Tänään lääkärissä lääkäri kysyi minulta että "enhän ole ikinä oksentanut ruokaani, kuten työntämällä sormet kurkkuun?". Sanoin että "en", vaikka juuri yksi päivä tein sen (ekaa kertaa). Lääkäri totesi siihen että "hyvä, sillä sinulle saattaa tulla todella paha rytmihäiriö koska olet niin laiha ja saatat kuolla siihen paikkaan". Kun poistuin lääkäristä, tajusin kuinka pahasti asiat oikeasti olivat: olen alipainoinen, (lääkäri epäilee anoreksiaa, en itse usko diagnoosiin), kuukautisia ei tule enää ollenkaan (tämän takia olin lääkärissä) ja pahin, olen käynyt lähellä kuolemaa! siis silloin kun oksensin.. Niin kamalaa kun itse nään asian, mutta en tajua sitä! Yritän parhaillaan lihottaa itseäni ja psyykata itselleni että ei se lihoaminen niin vaarallista ole ja plaa plaa, mutta silti saan morkkiksen kun syön esim. suklaata. Pakko lihoa, mutta toinen puoli minusta sanoo että superlaihana on parempi olla. Huhhuh, en jaksa enää. Oon täysin palanut loppuun.
Ai kauheeta
mina
131492
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
tuohan on kauheeta ! :o
sun ei kannata todellakaa enää oksentaa.
mä uskon että sä oot todella kaunis ja tulet vielä kauniimmaksi jos vähän lihoisit.
Pojatkin tykkää enemmän kun tytössä on vähän mistä ottaa kii :D ja vähän muotoja.
älä tuota sitä tuskaa vanhemmilles,ystävilles,sukulaisilles että kuolet jonkun oksentamisen ja laihuuden takia.
yritä parantua ! (:
En usko, että kävit jo kuoleman portilla, kun tuon yhden kerran sormesi kurkkuun tungit. Toki en suosittele sitä jatkettavaksi, siitä tulee paha tapa (sanon kokemuksen syvällä rintaäänellä, tuota on tullut tehtyä liian kauan).
Mutta asiaan.
En ymmärrä, MIKSI laihoille toitotetaan sitä samaa, että pojat tykkää, kun on vähän läskiä. Miksi naisilla pitäisi olla läskiä? Siitä ei ole mitään muuta kuin haittaa!
Jos itse tahtoo olla laiha, se on oma päätös ja se tehdään itseä varten. En ikimaailmassa laihduttaisi jonkun helvetin äijän takia. Muodoista puhumattakaan. Ainoa nainen, jolle muodot ovat sopineet, on Marilyn Monroe. Muilla muodot on pelkästään oksettavia.
Laihdutan vain, koska en ole itseeni tyytyväinen ja haluan painoni olevan se 40 kg.
Enkä välitä tippaakaan, kuolenko ennen kuin tuon painon olen saavuttanut, miten huolissaan perhe ja ystäväni ovat, koska mua ei vain kiinnosta. Tai ehkä perhe hieman, mutta ystävät.. he ovat minut kerran jo hyljänneet masennuksen takia. Joten tämä on mun kosto heille.
Kostat siis laihdutuksellasi ystävillesi? tai siis entisille ystävillesi? hae apua ammattiauttajalta. tarviit sitä.
Miksi helvetissä hakisin apua ammattiauttajalta? Ei siitä viimeksikään ollut mitään apua. Mä en edes tarvi mitään apua. Ainoa, mitä tarvin, on laihuus.
Haluan saada kaikki katumaan. Haluan näyttää heille, että turhaan mua on pidetty maan matosena, typeränä paskana. Läskinä lehmänä. Niin mua kaikki pitää, vaikka muuta sanovatkin päin naamaa.
Aion saada ne itkemään katkerasti sitä, mitä mulle ovat tehneet.
Olen niin vitun kyllästynyt siihen, miten mua aina aliarvostetaan ja poljetaan sivuun, miten mut aina unohdetaan.
Se on sinun näkemyksesi se. Oikeasti terveille ihmisille ei oma paino merkitse noin paljon, että siitä kannattaa tehdä elämän ja kuoleman kysymys. Minä en ainakaan aio omaa elämääni viettää pohtien ainoastaan omaa ulkoista olemustani, on täällä parempaakin tekemistä...
Ja mitähän muuta tekemistä täällä sitten on?
Paskaa. Tuskin meille sairaille on mitään hyötyä syöttää tuollaista paskaa. Siinä samalla, kun saan pikkuhiljaa taas anorektisen kauteni bulimiakauden takaa esille, laihdun, saavutan sen minkä haluan ja olen onnellinen, saan myös näpäytettyä näitä tyyppejä. Näytettyä, että olen vahva enkä tarvitse heitä. Varsinkaan niitä tyyppejä.
makaat sairaalassa letkuissa?
Kuka helvetti sanoo ja määrää, että päädyn väistämättä sairaalaan? Idiootit.
vetoa?
Vaikka. Mutta tulet kyllä häviämään.
juuri samaa, mutta toisin kävi. En toivo sellaista kohtaloa todellisuudessa kenellekään. Ei ole kivaa katsella kun ystävä riutuu kuihtuneena.
Parempi niin. Näkevät, että on ne tunteet minullakin. On se yksinäisyys minulla, vain minulla.