Joilla ei parisuhteet onnistu laihuudesta huolimatta.
Silloin he käyttävät joutenaikansa tänne parjatakseen ylipainoisia. Ettekö osaa lukea rivien välistä? Siis täytyy olla turhautunut laiha, vetelä tyyppi jolla ei ole muutakaan tekemistä kuin purkaa turhautumisensa ja vitutuksensa tänne kun ylipainoisilla menee paremmin kuin hänellä.
Tämä sairas tyyppi näkee punaista jos joku ylipainoinen on onellinen ja vielä häntä onnellisempi. Hän ihmettelle kuinka hän on laiha ja hän ei ole kenestäkään kiinnostava. Ehkä yhdenillan pussien tyhjentäjät käy silloin tällöin panemassa.
Tai sitten on kysymys laihasta miehestä, joka ei kelpaa kenellekkään. Ehkä hän hakee jotain sellaista jota ei voi saavuttaa koskaan. Onko parempi olla loppu ikä yksin kuin nöyrtyä? Nöyrtyä sen edessä ettei olekkaan täydellinen vaikka on laiha!
Tietyt pakkomielteiset ulkonäkövaatimukset teetättää sen että jotkut elävät yksin lopun elämänsä. Näkeehän sen jo noista deitti ilmoituksistakin. Vaatimuksia on sitä sun tätä, mutta itse on täyttä paskaa...
Silloin he käyttävät joutenaikansa tänne parjatakseen ylipainoisia. Ettekö osaa lukea rivien välistä? Siis täytyy olla turhautunut laiha, vetelä tyyppi jolla ei ole muutakaan tekemistä kuin purkaa turhautumisensa ja vitutuksensa tänne kun ylipainoisilla menee paremmin kuin hänellä.
Tämä sairas tyyppi näkee punaista jos joku ylipainoinen on onellinen ja vielä häntä onnellisempi. Hän ihmettelle kuinka hän on laiha ja hän ei ole kenestäkään kiinnostava. Ehkä yhdenillan pussien tyhjentäjät käy silloin tällöin panemassa.
Tai sitten on kysymys laihasta miehestä, joka ei kelpaa kenellekkään. Ehkä hän hakee jotain sellaista jota ei voi saavuttaa koskaan. Onko parempi olla loppu ikä yksin kuin nöyrtyä? Nöyrtyä sen edessä ettei olekkaan täydellinen vaikka on laiha!
Tietyt pakkomielteiset ulkonäkövaatimukset teetättää sen että jotkut elävät yksin lopun elämänsä. Näkeehän sen jo noista deitti ilmoituksistakin. Vaatimuksia on sitä sun tätä, mutta itse on täyttä paskaa...
Vastaukset 49
Vanhimmat
Siellä taas joku katkera läski tilittää. Kuule, LÄSKI, SINÄ olet se, joka ei kenellekään kelpaa paina se kalloosi! Provohan tämä varmaan oli, sillä kukaan ei voi olla noin idiootti.
Kuules LÄSKI AIVO! Kelpaatko itse kenellekkään?
Oletko itse kenties vain yhden tai kahden illan pano jollekkin pussien tyhjentäjälle?
kuinka katkeraksi vetää ihmisen, vaikka on laiha ei kukaan huoli.
Jos olisit fiksu et osoittaisi noin selvästi katkeruuttasi.
Laiha pääsee aina naimisiin, hoh hoijjaa. Harvinaisen fiksua porukkaa!!
Tuliko kellekään mieleen että laiha voi olla esim. pärstästä harvinaisen ruma?!
lihava kumppani.
Minulle on parempi kaksin kuin yksin. Aika ankeeta oman käden kanssa eläminen.
Ylipainoo tulee kenelle tahansa iän myötä viimeistään ja jos sitä ei hyväksy niin vietä loppu elämäsi yksinäsi! Sekö on onnellista?
Onni tulee omasta päästä, ei siitä mikä on kumppanin ulkonäkö. Jos tätä ei oivalla niin on aika surkee elämä!
Mistä ihmeestä teikäläisille on tullut sellainen luulo että kumppanin ulkonäkö ei merkitse mitään?
Tää on taas itsepetosta jota teikäläiset harrastaa. Kun se kumppanin ulkonäkö merkitsee aika paljon, itse asiassa se on ensimmäisiä asioita johon ihastuu tai sitten ei. Tosin sen varaan ei voi elämää rakentaa mutta kun on vaan niin että huono ulkonäkö blokkaa osan porukasta pois heti kättelyssä. Onni tulee todella omasta päästä mutta kyllä se vaatii vähän ulkoista avitustakin.
Tällä palstalla saa päässä olla muuten mitä vikaa tahansa mutta jos on sitä mieltä että ulkonäkö merkitsee jotain niin heti on sairas ja ahdasmielilen ja "kärsii jostain" tai "elämäsi on köyhää" tai sitten "sinulla on varmasti asiat huonosti" tms. mitä tahansa tällaista paskaa. Mutta sitä vaan ei myönnetä millään että kaunis ja mielihyvää tuottava ulkonäkö olisi jonkun arvoista.
Ja sitten kommenttiisi. Kerro miten päädyit valitsemaan moisen otsikon? Kun en ainakaan missään sanonut että elän oman käteni kanssa, totesin vain että se on lihavaa kumppania parempi vaihtoehto.
Miksi vähemmän ulkonäkökeskeisillä sitten parisuhteet pysyy ja ulkonäkökeskeiset hakee ja hakee lopun ikää jotain?
Syynä on se että joillekkin merkitsee ihmisen sisin, ei se miltä pinta näyttää. Ulkonäön perusteella valinneille totuus valkenee aika äkkiä ja huomaavat ettei suhde toimi. Sielujen sympatiat ei toimi ulkonäön perusteella valinneille. Sehän on raaka totuus.
