Kuka korvaa sen että nyt 32 vuotiaana minulla ei ihmissuhteita ole, koska kiusattiin niin paljon koulussa etten ole pystynyt luomaan ihmissuhteita. Kaipaan niin paljon ihmistä elämääni mutta masennuksen ansiosta vaikeeta se tulee olemaan. Itsemurha taitaa olla ainoa mahdollisuus.
kuka korvaa menetetyn terveyden
Tommi
9758
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tommi, ethän vain tee mitään harkitsematonta...
En edes voi kuvitella kuinka kamala kokemus on tulla kiusatuksi missään elämänvaiheessa - saati sitten lapsena. Yksinäisyydestä sen sijaan tiedän enemmän kuin paljon. Minua ei ole kukaan koskaan huomannut sen enempää kiusata kuin halata.
Ei tämä elämä yhtä surkeasti voi päättyä, kuin se on alkanut. Koita vain jaksaa vielä vähän aikaa!
Luulisi että aika parantaisi. Mulla ikää nyt 31 v ja suht hyvin ne menneet on unohtuneet. Ei niitä kannata miettiä ikuisesti. Peruskoulu ajoistasi on monen monta vuotta aikaa.
Syytät sosiaalisen elämäsi epäonnistumisesta kiusaamista. Etkö ole koskaan herännyt totuuteen, että ainut joka sinut on voinut ja vielä voi pelastaa, olet sinä itse. Työstämistähän se "parantuminen" vaatii, mutta syyttäessäsi vain muita suostut jäämään itkemään nurkkaan omaa onnettomuuttasi. Luulisi, että 32-vuotias tuon verran olisi viisautta kerännyt matkaltaan. Katkeroituminen ei vie mihinkään. Ota itse vastuu elämästäsi, aikuinen ihminen...ja jos et ole kykenevä hoitamaan sitä itse, hakeudu hyvä ihminen hoitoon; itsemurha on pelkurin tie pois.
ottaa kiusaajat mukaan manalaan :) silloin olet minun sankarini :)
tuota ekaa kirjoittajaa. Olen myös 32-vuotias entinen koulukiusattu. Olen työstänyt kiusaamista ja siitä seurannutta eristäytymistä nyt monta vuotta päässyt kohtuullisen hyvin siitä yli, mutta silti asia tulee mieleen joskus väsyneenä tai masentuneena.
Miten joku VOI tehdä toiselle tuollaista, pilata koko elämän. Minulla ei ole kiusaamisen seurauksena ollut ikinä poikaystävää, pitempiaikaista työpaikkaa, eikä vielä ole edes minkäänlaista loppututkintoa... Totta kai nyt aikuisena ymmärrän, että olen ollut tyhmä kun olen uskonut kiusaajia ja ajatellut olevani täysin kelvoton, ruma, vastenmielinen, tyhmä jne, mutta teini-ikäiselle samanikäisten mielipiteet ovat todella tärkeitä, niitä uskoo sokeasti vaikka oma järki sanoisi toista.
Siis: miten joku voi katsoa oikeudekseen riistää toiselta koko elämän vuosikausiksi???????????
Olen 26-vuotias mies ja myös koulukiusattu. Minua on haukuttu peruskoulussa rumilukseksi ja ties miksi ilman mitään syytä, en kaikkia asioita aio edes käydä enää lävitse tässä. Kavereita mulla kyllä on mutta ei seurustelukumppania, tosin saattaa olla että tilanne muuttuu nyt kesällä kun laitoin nettideittiin ilmoituksen.
Älkää nyt enää kuitenkaan masentuko, en halua uskoa että jäisitte yksin loppuelämäksenne. Itse kärsin masennuksesta ja ahdistuksesta koulukiusauksen takia ja se on häirinnyt omaa elämääni paljon. En kuitenkaan ole antanut periksi vaan menen eteenpäin joka tapauksessa vaikka tuntuisikin vaikealta.
Jos pelottaa en enää viitsi antaa pelon ottaa valtaa itsestäni, vaan teen asiat loppuun asti vaikka hammasta purren. Itsetunto kyllä palaa takaisin sillä tavalla pikkuhiljaa. Älkää ihmeessä antako periksi sillä kyse on teidän elämästänne ja jos ette muuten pysty tutustumaan muihin ihmisiin kokeilkaa vaikka nettitreffejä.
