinein.
Pahaan paikkaan ei pidä itseään ja venettään väkisin tunkea.
Avotilan tyhjennykseen on olemassa pumppuja, sähköisiä ja manuaalisia - automaattisia ja sitten ei.
Minulla ainakin on pelannut, rannikkoristeilijän perässä. Vastatuuleen ajo ? .... miksi ? jos tuulee niin mennään purjeella. Olen tarvinnut moottoria satamamanovereissa ja tyvenellä ja siihen on riittänyt hyvin. On jopa notkeampi kääntyilemään kuin keskimoottorilla varustettu.
Mulla on ollut perämoottori apukoneena vuodesta 1981. My, H-vene ja Avance 24. Pari kertaa on käynyt niin, että työntövoima ei riitäkään, vaan vene vaan rytyyttää paikoillaan vasta-aallokossa, ja potkuri alkaa kavitoida, kun aalto nostaa perää. Silloin on pitänyt koukata takaisin suojaan, nostaa reippaasti isopurje ylös, ja skuutata se tiukkaan. Yllättäen koneella auttaen nousukulma on hämmästyttävä, ja purjeella auttaen se sama kone antaa kunnon vauhdin. Purjeella tukien vene ei rullaa, eikä kone nouse pois vedestä.
Jos laiminlyö kaiken huollon, perämoottori toimii silti 10 vuotta, ja uusi maksaa 1/8 keskimoottorin hinnasta. Mutta kunnon latausvirtaa ei saa, jos tahtoo esim katsella telkkaria? tai jääkaappia kylmänä ja lämppäriä lämpimänä. Vai saako jostain perämoottorista enemmän kuin 5A ?
Perinteisellä kaksitahtisella voi käyttää konetta purjeet ylhäällä eikä tarvitse pelätä kallistuksia, 4-tahtisilla ja diesel koneita ei yleensä suositella käytettäväksi, mikäli vene kallistuu yli 10-15 astetta, koska moottorin voitelu voi vaarantua.
hiukka vanhempaa konetta eli ilmajäähdytteistä, niin ei niin väliä vaikka jossakin tilanteessa kone vedestä nousisikin...
Eksyin vahingossa tälle palstalle:
Purjehdin Albin Express 6 vuotta ilman minkäänlaista moottoria (yksin). (pituus 7.77, paino 1.8 t). Kävin sillä mm Bornholmissa (yksin), voitin Kopun tiistaikalpailujen rankingin (enimmäkseen osallistuin yksin), voitin ME:n yksinpurjehduskilpailun muutaman kerran jne.
En ole mikään UFO. Henrik Ramsay, Suomalainen ministeri (sotatuomio, viite kirja "Sommar och segel¤) kävi työmatkaansa 6MR (yksin), ottelupaino 6 tonnia.
Purjehdin ennen sitä kansanvenettä F-176 "Lanita",taas ilman moottoria.
Ennen sitä, 5-tonnista tammiketsiä, taas ilman moottoria ja yksin, eikä vaikeuksia.
jne.
Hankin purjehdusurani enimmäisen moottorin 50-vuotiaana, kun piti mennä Göta kanalin läpi. Tähän projektiin jouduin ottamaan apulaisen mukaan.
Enimmäkseen Molly Brown tulee maihin purjeitse. Koska se on helpompi.
Suurim vene mitä olen sijoittanut laituriin on Swan 43 "Gabriella" (juovuksissa).
Purjevene ei kaipaa moottoria, se kaipaa osamista!
Täälläkö on tarkoitus paukutella henkselit?
se, että se on yksi vitun maku jos on moottoria tai ei, kunhan osaa purjehtia!
...jolloin voitit KoPun tiistairankingin?
Onko tuo nyt joku hyväkin meriitti että olet juovuksissa vaarantanut muitten omaisuutta?