Jos tuijotettaisiin vähemmän siihen ruumiin ulkomuotoon niin yksinäisiä ihmisiä olisi vähemmän. Miksi ihmeessä se rungon muoto vaikuttaa niin helvetin paljon? Loppujen lopuksi sillä ei ole mitään merkitystä, kun oikein tarkkaan ajattelee. Siis onko mukavampi elää yksin vai vaatiiko toiselta liikoja? Sillä vaikka itsellä olisi runko kunnossa niin se ei auta paljookaa jos ei sisin ole "kaunis".
"Itsepetoksella", mitä harrastaa, sillä ei pitkälle pötkitä. Minä esim. en ole koskaan rakentanut elämääni minkään "itsepetoksen" varaan, vaan ihan totuuden varaan.
Onni tulee juuri omasta päästä ja se ei tarvitse mitään ulkoisia avuja. Tässä mielipiteessä olen ihan ehdoton! Sisäisiä avuja ainoastaan onni tarvitsee, ei mitään muuta!
Ulkonäön perusteella jos valitsee kumppanin niin se on Fiasko. Jos olet niin tyhmä niin valitse Fiaskot jos haluat epäonnistua vuoden varmasti.
"Fiasko" ehkä tekee sinulle muutaman penskan ja laittaa helvetin ison laskun perään tai häivyt itse. Itse tuskin haluat häipyä kun maksumieheksi päädyt joka tapauksessa.
Jotenka kauniista ulkomuodosta voi tulla iso lasku perään...
lihavan, siis tosi lihavan naisen. Hän oli laihahkon miehen seurassa. Heti rupesin miettimään että miten tuo mies voi olla tollasen läskin kanssa. Ajattelin että se oli varmasti veli tms. Koska se mies oli ihan hyvännäköinenkin.
Sit jos näen lihavan miehen laihan naisen kanssa niin en ajattelekaan enää samalla tavalla. No joskus mietin että onpas läski mies ja mitenköhän petihommat maistuu..
päässäsi pyörii vain lihavuus ja laihuus ongelmat. Mietitkö koskaa mistä johtuu pakkomielteisyys ulkonäkökeskeistyyteen? Johtuuko lapsuudestasi kenties? Hyväksyttiinkö sinua koskaan sen näköisenä kuin olit? Vai vaadittiinko koko ajan lisää ja lisää...
Vai oletko saanut kotoo mallin että tiettyjä ihmisryhmiä voi ihan avoimesti halveksia? Onko ne ryhmät ylipainoisia, ulkomaalaisia tai muuta sellaisia?
Valmistaudu siihen että olet loppu elämäsi yksinäsi (älä kadehdi muita), tuolla asenteella, sillä moni muukin laiha itsestään liikoja luuleva on. Joillekkin voi löytyä se kumppani vasta vanhoilla päivillä, kun ovat kypsyneet yksin oloon tarpeeksi. Jollei sitten ole jo niin omituinen ettei pysty kenenkään kanssa enään elään.
Eikö onnistunut parisuhde vaadi mitään muuta kuin ruman ulkonäön? Eikö ole onnellisesti naimisissa olevia kauniita ihmisiä? Onnistuuko kaikkien vähemmän kauniiden liitot, sellaisten, jotka eivät kauheasti katso toisen ulkonäköä?
Eikö ole tullut mieleen että ihmiselle voi asettaa muitakin vaatimuksia kuin pelkkä kohtuullisen hyvä ulkonäkö? Voiko joku olla niin epäonnistunut että mikään suhde ei onnistu hyvännäköisen ihmisen kanssa, niin että on aina pakko etsiä kaveri sieltä vähemmän kauniiden parista? Voiko joku uskoa ihan tosissaan että ainoastaan rumilla ja lihavilla ihmisillä on onnellisia parisuhteita?
Ja mitä lapseen tulee, sellaisesta maksan reilusti joka kuukausi ja lisäksi ostelen kaiken maailman tavaroita penskalle. Ja tuo pentu on asia jota kadun vähiten tässä maailmassa.
Raha ei merkitse kaikkea, mutta sen puute kyllä vaikeuttaa elämää. Samoin on hyvän (terveen) "kropan" kanssa. Ja ulkonäön.
Ja mitä taas tulee "sisäiseen onneesi", luulenpa että sen kanssa on vähän samoin kuin "sisäisen kauneuden" kanssa. Tämä on fraasi, jonka enin osa lihavista heittäisi romukoppaan: he uhraisivat saman tien kauniin sisimpänsä jos saisivat Britney Spearsin, Madonnan, Johanna Fingerroosin (tai oliko se Marika) tai kenen tahansa vastaavaa kaliiberia olevan naisen vartalon.
Kas kun ihmisen luonne ei muutu sen mukaan miltä hän näyttää: rumien on vain pakko sietää enemmän paskaa, koska heidät on helpompi jättää.
Sinunlaisellasi.
Naiset arvostavat miehessä muutakin kun luiden kolinaa.
Ja myös miehet naisissa jos ovat itse fiksuja.
että laihat eivät huoli.
Oletko koskaan edes kokeillut vähän pyöreämpää?
Luulisin että sinua ei kelpuutettaisi lainkaan.
Ulkonäkö on tärkeää ainakin aluksi niinkuin joku kirjoitti.
Mutta onko ainoa tärkeä seikka laihuus, vaikka olisi muuten kuin riihen seinästä repäisty.
Tunnen monta hieman ylipainoista todella haluttavaa ja kaunista naista.
En ikinä vaihtaisi heitä mihinkään luukasaan.
jokainen mies on mieluummin valinnut laihan naisen. Sitten on eräs lihavahko mies joka tykkää että vaomonsa olisi myös lihava, ehkä näin itsekään ei tunne oloansa kovin lihavaksi!
Maku-asioista on turhaa täällä kiistellä!
Olen 61-vuotias, ylipainoa on 15-20 kiloa.
Nuorena olin todella kaunis vähän pyöreä.
En pyytele anteeksi ikääni enkä kilojani.
Seurassani viihdytään jos lähden ulos.
Saan tarjouksia itseäni puolta nuoremmilta miehiltä, eivätkä he ole mitään luusereita.
Olen ollut 5 vuotta yhdessä itseäni 21 vuotta nuoremman miehen kanssa.
Hänellä on hyvä työ, ei ole hyväksikäyttäjä.
Meillä menee vieläkin hyvin eikä tämä ole omaa kuvitteluani, hän katselee nuoria naisia mutta ei yhtään enmpää kun normaali terve mies.
Joskus ihmettelen asiaa myös itse, mutta elän aina tässä ja nyt, en murehdi huomista enkä myöskään kadu tekemiäni valintoja.
En kirjoittanut omiani eikä tämä ole toiveajattelua.
Huomisesta en tiedä sen aika näyttää.
Minä olen jo monta aikaisemmin täällä todennutkin, että minunkaan mieheni tuskin olisi kahta kertaa vilkaissut meikäläiseen päin, jos olisin tullut näillä kiloilla enkä nelkytkaheksan kiloisena vastaan. Rinnalla on kuitenkin pysynyt jo parikymmentä vuotta,korvien välissä on onneksi muutakin kuin sahanpurua. Meillä molemmilla on ylipainoa ja usein olemme todenneet miten mukavaa olisi jos niistä molemmat pääsisimme eroon. Tietysti suurimpana pointtina se, että olisi kevyempi ja mukavampi olo ja vaatteita olisi luultavasti yksi vaatehuoneellinen, kun ostaminen olisi helppoa. Mutta kyllä sekin että olisi toisen silmissä taas kivan näköinen, painaa vaa`assa. Niinpä tuntuu mukavalta kaikin puolin, että kymmenen kiloa on jo haudattu ja loputkin aion karistaa kannoilta pikkuhiljaa.
Mitä eroa on, jos mies on lihava ja nainen laiha? Miten se on mielestäsi "hyväksyttävämpää"? Jos näet kadulla minkälaisia ihmisiä tahansa, niin mietitkö miksi joku on jonkun kanssa, vaikka toisella on sitä ja tätä vikaa ja toinen on "täydellinen"
Kasva aikuiseksi ja moni muukin tässä ketjussa kirjoitteleva. Onneksi kaikki ei ole samanlaisia kuin suurin osa tämä ketjun kirjoittajista. Ja muistakaa, että jos ihanne puolisonne ulkonäkö muuttuu, niin alkakaa etsiä nopeasti uutta. Sitten vanhana onkin hyvä olla yksin, ei huoli nuoret, ei vanhat, ei lihavat, ei laihat.
"Ylipainoo tulee kenelle tahansa iän myötä viimeistään ja jos sitä ei hyväksy niin vietä loppu elämäsi yksinäsi!"
Ei kaikille tule ylipainoa. Keho toki muuttuu vanhetessa, mutta ylipaino ei ole mikään automaattinen seuraus vanhenemisesta.
Otetaan esimerkkinä vaimoni. Hän on synnyttänyt kolme lasta eikä ole enää muutenkaan nuori tyttö. Ei hän ole ylipainoinen. On hän toki lihonut siitä, kun tapasimme, mutta ei mitenkään sairaalloisesti vaan ehkä viitisen kiloa. Raskauksien myötä iho on paikoin varmaan venynyt ja rinnat veltostuneet (ainakin itse välillä valittelee sitä), raskausarpia nyt on jokaisella naisella joka on ollut raskaana jne. Mitä sitten? Eivät nämä asiat ole tehneet hänestä rumaa tai ylipainoista, ne kuuluvat normaaliin elämään.
Ei kai sitä kukaan kiellä etteikö ulkonäöllä ole väliä, tottakai on väliä. Mutta se että joku ääliö väittää että pyöreämpi ei voi olla kaunis on sitten jo taas ihan hakoteillä. Mieluummin pidän kauniit kasvoni vaikka ovatkin pyöreämmät kuin olisin hoikka ja mitättömän näköinen. Se teissä lihavien haukkujissa ärsyttää kun luulette että ihminen on aina hyvännäköinen jos se on hoikka ja lihava on aina automaattisesti ruma. Ei pidä paikkaansa! Sielläkin varmaan kirjoitti taas joku katkeroitunut hoikka jolla on naama kuin petolinnun p.erse.
joka keksii aina jostain jotain illan puheen aiheeksi. Niinku ny kerran mun kaverin, kun sillä ei päälaella ole enää hiuksia laisinkaan. Sitä se sit jakso ilkkua ja ilkkua pitkälti ehtooseen. No meitähän nauratti moinen ilmestys: aikuinen ihminen, taskut rahaa täys ja jonkun näkönen vaimokin oli - ja silti käyttäytyi kuin ala-asteikänen kadehtiessaan jotain mitä ilmeisesti itseltä puuttui. Mahtuuhan meitä tänne maailmaan...
Kateellisiahan aina löytyy . Ja makuasiat ovat ne jotka ratkaisevat kumppanin valinnassa . Se jaksaa aina ihmetyttää miten täällä jaksetaan vihata ja haukkua lihavia . Itse olen ollut koko ikäni lihava mutta silti en ole viettänyt elämääni katkeroituneena ja kateellisena tarkkaillen muiden ihmisten painoa tai muutakaan ulkoista olemusta . Nyt on ikää jo yli 50 ja taaksepäin katsoessani olen kiitollinen siitä mitä olen elämältä saanut . Paljon pieniä onnenhetkiä eikä ihan vähän suuriakaan . Nyt on seesteinen vaihe elämässä ja olen tyytyväinen kun elämä etenee rauhallisesti ilman suuria myllerryksiä . Ihminen voi olla kaunis ja seksikäs olipa minkä painoinen tahansa . En haluaisi olla Marika Fingerroos enkä Spritney Speas . Pidän heidän elämäänsä säälittävänä . Mutta tämähän on vain minun oma mielipiteeni .
ivaan ei löydy mitään muuta syytä kuin KATEUS.
