Perunasta oireita? Hyvä tietää - jos maha kipeä tai ripulia

Myrkytysoireita tai allergiaa kirjoitti:

"Elintarvikevirasto on mittauttanut kotimaisten ja tuontiperunoiden g l y k o a l k a l o i d i
- ja nitraattipitoisuuksia sekä lyijyn ja kadmiumin määriä.

Glykoalkaloidit ovat perunan luonnollisia t o k s i i n e j a , jotka toimivat suojana perunan tauteja ja tuholaisia vastaan. Selvityksessä ilmeni, että kotimaisten perunoiden keskimääräinen glykoalkaloidipitoisuus oli tuontiperunoita suurempi, mutta nitraatin määrä oli noin kolmannes ulkomaisista perunoista. Myös raskasmetallipitoisuudet olivat kotimaisissa näytteissä pieniä. Glykoalkaloidien muodostumiseen perunassa vaikuttavat lajikkeen lisäksi kasvukauden sääolosuhteet sekä varastointiolosuhteet. Erityisesti kylmä ja sateinen keli lisäävät toksiinien muodostumista.

V a r h a i s p e r u n a s s a saattaa olla jopa kaksinkertainen määrä glykoalkaloideja syys- ja talviperunaan verrattuna. Tutkittavat perunat olivat vuoden 1998 satoa, jolloin kesä oli perunoille poikkeuksellisen stressaava ja perunoiden vihertyneisyys oli tavallista runsaampaa.

Uusilla lajikkeilla pitoisuuksia yritettävä pienentää
Lainsäädännön mukaan perunan luontaista toksiinia glykoalkaloidia saa olla kiloa kohden korkeintaan 200 milligrammaa. Pohjoismainen asiantuntijaryhmä ja Maailman terveysjärjestöjen alainen JECFA ovat esittäneet, että uusien perunalajikkeiden glykoalkaloidipitoisuuksien tulisi jäädä alle 100 milligrammaan kiloa kohden laskettuna. Elintarvikevirasto toteaa tutkimusraportissaan, että kyseisen tason saavuttaminen aiheuttaa nykytilanteessa ongelmia kotimaisille perunanviljelijöille.

Glykoalkaloidipitoisuudet ovat hieman vaihdelleet meillä eri vuosina tehdyissä tutkimuksissa. Nyt määritetyt pitoisuudet ovat aikaisemmin todettujen keskivaiheilla.
Kotimaisten ruokaperunoiden keskimääräinen glykoalkaloidipitoisuus oli 82 milligrammaa kilossa, kun vastaava luku tuontiperunoissa oli 61 milligrammaa.
Tutkituista lajikkeista kolmen valtalajikkeen, Van Goghin,
Nicolan ja
Bintjen
glykoalkaloidipitoisuudet jäivät alle keskitason.

Perunoiden k u o r i m i n e n kannattaa
Glykoalkaloidit koostuvat pääosin alfa-solaniinista ja alfa-kakoniinista. Suuret glykoalkaloidimäärät tekevät perunoista kitkeriä, ja jos pitoisuudet ovat yli 220 milligrammaa kilossa, niin perunasta voi aiheutua myös terveydellistä haittaa.
Oireina ovat muun muassa
ripuli,
vatsankouristelu,
kuumeilu
ja verenpaineen lasku.

Eniten glykoalkaloideja on perunan kuoriosassa, joten syömällä kuorittuja pottuja voi merkittävästi vähentää glykoalkaloidien saantia. Keittäminen tai muu prosessointi ei vaikuta pitoisuuksiin. Vihertyneitä perunoita ei tulisi syödä lainkaan."

Lähde: Kotimaisten ja ulkomaisten ruokaperunoiden vieraat aineet; glykoalkaloidit, nitraatti ja raskasmetallit. Elintarvikeviraston tutkimuksia3/2000"
http://www.finfood.fi/uutiset


http://www.sci.fi/~ahven/peruna/learti19.htm
"Glykoalkaloidit hajottavat solukalvoja ja häiritsevät h e r m o v ä l i t y s a i n e e n (kolinesteraasi) toimintaa.

Eriasteisia m y r k y t y s o i r e i t a on
kivun tunne mahassa tai suolistossa,
pahoinvointi,
ripuli,
oksentelu, usein yhdessä päänsäryn ja kuumeen kanssa,
verenpaineen lasku sekä
iholaikut.

Hermosto-oireita on
uneliaisuus,
apaattisuus/rauhattomuus,
täriseminen,
sekavuus,
depressio,
harhanäyt,
näkökyvyn heikkeneminen...