Vähän ihmetyttää tämä keskustelu. Eihän siitä nyt niin pitkä aika ole, kun folkkari oli suosituimpia huviveneitä, eikä olisi tullut mieleenkään, että siinä olisi moottori. Sama koski muitakin suosittuja kilpailemiseen ja retkeilyyn käytettyjä veneitä.
Jossakin vaiheessa alettiin sitten hankkia veneisiin pieniä perämoottoreita satamamanöövereitä varten, mutta ei tarkoitus ollut, että niillä pitäisi päästä kovaan vastatuuleen vaan laituriin ja pois kolhimatta omaa ja muiden veneitä.
Kehitys kehittyi siihen, että suurempiin veneisiin alettiin asentaa kiinteästi tehokkaampia dieselmoottoreita, joita pystyi käyttämään myös kelissä.
Nyt ollaan tässä, että purjeveneen pääasiallinen voimanlähde onkin dieselmoottori eikä tuuli ja keskustellaan siitä, onko sellaisesta purjeveneestä mihinkään, jossa on vain perämoottori.
Kone on tarpeellinen purjeveneessäkin viikonloppupurjehtijoille. Useimmat purjehtijat joutuvat käymään töissä sillä purjehduksen vaatima lähes rajaton vapaa-aika ja purjeveneen ylläpito kuluineen on vaikea yhtälö. Työnantajan antama korvaus menetetystä vapaa-ajasta auttaa,
menetetyn vapaa-ajan taas kompensoi moottori. Kun tuuli tyyntyy sunnuntai illalla ja lapset ja muukin perhe haluavat jo kotiin ei peltigenualle ole vaihtoehtoja.
Kesäloma kannattaa aikatauluttaa siten, että aikataulua ei ole. Silloin voi oikeasti selvitä ilman konettakin lähes koko reissun. Viikonloppupurjehdukset ovatkin vain viikonloppupurjehduksia, joissa maanantai-aamu kolkuttelee jo liikkeelle lähdettäessä.
Rantaan kiinnittymisen sijasta voi kokeilla tilanteen salliessa sellaista ankkuroimista. Se on helppoa pelkillä purjeilla.
ovat aivan OK, mutta eivät ne sitä selitä, että dieselistä näyttää tulleen pääasiallisin voimanlähde myös mitä parhaalla purjehdussäällä.
Ja folkkari on aivan hyvä purjevene, vaikkei siinä dieseliä olekaan.
Pitihän se elantonsa töitä tekemällä ansaita 25 vuotta sittenkin. Ihan samalla tavalla kun nykyäänkin. Purjehduskulttuuri on vaan muuttunut enemmän camping/karavaanaushenkiseksi. Ja helppoa arvostetaan.
Minusta on kuitenkin suuri irtiotto arjen työelämästä, kun merellä voi harrastaa lievää spartalaisuutta...
Ainoat vaihtoehdot eivät ole purje ja moottori, ainakin pientä purtta voisi liikuttaa loppumatkan rantaan yhdellä melalla:
http://video.google.com/videosearch?q=microcruising
Melahan on katsastusvarustus, mutta harva sitä osaa käyttää oikeaoppisesti.
Paljon on kommenttia tullut, ja hyödyllistä tietoa siinä samassa.
Olisi pitänyt miettiä kysymyksen asettelua hieman enemmän, sillä nimenomaan laituriin tulosta ja siitä lähdöstä oli kyse. Vastatuuleen ajo tuleekin kysymykseen siis lähinnä silloin, kun aukko satamasta ulos on erittäin kapea ja kivinen väylän ulkopuolella. Eihän tällaisia nyt joka paikassa ole, mutta riittävästi kuitenkin. Mutta tuo isolla auttaminen kuulostaa järkevältä.
Purjevenettä on tullut melottuakin ihan kiitettävästi. Ei ole kovin nopea keino edetä, jos tuuli loppuu:) Tällöinkään ei koneesta ole suuremmin haittaa, jos on illaksi päästävä satamaan. Ehkäpä tämä kiteytyy enemmän siihen, että täytyy vaan hankkia se vene ja kerätä kokemuksia.
