olen lueskellut tuossa mbd:stä tehtyjä juttuja, ja olen miettinyt joskus 80-luvulla tehdystä mbd diagnoosista että miten luotettava se on nykyaikana.olen ollut nuorena ylivilkas ja on ollut vaikeuksia jossain oppiaineissa mutta muuten elämäni on ollut normaalia, ja olen olut esim urheilussa varsin lahjakas ja monessa muussakin jutussa,niin aika monimutkainen juttu tuo.
otappa noista
selvää?
1432
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Lääkäreitä pidetään jumalasta seuraavana, mutta itse he luulevat olevansa niitä.
Jokaisella lääkärillä on "valta" todeta omien tietojen perusteella potilaan tila siksi, jona hän sen pitää. Tällä perusteella voidaan ymmärtää se, miksi monet, jotka tarvitsisivat apua, eivät kuitenkaan tule todetuksi. En usko, että lapsuudessa oireenmukainen diagnoosi olisi lapselle jotenkin vahingollinen. Käsi sydämelle, saitko osaksesi ymmärrystä ja tukea diagnoosisi avulla niin, että pystyit myöhemmin ottamaan elämän omiin käsiisi?
On tunnettua, että osalla niistä lapsena tarkkaavaisuushäiriöisiksi todetuista, oireet häviävät. Toisilla häiriö säilyy, mutta ulkoisesti havaittavissa olleet käyttäytymispiirteet muuttavat pään sisälle elämään omaa elämäänsä, josta on suurta haittaa. Tämä ilmiö perustelee sitä tosiasiaa, että tarkkaavaisuushäiriötä ei tarvitsisi eritellä aktiivisuuden lajin mukaan, koska se on toissijaista. Kaikkein ongelmallisinta on tarkkaavaisuushäiriö.
Tarkkaavaisuus on terminä vaikeasti ymmärrettävissä, jopa lääkäreiden. Tulevaisuuden psykologinen tutkimus tulee varmasti avaamaan tätä puolta, sillä dosentti Antti Revonsuon tutkimukset tajunnan ja tietoisuuden subjektiivisesta kokemuksesta ja sen tutkimisesta vaikuttaa järkeenkäyvältä selitysmallilta.
Ajattelen, että mikään diagnoosi ei ole pysyvä. Pysyvämmäksi diagnoosi tietysti osoittautuu, jos diagnoosin toteaa useampi lääkäri. On lohdullista, että virheellisesti tai väärin perustein asetetut diagnoosit voidaan kumota, kun löydetään todelliset syyt.
Lapsuudessa todettu ylivilkkaus ei liity pelkästään tarkkaavaisuushäiriöön, vaan moniin erilaisiin tiloihin. Lapsuudenaikainen diagnoosi voi antaa lääkärille ymmärrystä tutkiessaan aikuista potilasta.
Monimutkaiseksi tarkkaavaisuushäiriön tekee juuri häiriön luonne. Äkkinäisesti voidaan tehdä monia virhearviointeja, näin myös jos omaa elämääkin tarkastellaan liian puutteellisten perusteiden valossa.
Minimal Brain Dysfunction (mbd) oli AD/HD:tä laajempi diagnoosi. Tarkkaavaisuuden ongelmien lisäksi siihen kuului motoriikkaan ja hahmottamiseen liittyviä ongelmia. Lahjakkuus urheilussa ei merkitse sitä, etteikö silti voisi olla motorisia ongelmia. Riippuu, miten pienellä seulalla asiaa tarkastellaan.
Mutta onpa hienoa, että jutusta päätellen elämäsi on asettunut itseäsi tyydyttävälle tolalle, alkuvaikeuksista huolimatta.
Ystävällisin terveisin
Jaana.K