Asiat onnistuvat kyllä kunhan päättää että se onnistuu. Taistelutahtoani kiusaajani eivät koskaan ole onnistuneet viemään, ainoastaan tekemään kiusaa minulle. Tekin onnistutte vielä, mutta teidän on vain itse päätettävä onnistua. Kuulostaa vaikealta, mutta tiedän että se onnistuu.
Ruvetkaa harrastamaan liikuntaa jos ette sitä ole tehneet, tehkää asioita mitä haluatte tehdä. Älkää kuitenkaan tehkö tyhmyyksiä, vaan asioita joita oikeasti haluatte tehdä. Minkälaisia haluaisitte olla? Entä minkälaisina koette itsenne verrattuna siihen mitä haluaisitte olla? Olkaa sitä mitä itse haluatte, älkääkä sitä mitä muut haluavat.
Kiusattu ei koskaan ole tyhmä, ainoastaan tietämätön. Kiusaajat ovat tyhmiä idiootteja, niin on aina ollut ja niin tulee valitettavasti aina olemaankin. Uusiin ihmisiin tutustuessanne älkää puhutko negatiivisista asioista, niistä ei ole mitään hyötyä.
Vaikka olisikin kiusattu ei tarvitse kiusata itseään sen vuoksi miettimällä niitä asioita ainakaan tietoisesti. Kunhan on mielekkäässä ja mukavassa seurassa vaikka iltaa viettämässä unohtuvat kaikki tuommoiset ajatukset.
Olen ollut kiusattu jo noin 8 vuotta alkaen peruskoulun 5. luokasta. Silti minulla ei ole mitään kaunoja kiusaajiani kohtaan. Ei mitään , ei pienintä, ei hevon helvettiäkään. Miksi ? Koska olen tuon KAIKEN PASKAN YLÄPUOLELLA. Voin toki myöntää että oma kiusaamiseni oli enemmänkin aika viatonta, leikilaskua, joskus jotain fyysistä, mutta suhtaudun tuohon kaikkeen rennosti huumorilla. On minulla ollut kovasti kavereitakin, vaikka tosin kiusaamiseni veikin muutaman pois. Ei sillä että olisin ainut jota on kiusattu, on minun rinnallani ollu muitakin kiusattuja. Mutta onneksi osaan poimia kakusta kermat päältä ja muistella hyviä aikoja ei minua enää haittaa, vaikka minua onkin kiusattu.
Minulla on ollut paljon pahempiakin ongelmia kuin kiusaus ja muistakaa että kiusaaja kiusaa vain siksi että se huvittaa häntä. Jos olet kiusattu, vedä kaveria turpiin tai ole piittaamatta. Paras saa kiitoksen aina lopussa.
koulukiusaaminen jonka juuret ulottuvat tähänkin päivää ja kohta olen jo 50 eli kiusaamisen takia opiskelu jäi peruskouluun eli en koskaan päässyt toiveammattiini ja itsetunto pysynyt sellaisena, että ihmiskontaktit tosi vähäset. kyl monesti olen itsaria harkinnut, kun tunnen etten elä vaan kunhan olen. enää en jaksa edes vihata kiusaajiani, vaan kohdista vihan itseeni. Toivon kyllä,että ne kiusaajat saavat tai ovat jo saaneet maksaa kovan hinnan teoistaan ja sanoistaan. Sinä Olet vielä nuori ja Sulla mahdollisuus muuttaa elämääsi ja tulevaisuuttasi. Kait olet käynyt ammattiauttajan juttusilla ja sit kyselly oisko mitä vertaistukea paikkakunnallasi. Kun saisit yhteyden samoja kokeneisiin ihmisiin voisit Heidän kanssaan työstään ongelmiasi ja saada myös sitä kautta ystäviä.
Kuka korvaa terveyden , ei kukaan , olen myös itse menettänyt ja itsemurha sehän on helpoin tapa paeta .
Se että en tiedä miten kirjoitan kun en tiedä miten olet menettänyt terveyden . Jos otsikkosi kertoo sen .
Itsemenetin ja se on lopullista sen myötä olen menettänyt kaiken . Elämäni romuttui täydellisesti ja tiedän paluuta ei ole , sairauteni on vielä invalisoiva . Pakeneminen itsetuhoon , usein miettinyt ja mietin vaikeina päivinä , mutta jostain sitä aina saa voimaaa hitusen . Ystävät ne kaikkosi ja jäljelle jäi vain yksinäisyys !