Aina tästä väännetään kun ajetaan purjehduskelissä koneella, muistetaan että tänään harrastajakunta on kasvanut ja mukana on erilaisia ihmisiä ja tarpeita kuin 20-30 vuotta sitten!!
Turvallisuus - viedä veneensä ja miehistönsä mukavasti ja turvallisesti minne nyt ollaan menossakaan tai ei sitten minnekään on monelle kuitenkin tärkein seikka.
Kuka hoitaa vauvaa salongissa, laittaa ruokaa, siivoaa - imuroi(!?) tätä harrastetaan ainakin meillä ja se 12V imuri vie niin hirveästi virtaa että paree olla kone käynnissä..
No lisäksi tulee se seikka jonka useimmat unohtavat - liikenne suosituissa paikoissa ja väylillä on liki kehä-1 tasoa, hyvin vilkasta siis, ja monikaan ei halua olla tietentahtoen kenenkään esteenä, kiusana ja harmina purjein sähläämässä kapeikoissa, satamien sisääntuloaukoissa jne..
Tietenkin aina löytyy myös niitä jotka haluavat terrorisoida ja tulevat satamaan mm. Suomenlinnaan purjein - kauhealla huudolla ja kalatuksella purjehtijan oikeuksista verrattuna koneella ajaviin.
Tiedän että siellä on niitäkin joilla ei ole konetta - heille se on suotava mutta muut elvistelijät voisivat tutkailla peiliä ja tarkoitusperiään - miksi??
Joissain tilanteissa on todellakin viisasta ja kohteliasta muita kohtaan ajaa koneella.
Yhteispelillä tämä sujuu ja kaikki hyötyvät - se ei ole keneltäkään pois jos olet kohtelias ja huomaavainen kanssaveneilijöille myös moottoriveneilijöille tai koneella ajaville purjehtijoille.
Minä - minä purjehdin pääsääntöisesti aina kun siihen on mahdollisuus, tyyni ja maanantaiaamun töihinlähtö aiheuttaa koneajoa ja se että miehistö ei yleensä halua lilliä kotisatamaan - tiedättehän murkkuikäiset jotka nyt vielä ilman voimatoimia mukaan toistaiseksi on saanut... tekstarit viuhuu että koska ollaan kotona..
Yhteisymmärrystä ja suotuisia tuulia kaikille!!!!!!!!!
Koneella ajaminen ahtaissa tai vilkkaissa paikoissa on tietenkin viisasta. Toinen asia on sitten se, miksi valita ahdas sisäväylä, kun vähän ulompana on purjehdukseen soveltuvaa vettä mailikaupalla.
Ehkä ratkaisevin ero aiempiin vuosiin on se, että silloin purjehdus aloitettiin kevytveneillä ja opittiin oikeasti purjehtimaan. Siltä pohjalta oli helppo oppia purjehtimaan myös suurempia veneitä. Nyt ostetaan heti yli 30 jalkainen ja purjehditaan vain niissä olosuhteissa, joissa ei edes tarvitse osata purjehtia. Sivumyötäiseen "purjehtiminen" 5 m/s tuulessa on helpompaa kuin minkään moottoriveneen kuljettaminen.
Eihän siinä moottorilla ajossa mitään pahaa eikä moitittavaa ole, mutta siihen tarkoitukseen moottorivene soveltuu paljon paremmin.
...että harrastukseen on tullut henkilöitä joilta puuttuu kevyt-/pienpursilla opetellut purjehdustaidot.
Itsellänikin oli "vain" purjelautakokemuksia ennen ekan veneen hankintaa mutta omaa taidottomuutta paikkasin purjehduskurssilla josta olikin suuri apu ensimmäisen kesän opetteluun.
Mutta pitää muistaa että on aivan luvallista hankkia niin suuri vene että taidot ei enää oikein ole veneen kanssa samalla tasolla.