Seesteisyys tuo sen kaltaisen tunteen ja ulkoisen olemuksen, että edes kateus ei pure.
Elämä on: ...
eiköhän laihoista ja lihavista löydy näitä kuvailemiasi typografioita?!
Kovin tunnut olevan vihainen, ja mietinkin, mistä ihmeen syystä sinulla on tarve solvata ihmisiä (painosta riippumatta) tällä tavoin.
Kukahan tässä nyt purkaa, ja mitäkin/ketäkin...sinulla tuskin on edellytyksiä nimitellä ketään psykopaateiksi? Ilmeisesti minäkin olen psykopaatti, kun olen laiha...
Tässä irtonaisia lauseita lihavien kommenteista. Asiayhteydestä irrotettunakaan niiden tarkoitus ei juuri muutu:
-------------------------------
ihanteisilla psykopaateilla...
turhautunut laiha, vetelä tyyppi
Tämä sairas tyyppi
laihasta miehestä, joka ei kelpaa kenellekkään
pakkomielteiset ulkonäkövaatimukset
itse on täyttä paskaa...
kuinka katkeraksi vetää
Jos olisit fiksu
ulkonäkökeskeiset hakee
Jos olet niin tyhmä
laiha itsestään liikoja luuleva
Luulisin että sinua ei kelpuutettaisi lainkaan.
joku ääliö väittää
joku katkeroitunut hoikka jolla on naama kuin
petolinnun p.erse.
kadehtiessaan jotain mitä ilmeisesti itseltä puuttu
Pidän heidän elämäänsä säälittävänä
---------------------------------
Että tällaisia kommentteja muista (hoikista) ihmisistä. Kuvaavatko nämä lauseet lihavien avarakatseisuutta ja fiksuutta? Sisäistä kauneutta?
Vai kertoisivatkohan ne enemmän sanojasta kuin kohteesta?
"kadehtiessaan jotain mitä ilmeisesti itseltä puuttuu". Tässä kyse oli ihmisen arvonpuutteesta hiusten vähäisyyden johdosta eikä kyseessä ollut lihavan kommentti, joskin kirjoittaja arveli kadehtijan/irvailijan psyyken saman tyyppiseksi kuin lihavia kadehtivat/irvailevat tyypit ovat.
ELI: kadehditaan jotain mitä itseltä puuttuu ja kiinnitetään huomio epäolennaiseen seikkaan, koska ei kyetä pukemaan omaa huonoa itsetuntoa sanoiksi...
Asiayhteydestä irrotetut lauseet eivät todellakaan toimi . Lainasit kommenttiani Marika Fingerroosin ja Spritney Spearsin elämämän säälittävyydestä . En kuitenkaan tarkoittanut että mielestäni kaikkien hoikkien ja kauniiden elämä olisi säälittävää vaan nämä kyseiset naiset nyt vain ovat sieltä surkeimmasta päästä . Nämäkin verrokit otin siksi että täällä joku kertoi kaikkien lihavien kadehtivan heitä .
ollut tiukan asiallinen, niin ei olisi ehkä tarvinnut lukea näin tuskaista listaa.
Olen kuitenkin aloittajan kanssa jossain määrin samaa mieltä. Minulla on muutama ystävä, jotka eivät ole anorektikkoja, mutta todella tietoisia painostaan. Heidän elämänsä pyörii lähes täysin syömisen ympärillä.
Mieheni on ykköstyypin diabeetikko, joten olen tottunut siihen, että aterioiden paikat ja ajankohdat täytyy suunnitella etukäteen.
Näillä "ortorektikoilla", joilla ei ole mitään fyysistä syytä moiseen, on kuitenkin ruokailujen suunnittelu huomattavasti suurempi numero, touhu on suoraan sanoen hysteeristä. Joskus tuntuu, ettei puhuta mistään muusta kuin ruuasta, ja kun ilta koittaa, niin muistellaan mitä kaikkea ihanaa syötiin. Ei ihan tervettä minusta.
Joku fiksu joskus määritteli alkoholistin siten, että on kaksi ihmistä, joista toinen juo vaikka joka päivä jos sillä päällä on, ja toinen vain kerran kuussa, mutta ajattelee alkoholia koko ajan. Ja tietysti se jälkimmäinen on se alkoholisti.
Minusta tuntuu, että monen ihmisen - etenkin naisen - kannattaisi alkaa kiinnittää huomiota siihen miten paljon ruoka hallitsee elämää, onko siitä tullut jo jonkin sortin holismia, joka määrittää muuta elämää liikaa - ihan niin kuin alkoholisteilla.
Jännää tässä on se, että sama ongelma on lihavuuden ja laihuuden taustatekijä. Ja saman "taudin" uhrit sitten haistattelevat täällä toisilleen.
Tuo ruoan ympärillä pyöriminen . Minulla nimittäin on niin että silloin kun en kiinnitä mitään huomiota syömiseen tai ruokaan yleensäkään paino nousee kohisten . Aina pitäisi miettiä mitä suuhunsa laitta :( Elämässä on kuitenkin niin paljon kaikkea muuta ettei aina jaksaisi vatuloida näiden syömisasioiden kanssa .
Läski on läski, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Miettikää läskit miksi lihavuuspalsta on täällä terveysosiossa. Lihavuus on yhtä lailla syömishäiriö kuin anoreksiakin. Kyllä ihmisessä jotain on vialla jos ei kykene hallitsemaan syömistään. Useimmiten itsensä läskeiksi syöneet ihmiset ovat laiskoja, saamattomia ja kurittomia ja tätä on aivan turha yrittää kiistää. Miksi muuten olisitte tuossa kunnossa? Keksitte verukkeita miksi ette muka voi lähteä lenkille tai harastamaan jotain muuta liikuntaa. Aina on jokin tekosyy.