Perunan kolhiminen nostaa pitoisuutta selvästi, varsinkin kolhun välittömässä läheisyydessä. Kolhuisen mukulan glykoalkaloidipitoisuus nousee helposti yli sallitun rajan. Voimakkaat vioitukset (murskautuneet mukulat, haljenneet) lisäävät pitoisuutta eniten, heikoilla vioituksilla (mustelmat, pikkukolhut) on vähäisempi merkitys. Kolhiminen nostaa pitoisuutta voimakkaimmin lajikkeilla, joilla on luontaisesti korkea taso. Lajikkeen hyvä kolhunkestävyys on glykoalakaloidipitoisuuden hallinnan kannalta tavoittelemisen arvoinen asia.

...Suurin osa, jopa 97 %, glykoalkaloideista on aivan mukulan pintakerroksessa. Pitoisuuksien vaihtelussa syvyyssuunnassa on tosin lajikekohtaisia eroja. Pintaan keskittyvä glykoalkaloidi on tietenkin eduksi, koska sen saa kuorinnalla pois. Kuorimalla peruna pitoisuus laskeekin 50-95 %. Perunaa kuorineen keitettäessä glykoalkaloidit siirtyvät jossakin määrin syvemmälle perunan sisäosiin ja keitetyn perunan kuorinta ei laske pitoisuutta aivan yhtä tehokkaasti. Mukuloissa, joiden kokonaispitoisuus on hyvin korkea, myös mukulan sisäosassa on korkeahkoja pitoisuuksia ja kuorinnan teho on silloin heikompi. Koska glykoalkaloidit hajoavat vasta yli 300 asteen lämmössä, keittämisellä tai muulla kuumentamisella ei ole vaikutusta pitoisuuteen."


"Perunassa saattaa muodostua kitkerän makuista luontaista haitallista yhdistettä, s o l a n i i n i a , jos peruna joutuu alttiiksi valolle tai vaurioituu. Myös kylmä, sateinen sää lisää solaniinipitoisuutta. Varhaisperunoissa on kaksi kertaa enemmän solaniinia syyslajikkeisiin nähden ja kuoriosassa kymmenkertainen määrä sisäosaan verrattuna. Solaniinin liiallisen saannin estämiseksi vihreitä tai ulkoisesti vaurioituneita perunoita ei tulisi käyttää. Myöskään pieniä sormenpään kokoisia varhaisperunoita ei pitäisi antaa imeväisikäisille.

Runsas solaniinin saanti aiheuttaa
mm. mahakouristuksia,
kuumeilua ja
verenpaineen alenemista."

http://www.avoin.helsinki.fi/materiaalit/ravitsemustiede/01_rar_kasvikse t.shtml

"S o l a n i i n i = Perunan varret sisältävät solaniini- nimistä m y r k y l l i s t ä ainetta. Solaniinia muodostuu myös perunan mukuloihin, silloin kun perunat altistuvat valolle. Vihertävät perunat sisältävät solaniinia, joten niitä ei saa syödä. Perunat tulisi kasvatuksen aikana mullata huolellisesti, solaniinin ehkäisemiseksi. Perunat tulisi myös varastoida valolta suojattuna."
http://www.finfood.fi/finfood/ffom.nsf/0/2DD46BDFD06EC2DEC2256D10002BCA4 2

http://www.elintarvikevirasto.fi/hygos/index.html?page=146
Tuollakin kerrotaan elintarvikkeiden luontaisista myrkyistä:

"Glykoalkaloidit ovat kasvisten luontaisia toksiineja ja ne toimivat kasvien suojamekanismina tauteja ja tuholaisia vastaan. Glykoalkaloideja saadaan pääasiassa perunasta, mutta niitä on myös raaoissa vihreissä tai vihertävissä t o m a a t e i s s a .

Perunan glykoalkaloideja kutsutaan solaniiksi ja tomaatin t o m a t i i n i k s i . Suurina annoksina ne aiheuttavat kitkerän sivumaun ja ovat lievästi myrkyllisinä terveydelle haitallisia. Vihertyneitä perunoita tai tomaatteja ei suositella käytettävän ravinnoksi. Keittäminenkään ei tuhoa glykoalkaloideja. Varhaisperunassa on enemmän glykoalkaloideja kuin syysperunassa. Etenkin pienissä mukuloissa ja vihertyneissä perunoissa pitoisuudet ovat suurimmat. Myös perunan maanpäälliset osat, varsimukulat mukaan lukien, sisältävät myös solaniinia, joten niitä ei saa käyttää ravinnoksi.

Suurin glykoalkaloidipitoisuus on perunan kuorikerroksessa. Perunan kuoriminen vähentää glykoalkaloidipitoisuutta noin 60 %. Vihertymisen estämiseksi peruna on säilytettävä vähittäiskaupoissa, suurkeittiöissä ja kotitalouksissa valolta suojattuna."

