Olen 23-vuotias heteroseksuaali mies ja olen törmännyt omituiseen ilmiöön: Naiset, jotka ihastuvat minuun ovat järjestelmällisesti niitä, jotka eivät synnytä minussa tunteenpuolikastakaan. Tietenkään en voi olla 100% varma toisen ihastumisesta, mutta kyllä ne merkit ovat mielestäni melkoisen selkeitä olleet.
Siis periaatteessa ihan viehättävät naiset tuntuvat minua arvostavan, mutta aina vaan on jokin juttu joko naisen persoonassa tai ulkonäössä joka saa omat mahdolliset kiksini laantumaan. Vikako on siis minussa? En vain kykene hyväksymään toista ihmistä sellaisenaan? Näitä kysymyksiä olen useasti joutunut pakostakin pohtimaan.
Vastavuoroisesti naiset joihin itse ihastun, ovat järjestelmällisesti sellaisia, jotka A) eivät tunne vetoa minuun B) jomman kumman / molempien elämäntilanteen vuoksi suhde on mahdoton tai se ei vaan starttaa.
Voitte arvata, ettei onnistuneita suhteita ole tielleni juuri tullut. En varmasti olisi nyt sinkku jos niin olisi käynyt. Höh.
Siis periaatteessa ihan viehättävät naiset tuntuvat minua arvostavan, mutta aina vaan on jokin juttu joko naisen persoonassa tai ulkonäössä joka saa omat mahdolliset kiksini laantumaan. Vikako on siis minussa? En vain kykene hyväksymään toista ihmistä sellaisenaan? Näitä kysymyksiä olen useasti joutunut pakostakin pohtimaan.
Vastavuoroisesti naiset joihin itse ihastun, ovat järjestelmällisesti sellaisia, jotka A) eivät tunne vetoa minuun B) jomman kumman / molempien elämäntilanteen vuoksi suhde on mahdoton tai se ei vaan starttaa.
Voitte arvata, ettei onnistuneita suhteita ole tielleni juuri tullut. En varmasti olisi nyt sinkku jos niin olisi käynyt. Höh.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Olikos tuo mitään uutta maan päällä? Juuri tämän "ilmiön" vuoksi suurin osa sinkuista sinkkuna onkin - miksikäs muuten?? :) Et todellakaan ole ongelmasi kanssa ainoa laatuaan.