Teillä on aina jotain verukkeita ja epätoivoisia puolustusyrityksiä. Herätkää totuuteen; jos olette itse itsenne syöneet porsaiksi ei siihen ole MITÄÄN puolustusta.
Ylimääräinen, höllyvä ihra ei ole KENENKÄÄN mielestä viehättävää. Puolustukseksi ei riitä:"Kyllä mun mies ainaki tykkää musta tälläsenä ku oon." Ja paskat. Vaikka lusmu mies teistä muuten tykkäisi miten päin tahansa niin siitä ylimääräisestä, löysästä selluliitista ja rasvasta hän ei pidä. Se ei ole KOSKAAN kaunista ja KAIKKI tietävät sen, läskit eivät vain halua nähdä asiaa.
Katso itseäsi alasti peilistä ja myönnä itsellesi ettei näky ole kaunis, koska se ei ole. Et kykene puolustautumaan.
Enpä usko että kukaan jaksaa provosoitua viestistäsi niinkuin luultavasti toivot. Minäkin jaksoin lukea sen juuri ja juuri läpi, mutta silti
kiinnitin huomiota ristiriitaisuuteen viestissäsi. Ensiksi sanoit että lihavuus on syömishäiriö kuten anoreksiakin. Seuraavassa lauseessa sanot että lihavia ovat lihavia siksi, että ovat laiskoja, saamattomia ja kurittomia. Koita nyt päättää kumpaa mieltä olet ettei samassa tekstissä tarvi väittää yhtä ja toista.
Saattelin juuri juhannusvieraat tien päälle, ajattelin jättää tiskit huomiseksi ja vietän hetken keskustelujen parissa. Aika hiljaistahan täällä on, mutta kaikille ketä linjoilla on toivotan rauhallista juhannuksen aikaa! Sinullekin, jonka itsetunto tuntuu tarvitsevan pönkitystä toisten ihmisten mitätöinnistä. Sinä, minä ja me kaikki olemme arvokkaita ja huipputyyppejä omina itsenämme. Nautitaan auringosta ja kesästä.
Kyllä, lihavuus on eräänlainen syömishäiriö, lääkäritkin ovat näin kirjoittaneet lehdissä. Lihavat ovat siltikin laiskoja ja saamattomia, syöminen on heille niin ihanaa ja pakonomaista etteivät he halua liikkua, aina on tekosyy miksi lenkille ei voi nyt lähteä. Syöminen on liian ihanaa että siitä edes haluttaisiin parantua.
Lue viimeinen lauseesi ja ajattele!
Mitäköhän varten sinulle nyt kenenkään tarvitsisi itseään puolustaa:))))
painat?:D
Älä kaada läskejäsi muitten niskaan.
Lenkille, lenkille!
Tärkeintä:
Se joka haluaa parantua: paranee.
Se joka ei katso tarpeelliseksi: ei ole tarpeen.
Jos jonkun mielestä on tarpeellista: hän ruokavaliota, peiliä ja mittanauhaa apunaan käyttäen huolehtikoon, ettei kukaan huomauttele samoin hänestä.
Miksi aina väitetään itsetunto-ongelmaksi se että arvostelee jotain muuta?
Munsta taas tuntuu että vetoaminen arvostelijan itsetunto-ongelmaan on arvosteltavan oma puolustusmekanismi, jota käytetään kun muuta ei pystytä sanomaan. Pitää saada arvostelija jotenkin alennettua, vähäpätöistää hänen väitteensä, jos ei pysty kumoamaan niitä.
Minusta ihmisellä on itsetunto-ongelma enemmänkin silloin kun ei kykene arvostelemaan, myötäilee vaan.
Luin mm. tuon "lihavien kommentit" niin se sotkee niinkuin täällä vallitsevan logiikan kokonaan. Lihavat väittää että arvostelijoilla on itsetunto-ongelma mutta toisaalta heidän oma kielenkäyttönsä (säälittely, ivaaminen yms.) oli kyllä kuin suoraan alakoulun pihalla kuultua.
Ei siitäkään mihinkän pääse! Lihavuus on syömishäiriö, johon kuuluu laiskuus, saamatomuus ja kurittomuus. Siis nekin ominaisuudet ovat sairautta.
Miten muuten itse olet tuossa kunnossa? Ihminen ei tule porsaaksi edes syömällä, se on fysiologinen mahdottomuus, eikä lihavuus saa ketään röhkimään.
Jos löllyvä ihra ei ole viehättävää, niin vielä ällömpää on tyhmyys. Puolustukseski ei siinäkään riitä, että puoliso tykkää sellaisena kuin on. Paitsi, jos ei paremmasta tiedä, siis jos on itsekin tyhmä.
Tyhmyys ja ilkeys ovat monin verroin "pahempia" ominaisuuksia kuin lihavuus. Lihavuudesta on mahdollista päästä sentään eroon, mutta tyhmyys on ja pysyy. Säälittävää. Katso sinäkin itseäsi peilistä, vaikka vaatteet päällä ja myönnä, että olet tyhmä. Tuskin tänne lihavuuspalstalle viitsii kukaan "viisas ja hoikka täydellinen kirjoitella".
Minä koen että itsensä kanssa sinut ja tasapainossa olevan ihmisen ei tarvitse pilkata, ivata eikä vähätellä mitään ihmisryhmää. Jos on inhimillisyyttä minkään vertaa, ymmärtää että lihavuus ei ole noin yksioikoinen juttu. Sen kirjoittajakin tuossa itse totesi, lihavuus on syömishäiriö samalla lailla kuin anoreksiakin. En ole käynyt lukemassa anoreksia-keskusteluja, mutta en usko sieltä löytyvän kovinkaan paljon kyseisiä kirjoituksia siitä miten anorektikot ovat itse itsensä siihen kuntoon saattaneet, ottaisivat vain itseään niskasta kiinni ja alkaisivat syömään niin ongelmat korjaantuisivat. Kyse on kuitenkin samallalailla elämänhallinnasta tai hallitsemattomuudesta. Siksi koen,että ihmisillä jotka tieten tahtoen yrittävät saada jonkin ihmisryhmän näyttämään säälittäviltä idiooteilta, ei voi olla kovin hyvä olo ja oma itsetunto kohdillaan.