Vuosia sitten pisti silmään työkkärin ilmoituksissa sellainen, missä haettiin joku työhön, leikkaamaan perunoista vihreät osat pois. Pistin mailia elintarvikevirastoon... En tiedä, puuttuivatko asiaan, mutta siitä tiedän, että ei niitä perunoita joka paikassa valkata pois. Siis jos potussa on yhtään vihreää, ei sitä tosiaan leikata pois, vaan kompostiin täytyy laittaa koko pottu.

Sipsit kai tehdään syysperunasta? Mutta mitä laitosperunat ja pakastealtaassa pussissa olevat perunat sisältävät? Jokainen tietää, että vasta kuorittu peruna tummuu hetkessä mustaksi, jos ei ole vedessä.... Sen estämiseksi kannattaa ainakin allergikkojen olla tarkkana, et käyttää vain luomuperunaa, jonka sitten itse kuorii ja valkkaa vihreät pois ne kun voi vihertyä kaupassakin, jos ei ole mustassa pussissa:-(


http://www.turunsanomat.fi/osasto/?ts=1,2,0,0,134903,2003-09-28
"Astmaatikon kannalta hankalia säilöntään käytettyjä lisäaineita ovat rikkihapon suolat eli s u l f i i t i t , joita on mm. alkoholijuomissa, kuivatuissa hedelmissä ja säilykkeissä.
- Sulfiiteilla ehkäistään esimerkiksi raakana kuorittujen perunoiden tummumista. Tähän päiväkotien ja koulujen keittiöt voisivat omassa laatuvalvonnassaan kiinnittää huomiota; onko välttämätöntä käyttää sulfiiteilla käsiteltyjä, valmiiksi kuorittuja perunoita, Sundman kysyy."

http://www.verkkouutiset.fi/arkisto/Arkisto_2000/10.maaliskuu/kasv1000.h tm
Tutkija Raija Ahvenainen VTT:n biotekniikasta kokeili yli 50 eri yhdisteen soveltuvuutta tummumisen estoon. Mikään yksittäinen yhdiste ei yksinään riittänyt korvaamaan sulfiittia, vaan tarvittiin vähintään kahden aineen seos. Ahvenaisen mukaan orgaanisten happojen seos toimii paremmin kuin eräät kaupalliset sulfiitin korvikkeet. Seos, jossa oli
0,25 prosenttia o m e n a h a p p o a ja
0,5 prosenttia a s k o r b i i n i h a p p o a toimi hyvin.

- Sulfiitti ei mitenkään paranna perunan makua ja rakennetta, päinvastoin. Se kuivattaa pintaa ja peruna ikäänkuin kuorettuu uudestaan. Keitettäessä sulfiitti lähes häviää, mutta kumivaikutus ei.
- Toinen vanha, paljon käytetty tapa estää tummumista on pitää kuoritut perunat vedessä. Vesien kuljettelu on kuitenkin hölmöläisten hommaa. Suojakaasupussit vievät vähemmän tilaa, Ahvenainen huomauttaa."

http://www.finfood.fi/finfood/kasvikset.nsf/0/8688abefa4951f0fc2256dd700 2d5f9f?OpenDocument

Sairauksien syitä ei kukaan tutki eikä kukaan voi väittää "ylempänsä" aimpia väittämiä vääriksi...

Kuinka moni popsii jatkuvasti allergialääkkeitä ja/tai käyttää astmalääkkeitä... En sano, että turhaan, mutta onko vika sittenkin esimerkiksi perunassa - tai sen viljelyssä tms?

http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/mat/bioti/vk/seppala/

Allerginen reaktio aiheuttaa aina suolessa jonkinasteisen tulehduksen, luki proviisorilehdessä kauan sitten. Tähän haluan lainata Tiiun vastauksesta pätkän - kiitos, en tiennyt noita itse aikaisemmin ja uskon, ettei moni muukaan:

"K o i v u n s i i t e p ò l y ja p e r u n a on yksi nàistà ristiallergioista mistà moni kàrsii tietàmàttààn. Mutta jos olet allerginen koivunsiitepòlylle, voit saada allergiaoireita perunan lisàksi myòs:
omenasta,
porkkanasta,
kirsikasta,
hunajasta,
pààrynàstà,
persikasta,
luumuista,
pinaatista,
saksanpàhkinàstà,
banaanista,
mansikasta,
vadelmasta,
kiwistà,
persiljasta,
selleristà ja
vehnàstà.

Allergiat eivàt todellakaan ole yksinkertaisia, ja niiden selvittàminen ei ole kaikkien kohdalla yksinkertaista. Vaikka oireita on, testit eivàt vàlttàmàttà nàytà mitààn."

Huhhui... Onko kyseessä tietty aine, jota käytetään torjunta-aineena kys kasveissa? Vai onko kasvissa juuri koivun siitepölyä - pienenpieniä takiaispalloja kun ovat;-)

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä