Mikäli nykyistä toimivaltaisemmat maakunnat olisivat perustuslain vastaisia, niin pitää muuttaa perustuslakia. Kuntauudistuksen yhteydessä joudutaan suureeen lainsäädäntöremonttiin muutenkin. Perustuslain muuttaminen tämän suuren asian tiimoilta olisi perusteltua. Vaadittiinhan sitä semmoisen pikkujutunkin takia, jotta presidentti pääsisi päättämään suomalaisten rauhanturvaajien lähettämisestä EU-johtoiseen operaatioon, kun hän nyt pääsee sen tekemään YK- tai Nato-johtoisiin operaatioihin. Tämähän juontaa siitä, että kaikki EU-asiat kuuluvat valtioneuvostolle.
Maakuntahallinto, jossa valittaisiin maakuntavaltuusto suoralla vaalilla kunnallisvaalin yhteydessä lisäisi demokratiaa ja lähentäisi kansalaisia heitä koskevaan päätöksentekoon. Nykyään tuon maakunnan tehtäviä hoitavat monenkirjavat organisaatiot. kuntainliitot erilaisia tarpeita varten, seutukunnat, nykyiset maakunnat, kasvukeskukset ja monilukuinen määrä valtion piirihallintoa, kuen EK-keskukset ympäristökeskukset, tiehallintopiirit jne, joiden päätöksenteko on täysin kansalaisten ulottumissa. Vain joissakin niissä on yhteistoimintakuntien valtuustoista koottu hallintoelin. Valtion aluehallinnon tehtävien siirto maakuntiin olisi merkittävä lisäys paikallisdemokratialle.
Kuntauudistuksesta ei tosiaan näytä tulevan mitään tällä vaalikaudella, kun kokdemeillä on vain yksi ajatus päässä, pakkoliitokset. Niinpä enemmästä yrittämisestä pitäisikin luopua ja jättää asia vaalitaistelun kautta ensi valikaudelle, jolloin äänestäjillä olisi mahdollisuus vaikuttaa.
Maakuntahallinto, jossa valittaisiin maakuntavaltuusto suoralla vaalilla kunnallisvaalin yhteydessä lisäisi demokratiaa ja lähentäisi kansalaisia heitä koskevaan päätöksentekoon. Nykyään tuon maakunnan tehtäviä hoitavat monenkirjavat organisaatiot. kuntainliitot erilaisia tarpeita varten, seutukunnat, nykyiset maakunnat, kasvukeskukset ja monilukuinen määrä valtion piirihallintoa, kuen EK-keskukset ympäristökeskukset, tiehallintopiirit jne, joiden päätöksenteko on täysin kansalaisten ulottumissa. Vain joissakin niissä on yhteistoimintakuntien valtuustoista koottu hallintoelin. Valtion aluehallinnon tehtävien siirto maakuntiin olisi merkittävä lisäys paikallisdemokratialle.
Kuntauudistuksesta ei tosiaan näytä tulevan mitään tällä vaalikaudella, kun kokdemeillä on vain yksi ajatus päässä, pakkoliitokset. Niinpä enemmästä yrittämisestä pitäisikin luopua ja jättää asia vaalitaistelun kautta ensi valikaudelle, jolloin äänestäjillä olisi mahdollisuus vaikuttaa.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Nyt ei ole todellakaan kyse kuntauudistuksesta eikä maakuntahallinnosta, vaan ainoastaan siitä, että kansalaisten tarvitsemat peruspalvelut voidaan turvata laadullisesti ja määrällisesti riittävinä myös tulevaisuudessa ja niin, etteivät palvelujen tuotantokustannukset kasva kansantuloa nopeammin.
Mistään muusta ei ole kyse, ei ainakaan kuntien pakkoiitoksista, joita toki voidaan tarvita, jos järki ei muuten kunnissa toimi.
... tuottaa paremmin jos meilläkin muiden Euroopan maiden tapaan otettaisiin käyttöön maakunnat, jotka hoitaisivat suurempaa väestöpohjaa vaativat palvelut, jotka nykyään tuotetaan avauksessani kuvaamalla sekavalla tavalla.
Eli kaikki kunnat lakkautetaan ja niiden tehtävät siirretään maakuntiin?
Suomen kokoiseen maahan ei ole mitään järkeä lisätä kustannuksia aiheuttavaa byrokratiaa. Demokratian lisäämisen kanssa on vähän niin ja näin. Jos ajatellaan, että vahva peruskunta, johon kuntalaiset valitsevat edustajansa ja verrataan sitä osin päällekkäiseen ja sekavaan kaksiportaiseen päätöksentekojärjestelmään, on ihan selvää, että peruskuntamalli on demokratian kannalta toimivampi. Maakuntamalli ilmiselvästi heikentäisi demokratiaa.