Se ettei ole taitoja ja luottoakaan itseensä ajaa nämä sitten sisäväylille. Toinen seikka on myös maisemat, kaikki varsinkaan joille purjehdus ei oikeasti ole se juttu kokevat varmaan avoimemmat vedet "tylsinä" ...joo en tiedä, mutta toisaalta saanpa itse nauttia vapaammista ulkoväylistä.
Hauskaa Juhannusta!
Meillä on pitkäkölinen lasikuitupurkkari ja sisämoottori on tosiaan 12 heppanen, pieni perämoottori apuna 3,5 heppanen.
Sisämoottorilla peruuttaminen käytännössä mahdotonta, joten satamasta lähdetään usein perämoottorilla jos ei venettä mahdu kääntään. Pikkunen moottorimme on ehdottoman hyödyllinen monenlaisissa satamamanöövereissä, mutta ei se kyllä venettämme pienessäkään aallokossa vie eteenpäin.
Mutta hankalaa sen perämoottorin käyttö on kyllä.
Omaan purjehduskokemukseeni sisältyy sekä peräprutkuja että sisäkoneita. Yllättävän hyvin tulin aikoinaan toimeen Albin Viggenillä, jossa oli 6 heppainen peräprutku. Joskus sillä tuli ajettua pitkääkin matka-ajoa, kun aikataulu ei antanut myöten hiljaisessa vastatuulessa luovimista.
Olin äänieristänyt konekoppaa, joten hiljaista hyrinää jaksoi kuunnella pitkääkin. Ainoa ongelma oli suurehko bensankulutus. Joku moderni 4-tahtinen olisi ideaali em. veneeseen.
Nyt alla on 29-jalkainen raskas matkavene. Kymppiheppainen dieseli on oikein hyvä lisävaruste. Polttoainetta kuluu n. 1,5 litraa tunnissa ja kone puskee paattia mukavaa 5-6 solmun matkavauhtia vaikka maailman tappiin. Ääni on yksimukisen vanhan Volvon mukavaa hiljaista tykytystä, jota jaksaa hyvin kuunnella.
Toki olen hengeltäni purjehtija, mutta myönnän että sisäkone on hyvä varuste. Loman alkaessa suoriudun mielelläni verrattain nopeasti Hankoon. Kevyissä vastaisissa ei aina jaksa ryhtyä toppirikisellä ja isolla genualla luovimaan, joten eiku VP tykyttämään.
Sitten kun päästään Hangon läntiselle, ei moottoria enää kovin paljoa tarvikkaan muuhun kuin lähtemiseen ja tulemiseen.
Toki pursi pysyy hanskassa ilman konettakin, mutta ei tee mieli turhaan riskeerata. Monet satamat ovat sillä tavoin suunniteltu, että purjeilla tuleminen on käytännössä ja ilman avustavaa henkilökuntaa lähes mahdotonta.
Mielestäni moniin alle 27-jalan veneisiin kelpaa oikien hyvin moderni perätuuppari. Kun valitsee oikean mallin ja potkurin, matka-ajokin onnistuu.
Suurimmissa ja raskaimmissa veneissä sisäkone on käytännössä välttämättömyys. Kalliin dieselin aijasta mulle kelpaisi myös edullisempi bensavehje, jos sellaisia olisi saatavilla.
Kuka toisi markkinoille vesijäähdytteiden, akselivetoisen ja edullisen nelitahtisen bensakoneen?
Yhdistelmä toimii, ainoa haitta on pitkäkölisen veneen hidas kääntyminen, sitä voi kyllä auttaa jos käyttää myös konetta apuna. Osta mielummin IF-International Folkboat niin saat itsetyhjentyvän avotilan ja paremmat sisätilat.
Purjehdusominaisuudet ovat samat ja veneitä myynnissä ruotsissa aika edullisesti myös suomessa veneitä tällä hetkellä tarjolla.