En minäkään mene sanomaan kenellekään vaikka näyttäisi siltä, että joku sairaus on itseaiheutettu, että mitäs olet niin veltto ja laiska ja huono ihminen. Hiukkanen ihmisyyttä ja inhimillisyyttä ei tee kenellekään ihmiselle pahaa, niin ymmärtää että elämä ei ole niin mustavalkoista ja asiat ovat monen tekijän summia.
Erikoiselta tuntuu myöskin noin voimakas kannanottto asiasta joka ei koske kirjoittajaa itseään, joten koen että itsetunnon vahvistusta haetaan. Onhan tuttua jokaiselle, että kun omat asiat eivät ole oikein hyvällä tolalla, on helpompaa puhua muiden ongelmista niin ne omat ikäänkuin painuvat taka-alalle ja saa hetken olla niistä vapaa.
Arvostella ja mitätöidä toisia osaa kuka vaan, siihen ei tarvita mitään erikoisia taitoja mutta inhimillisyys ja empaattisuus ovat lahjoja joiden omistamiseen kannattaisi tietoisesti pyrkiä, ainakin jollei halua myrkyttää ympäristöään totaalisesti.
"Siksi koen,että ihmisillä....idiooteilta, ei voi olla kovin hyvä olo ja oma itsetunto kohdillaan."
Sinulla on oikeus kokea näin mutta muilla ei ole oikeutta kokea että lihava ihminen on laiska ja saamaton?
Voin ihan vakuuttaa että ihmisen itsetunto voi olla täysin kunnossa, vaikka he tänne kirjoittelevatkin teille epämieluisia kommentteja. Jotkut ovat vain ilkeitä luonnostaan, jotkut haluavat kenties väitellä, sanallista kädenvääntöä, ja jotkut todella uskovat että lihavat tarvitsevat hieman myllytystä tullakseen "kunnon ihmisiksi". Eikä ainoastaan he, vaan samalla tavoin he kohtelevat muitakin. Jotkut vaan vittuuntuvat västäänväittämisestä ja haluavat kinata. Niin ja mitä tahansa muitekin motiiveja lienee, nämä vaan tulivat ekana mieleen.
Ja sitten on nämä makuasiat. Jotkut sanovat että eivät pidä lihavien ulkonäöstä, niin nekin tällä palstalla leimataan mielenterveysongelmaisiksi tai ainakin itsetunto-ongelmaisiksi. Kenties autopalstalla maasturikuskit pilkaavat toisiaan samalla tavalla mielipide-eroavaisuuksien takia tai arkkitehdit rakentamispalstalla. Puhumattakaan urheilu- tai uskontopalstasta. Tai...tai....tai...tai... ...palstalla.
Mutta on tällä palstalla tietysti pöpejäkin, mutta ei ne kaikki pelaa laihojen joukkueessa...
Idioottisana ei ollut lainaus tekstistäni, vaikka sen lauseen lainaukseksekseni olit muotoillutkin. En pidä itsetunto-ongelmaisia tai toisia mitätöimällä itseään pönkittäviä idiootteina. Ihmisen itsetunto voi olla kunnossa, mutta tasapainoinen ja sivistynyt ihminen ei yritä mitätöidä mitään ihmisryhmää syvällisemmin asiaa ajattelematta. Olemme ukonäköasioista aivan samaa mieltä. En itsekään pidä ylipainoista ihmistä todellakaan kauniina. Siitä ei ole kysymys. Kysymys oli siitä, että lihominen on niin monisäikeinen ja -syinen juttu, että se niinkuin ei mikään tässä elämässä ole niin mustavalkoista kuten esim. ko. kirjoittaja antoi ymmärtää. Silloin jos ei ole elämästä mitään kokemusta, ei ole itse kokenut vastoinkäymisiä eikä ole tarvinnut ponnistella minkään eteen, on helppo laittaa ihmisiä esimerkiksi ulkoisten seikkojen takia tiettyihin kasteihin. On helppo sanoa lihavat on semmosia ja semmosia, jos ei itsellä ole mitään kokemusta siitä tuskasta jota ylipainoinen saattaa kantaa sisällään. Siitä on kysymys, että haluan herätellä ajattelemaan mikä tarve on käydä lynkkaamassa joku ihmisryhmä lyttyyn? Se ei auta eikä rakenna ketään. Se ei auta ketään "tulemaan kunnon ihmisiksi". Jos laihtuminen noin vähästä olisi kiinni, tällä maapallolla ei ylipainoisia näkyisi. Haukkumalla ja pilkkaamalla ei tätä maailmaa paranneta. Asioista voi keskustella monella tavalla, asiallisesti ja rakentavasti, tai pilkaten ja mitätöiden. Mielestäni jälkimmäisellä tavalla keskusteleva ei ole tasapainossa itsensä kanssa ja purkaa negatiiviset tunteensa tällä keinoin. Näin koen minä, joku muu voi olla eri mieltä.
