Tällä palstalla viitataan usein Lipposen hallitusten talouspolitiikkaan joka nähdään hyvin kielteisenä, liikaa teollisuuden kilpailukykyä korostavaksi ja tuloeroja kasvattavaksi, puhutaan uusliberalismista. Erityisesti Oiva Härkönen ja Timo Ristimäki muistavat joka käänteessä huiskia koklippien ja sailaiden talousopeille ja vaatia jakopolitiikkaa.
Tuo Lipposen hallitusten aloittama ja Vanhasen hallituksen jatkama politiikka ei ole kuitenkaan mitää uutta tämän maan kehityksessä.
Urho Kekkonen kirjoitti aikanaan kuulun kirjasensa Onko maallamme varaa vaurastua. Kekkoselle vientiteollisuus oli ensisijainen hyvinvoinnin tuottaja. Tavallisella kansalla piti olla malttia olla vaatimatta liikaa palkkaa, sosiaaliturvaa ja muita etuisuuksia. Kansalaiset saisivat pidemmän päälle palkkionsa, kun he jaksaisivat olla puristamatta työnantajilta kaikkea, mitä oli saatavissa. Varaus valuisi ylhäältä alas. Kuten kävikin.
Tuolla samalla reseptillähän kohosimme idänviennin romahtamisen ja laman jälkeen maailman kilpailukykyisimmäksi kansakunnaksi
Mikä siis kepulaisten mielestä tekee Kekkosen opeista pyhiä mutta samoista opeista Lipposen-Niinistön toteuttamana kirosanan.
Tuo Lipposen hallitusten aloittama ja Vanhasen hallituksen jatkama politiikka ei ole kuitenkaan mitää uutta tämän maan kehityksessä.
Urho Kekkonen kirjoitti aikanaan kuulun kirjasensa Onko maallamme varaa vaurastua. Kekkoselle vientiteollisuus oli ensisijainen hyvinvoinnin tuottaja. Tavallisella kansalla piti olla malttia olla vaatimatta liikaa palkkaa, sosiaaliturvaa ja muita etuisuuksia. Kansalaiset saisivat pidemmän päälle palkkionsa, kun he jaksaisivat olla puristamatta työnantajilta kaikkea, mitä oli saatavissa. Varaus valuisi ylhäältä alas. Kuten kävikin.
Tuolla samalla reseptillähän kohosimme idänviennin romahtamisen ja laman jälkeen maailman kilpailukykyisimmäksi kansakunnaksi
Mikä siis kepulaisten mielestä tekee Kekkosen opeista pyhiä mutta samoista opeista Lipposen-Niinistön toteuttamana kirosanan.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kepulaisten käsityksistä en tiedä, mutta globaalitalouden kriitikot voisivat opettaa sinulle taloudellisen käsitteenmuodostuksen alkeita.
Amerikassa noin 1970-luvun puoluvälistä lähtien ja koko maailmassa 80-luvun puolivälistä lähtien ollaan eletty täysin uusien taloudellisten paradigmojen aikaa. Silloin loppui reaalitalouden valtakausi ja käynnistyi autonomiseksi kehittyvän rahatalouden aikakausi.
Kun 1972 noin viisi prosenttia kaikista rahaliikkeistä oli sellaisia, joissa ostettiin ja myytiin rahaa itseään, ja 95%:ssa rahaa siis käytettiin reaalitaloudessa vaihdon välineenä, 1990-luvun alussa tilanne oli kääntynyt täsmälleen päinvastaiseksi. Rahatalouden autonomiaa kuvaa nyt se että tällä hetkellä ehkä vain 2% kaikista rahaliikkeistä kytkeytyy enää mihinkään reaalitaloudelliseen yhteyteen.
Kekkonen eli ja vaikutti reaalitalouden maailmassa, eikä sillä mitä siinä maailmassa tapahtui ole enää mitään vertailukohtaa siinä maailmassa jossa me elämme. Me todellakin elämme nyt täysin erilaisten talousdellisten paradigmojen varassa. Siitä miten terveitä nämä nykyisen talouden edellytykset ovat, monet kriitikot ovat sanoneet sanansa. Tällä hetkellä rahataloutta kritikoivia akateemisia puheenvuoroja ilmestyy maailmassa noin kymmenen kappaleen päivävauhtia.
Esimerkiksi Sorosin kirja Kansainvälisen kapitalismi kriisi antaa ihan hyvän kuvan siitä miten tilanne on muuttunut ja missä nyt mennään. Ehkä "kepututkijan" kannattaisi tutkia hieman rahatalouden alkeita. Siis alkeita.
Sanonko vielä: alkeita.
Ja sitten kun edes jokin, vaikka nyt ihan alustava oma näkemys taloushistorian isoista käänteistä on sinne ajatusten pohjalle luotu, sitten voisi siirtyä vaikka niihin historiallisiin aikakausiin ja ruveta miettimään miten monessa mielessä erilaisessa maailmassa Kekkosen aikana elettiin näihin nykyisiin ehtoihin verrattuna.
Eikä lisäoppi pahitteeksi.
Sinähän viisas tunnut olevan.
2 % maailman rahaliikkeistä kytkeytyy reaalitalouteen. Loppu on siis pelkkää spekulatiivista kauppaa. Siinä sitä faktaa meille tyhmille. Ja luotettavasti todistettuna.
Suomalaisen teollisuuden kilpailukyky jakopolitiikan kustannuksella oli niin Kekkosen kuin nyt uusliberaaleiksi nimettyjen talousoppi. Tapahtuu se sitten suljetussa tai avoimessa taloudessa niin samasta asiasta siinä on kysymys. Mikä tekee siitä Kekkosen noudattamana viisauden ja muiden tekemänä tyhmyyden, sitä minä kysyn.
Tuosta kekkosen talousopista muuten on kirjoittanut ainakin Jyrki Smolander, Suomen Akatemian tutkija, hyviä artikkeleita. Kannattaa tutustua ennenkuin alat noin kiihkolla esittää omaa totuuttasi.
... on varsin vaatimatonta luokkaa verrattuna esim. Sorosin huolestuneisuuteen.
Smolandereilla olisi Sorosilta paljon opittavaa. Jos siis akateemiset kansantaloustieteilijät suostuisivat edes keskustelemaan paradigmoistaan. Mutta he ovat niin heikoilla etteivät suostu. On ainoa vaihtoehto olla hiljaa, panna pää puskaan ja heitellä sieltä herjoja rahatalouden kriitikkoja kohtaan. Sellaiseksi on mennyt.
kaikessa karmeudessaan:
http://www.helsinki.fi/agora/vara/mielipide/diletantteja_suuunsoittajia.html
Kannattaisi tuollaisten "tutkijoiden" harkita tarkkaan mitä kirjoittaa tänne politiikan kuningaspalstalle.
Huh-huh, kepututkija menetti uskottavuutensa täydellisesti. Harvoin on nähnyt vastaavaa kasvojen menetystä.