Maakuntahallinto ei korvaa mitään valtion aluehallintoa. Valtion tehtävät ovat nimittäin valtion tehtäviä ja kuntien tehtävät kuntien tehtäviä. Jotta valtionhallintoa voitaisiin korvata, pitäisi tehdä myös päätöksiä valtion tehtävien jakamisesta kunnille. Tämä lisäisi edelleen kuntien kustannuspaineita, mikä toisaalta olisi hyväkin asia, kun kustannusvastuuta siirrettäisiin pois Etelä-Suomen kunnista.
Vastakkain asiassa ei ole kokdem ja Kepu. Kepu on täysin yksin vaatimuksineen. Lähes kaikki muut puolueet ovat lähempänä demareiden ja Kokoomuksen linjauksia. Asetelmaa voi siis paremmin kuvata Kepu vastaan muu Suomi.
Kuntauudistuksesta ei tule mitään tällä vaalikaudella, koska Kepun intressissä on torpedoida tällainen uudistus. Jos kuntauudistus koetaan jatkossakin tärkeäksi ja puolueet tuntevat huolta ja vastuuta asiasta, on varmaan hyvä jättääkin se vaalien ratkaistavaksi. Näyttäisi tämän tiimoilta sitten pukkaavan sinipunaa.
... lisäisi byrokratiaa eivätkä kustannuksia. Päinvastoin ne selkeyttäisivät kuntaa suuremman väetöpohjan tarvitsevien palvelujen tuottamista nykyisestä sekavasta, epädemokraattisesta ja kustannuksia syövästä tilasta.
Kokdemien sana vahva peruskunta tarkoittaa pakkoliitoksin aikaansaatua kuntaa, joka olisi vielä silloinkin liian pieni korvaamaan maakunnat.
Kepu ei tosiaan hyväksy kokdemien pakkoliitosmallia. Onkin aivan paikallaan, että uudistusta ei nyt hyväksytä kokdemin ehdoilla, vaan annetaan jutun mennä vaaleihin ja sitä tietä seuraavalle vaalikaudelle. Taitaa kokdemejä pelottaa, kun äänestäjät pääsevät sanomaan sanansa pakkoliitoksista. He eivät käytä moistaa sanaa, vaan monenlaisia kiertoilmaisuja. Mutta Jorma Korhonen kyllä paljastaa vaalitaistelussa kokdemien oikeat karvat.
niin paikat siinä jaetaan tietysti kuntien asukaslukujen suhteessa. Muutenhan siinä ei olisi mitään mieltä, eikö niin. Esim. Uudenmaan maakuntahallinto olisi siten pitkälle Helsingin, Espoon ja Vantaan kolmipuhelua.
Sehän olisi äänestäjien käsissä, keitä valitsevat Uudenmaan maakuntavaltuustoon. Oletuslähtökohta tietysti on, että suurin osa uusimaalaisista äänestää jotain kotikuntansa ehdokasta, mutta ehkä ääniä menee jonkin verran ristiinkin. Pääasiallisesti kuntien koko siis näkyisi maakuntavaltuuston kokoonpanossa.
Valtuustoryhmät muodostuisivat kuitenkin jo äänestysvaiheessa puolue- eikä kuntapohjalle. Käytännössä lähidemokratia toteutuisi sitä kautta, että oman kunnan etua pyritään ajamaan ensiksi oman valtuustoryhmän sisällä.
Kyllä systeemi olisi paljon demokraattisempi ja jopa toimivampi kuin nykyinen sairaanhoitopiireissä käytössä oleva, joissa istuu kunnanvaltuustojen välillisesti nimeämiä kuntien edustajia.
on nyt päästävä irti.
Valtion byrokratiaa on siirrettävä juuri lähelle ihmisiä, edustuksellisiin maakuntiin. Näinän toimitaan jo Euroopan maissa, malliesimerkkinä mm. Sveitsin vahva aluehallinto.
On hyvä havaita mitkä tahot ja piirit vastustavat vahvoja alue/maakunta demokratiamallia. Tässä katsannossa kommunistit ja kapitalistit käyvät yhtä jalkaa: monopoleilla ja valtioholhouksella on niin mukava vetää/hallita kansaa kuin pässiä narusta.
Keskusta viitoittaa tässäkin asiassa oikein kohti ihmisläheistä demokratiaa.
...pieni siivu tämän asian sivusta, mutta kuitenkin asiasta, joka sinulle on ylitse kaiken muun.
Nuorissa kai se on tulevaisuus, keskustassakin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000017324600