Sama tuli minullekin mieleen . Tyhmyys on kaikkein ärsyttävin ominaisuus . Tyhmälle kun ei mikään mene jakeluun vaikka rautalangasta vääntäisi . Se vain on ikävä tosiasia että heidän kanssaan täällä on elettävä . Kuunneltava " asiantuntevia " neuvoja ja kommentteja . Eräs työkaverini väittää aina että kyllä hänkin lihoisi jos söisi ihan mitä mieli tekee ja niin paljon kuin haluaisi . Hän on kokoa 40-42 . Olen nähnyt hänen syövän . Ihan valtavia määriä ruokaa katoaa hänen kitaansa . Kuusi grillimakkaraa yhdellä syömäkerralla . Kattilallinen perunoita . Litra jäätelöä kerralla . Hän voi syödä puolet isosta ruisleivästä ja päällä pitää olla rasvaa " hampaan paksuudelta " . Yleensä hän ottaa päiväruoan santsikierroksen illalla 21-22 aikaan . Ihan oikeasti , miksi hän ei liho kun mielestäni hänellä on ihan ilmiselvä syömishäiriö . En usko että hän on edes ainut laatuaan . Sitten hänellä on otsaa viitata joka paikassa minun painooni . Sehän on hänen " oikeutensa " koska hän on tarmokas , fiksu ja kurinalainen normaalipainoinen ! Arrrgghhh !!! RTyhmyys ei todellakaan ole viehättävä ominaisuus : )
Tässä on lyhentämätön lainaus tekstistäsi.
"Siksi koen,että ihmisillä jotka tieten tahtoen yrittävät saada jonkin ihmisryhmän näyttämään säälittäviltä idiooteilta, ei voi olla kovin hyvä olo ja oma itsetunto kohdillaan. "
Siellä on idioottisana. Voi kun en viitsis millään kertoa itsellesi mitä olet itse kirjoittanut, mutta pakko kai se on tehdä.
Ja mikähän mahtaisi olla se ihmistä jalostava kokemus, joka aiheuttaa sen, että toisen ihmisen ulkonäkö menettää merkityksen? Voin kokemuksesta kertoa, että lähes kolmasosan elämästä kestänyt, itsestä riippumaton velkakierre-konkurssi-velkajärjestely asunnon -kodin- menetyksineen ja autossa ja kellareissa yöpymisineen lisättynä pankkiautomaateissa ja asematunneleissa lämmittelyineen talvisaikaan ei tähän jalostumiseen riitä. Onneksi ei ollut perhettä silloin.
Toisaalta jonkun elämän järkyttävin kokemus on ollut mekon tahriintuminen juhlissa, koron katkeaminen tai taksirahan loppuminen kesken matkan, ja silti tämä ihminen voi kuvitella kokeneensa kaiken helvetin mitä voi kokea.
Niin että minkälainen se elämänkokemus pitää olla, että esteettiset arvot menettävät täysin merkityksen?
Vaikutus voi pikemminkin olla päinvastainen, sitä on aivan turha päätellä, kuka reagoi mitenkin. Ja minkälaisen kokemuksen kautta.
Sanottakoon, että kokemus opetti suhtautumaan ihmisiin eri lailla ja jo näkee kuka on rehellinen ja kuka ei, mutta sillä ei ollut mitään vaikutusta esteettisiin arvoihin. Ruma rakennus tai ruma ihminen on edelleen ruma, ja kaunis on kaunista.
Ja ihan todella voin sanoa myös sen, että kaikkein ilkein ja inhottavin kohtaamistani kusipäistä oli reilusti ylipainoinen naishenkilö, hirveä suustaan, kaunista sanaa en hänen suustaan kuullut. Mutta hän maksoi sentään laskunsa viimeistä penniä myöten. Suurimmat valehtelijat ja huijarit olivat sen sijaan varreltaan normaaleja.
Mutta en stereotypioi ihmisen luonnetta hänen ulkonäköönsä. Estetiikka kulkee täysin eri polkujaan.
Nyt on asiat kuitenkin mallillaan,oikeastaan hyvin, paitsi että sen verran katkeruutta tätä yhteiskuntaa kohtaan jäi että muutan ulkomaille heti kun voin. Eikä siihen mene enää kauan.
Ja please, älä ala puhumaan "pahasta olostani" koska sellaista ei minulla enää ole. Mielipiteeni on muuttunut ainoastaan tätä pankkituki-yhteiskuntaa kohtaan.
"Voin ihan vakuuttaa että ihmisen itsetunto voi olla täysin kunnossa, vaikka he tänne kirjoittelevatkin teille epämieluisia kommentteja. Jotkut ovat vain ilkeitä luonnostaan, jotkut haluavat kenties väitellä, sanallista kädenvääntöä, ja jotkut todella uskovat että lihavat tarvitsevat hieman myllytystä tullakseen "kunnon ihmisiksi". "
1) Kukaan ei ole ilkeä lunnostaan - moni korostaa omaa erinomaisuuttaan huonon itsetuntonsa takia, huijaten itseäänkin.
2) Ne väittelijät, jotka omaavat hyvän itsetunnon, esittävät väitteensä ihmistä kunnioittaen.
3) Miksi joku kokisi velvollisuudekseen lihavien myllytyksen, mikäli hänen itsetuntonsa olisi kohdallaan?
Vai oli vakuutus väärä? Vaikka olen henkilökohtaisesti tavannut jokaisen mainitsemani tyypin. Siis ihan livenä. Ja sanottakoon, että ilkein heistä ei todellakaan kärsinyt itsetunto-ongelmasta, vaan ilkeys oli hänen keinonsa yrittää manipuloida eräitä sopimuksiamme ja päätöksiäni.
Ja mitä väittelyyn tulee, täällä ei väitellä tohtorin väitöskirjoja, johon osallistuvat ihmiset ovat tottuneita siihen ja osaavat väitellä asiasta asiana eivätkä sotke siihen henk.koht. tunteitaan. Ja miten täällä saisi väittelyä aikaiseksi jos vain myötäilisi lihavien mielipiteitä? Kun aihe on jo itsessään henkilöä koskeva, on selvä että joku vetää herneen nenäänsä vähäisestäkin poikkipuolisesta sanasta. Toisaalta henkilkohtaisuus se on juuri se pelto, jolla väitöksen siemen itää. Kun itsetunto-ongelmaiset ottavat tällaisellakin palstalla esitetyt väitteet henkilökohtaisena loukkauksena.
Ja todella, niitäkin ihmisiä olen nähnyt, jotka kuvittelevat ns. negatiivisen motivoinnin olevan tehokas tapa potkia tyyppejä oikeaan suuntaan. Yrityselämässä tätä yleensä sanotaan huonoksi johtamiseksi, ja ikävä kyllä sitä siellä piisaa. Eikä kysymys ole edelleenkään huonosta itsetunnosta, luepa vaikka Sonera-kirja, päähenkilönä Relander.
Negatiivinen motivointihan on termi joka tarkoittaa sitä, että esim. uhkailemalla tai vittuilemalla tms. keinolla yritetään saada kohde toimimaan tehokkaammin tai muuttaamaan toimintatapojaan motivoijan haluamaan suuntaan. Ja kumma kyllä, isoon joukkoon mahtuu aina muutama sellainen, johon tämä tehoaa: Ja perkele, minähän näytän noille vittuilijoille. Mutta jatkuvana virtana ko. motivointitapa menettää tehonsa näidenkin kohdalla.
Ja noiden(kin) tyyppien kanssa voi joutua kanssakäymiseen ihan pakosta ja tulemaan toimeen heidän kanssaan. Helppoa olisi jos heistä pääsisikin eroon vain sanomalla että "poistu pöydästäni" tai sammuttamalla tietokoneen.
Mitä enemmän tätä palstaa luen, niin huomaan täällä olevan todella kaksi puolta: on lihavat, nuo hyvät itsetunnon omaavat fiksut, avarakatseiset ja filmaattiset tyypi, ja sitten heitä myötäilemättömät tyypit, jotka poikkeuksetta kaikki kärsivät itsetunto- tai mielenterveysongelmasta (luepa keskustelun aloitusotsikko) ja lisäksi vielä omaavat erittäin vähäisen älyn ja heidän geneettinen perimäkin on suoraan apinaihmiseltä.
Tosin nämä ongelmat onneksi korjaantunevat, kun tulee runsaasti ylipainoa.
Samalla lailla kuin itsetunto-ongelmaisten laiheliinien ongelma korjaantuu painonnousun myötä , korjaantuu myös lihavan älykkyysosamäärä hänen laihtuessaan : ) En menisi väittämään että kaikki hoikat ihmiset ovat typeriä ilkimyksiä mutta eivät kaikki heistä katsokkaan aiheelliseksi tulla lihavuuspalstalle ränkyttämään . Minä en henk.kohtaisesti tunne mitään pakottavaa tarvetta mennä fitnes-palstalle vinoilemaan vaikka en pahemmin arvostakkaan heidänkaltaisiaan ihmisiä . Mistähän muuten moinen käsitys että tällä palstalla täytyy saada väittelyä aikaiseksi ?
Sorry, en huomannut että olit lyhentänyt lainaustani ja luin sen huolimattomasti. Niinpä tulkitsin sen niin, että minä väittäisin tänne kirjoittavia "itsetunto-ongelmaisia" idiooteiksi. Siksi sanoin, että tekstissäni ei ollut idioottisanaa. Kyseisessä kohdassahan sanoin, että nämä it-ongelmaiset yrittävät saada ylipainoiset näyttämään täysin itsekurittomilta idiooteilta. Laiskoilta, saamattomilta vätyksiltä, jotka eivät saa aikaan muuta kuin jalanjälkiä, ja niitäkin harvakseltaan.
Ilmeisesti puhumme nyt eri asioista. En ole metsästänyt mitään jalostavia kokemuksia, jolloin toisen ihmisen ulkonäkö menettää merkityksensä. Ylipäätään ulkonäkö on minulle näissä keskusteluissa sivuseikka. Näissä asioissa kahlataan niin syvillä vesillä, että on pakko katsoa pintaa syvemmälle. Sitä minä ajan takaa. Inhimillisyyttä ymmärtää, että ylipainon syyt ovat useimmiten niin rankkoja sisäistää kantajalle itseleenkin, että prosessi voi kestää vuosia. Ikävää, että elämäsi on ollut niin rankkaa. Voin hyvin samaistua siihen, sillä hyvin syvältä koettiin meidänkin perheessämme, jossa jo tuolloin oli useampia lapsia, 90-luvun taitteen lamavuodet jälkiseuraamuksineen. Sen jälkikaikuja on maksettu tähän päivään asti. Minä olen kuitenkin sitä mieltä, että se mikä ei tapa, vahvistaa. Vaikka mieluummin toki olisin elänyt ilman noita kaikkia kokemuksia, vaikka niillä on varmasti ollut tarkoituksensa. Nyt ei mitään pidä itsestäänselvänä.
Korostan vielä, sillä sinun viestisi oli hyvin ulkonäkökeskeinen, että minä olen oikeastaan puhunut aivan eri asioista. It-ongelmista ja pahasta olosta puhuessani en ole tarkoittanut sinua vaan esimerkiksi sitä ko. kirjoittajaa, jonka viestiin ensimmäisen kirjoittajan kirjoitin. Sinä pystyt keskustelemaan asiallisesti, katsomaan asioita monilta eri puolilta ja perustelemaan mielipiteesi. Sellaisista kirjoituksista syntyy hyvää keskustelua. Nämä puskasta huutelijat ovat toista maata. Tosin heillä usein ei ole tarkoituskaan muuta kuin provosoida.
Olet kyllä törppö.
Syö sinäkin jos noin paljon kadehdit muiden syömistä.
Äläkä yleistä!
totta itse kuolisin jos olisin läski ne pitäs laittaa verolle oma vika aina ne ikee niitä geenejä ihme kun geeniä ei löydy nälkäänäkeviltä lapsilta.
Hahaha. No huhhuh. :)
Tästä ketjusta jäi mieleen oli se että bulimikot & anorektikot ovat hyväksyttävimpiä kuin perinteiset läskit, heeh.