Harmaa aukko?

minkä kokoinen tämä "solu" on?

ja miksi vain yksi "aurinko"? eikö kannattaisi puhua tähdestä? ja mustasta aukosta yleisemmin, että sen massa voi olla useamman tähden massa?

ja mistä päätellen siellä ei ole valon lähdettä?

varsinainen nero.. ja fakta.

vois kertoa kirjoitti:

minkä kokoinen tämä "solu" on?

ja miksi vain yksi "aurinko"? eikö kannattaisi puhua tähdestä? ja mustasta aukosta yleisemmin, että sen massa voi olla useamman tähden massa?

ja mistä päätellen siellä ei ole valon lähdettä?

varsinainen nero.. ja fakta.

Lue lisää

Aurinko on yleis käsite tähdestä, ja musta aukko syntyy vain yhdestä auringosta, ja "solu" on mikroskooppisen pieni piste.

mikään mikä ei säteile ulospäin ei myöskään ole "Valon" lähde.

Nero! kirjoitti:

Aurinko on yleis käsite tähdestä, ja musta aukko syntyy vain yhdestä auringosta, ja "solu" on mikroskooppisen pieni piste.

mikään mikä ei säteile ulospäin ei myöskään ole "Valon" lähde.

Lue lisää

Lisäänpä linkin mistä nero ammentaa viisautensa.. kuten myös eräs toinen..

http://fi.wikipedia.org/wiki/Musta_aukko

vois kertoa kirjoitti:

minkä kokoinen tämä "solu" on?

ja miksi vain yksi "aurinko"? eikö kannattaisi puhua tähdestä? ja mustasta aukosta yleisemmin, että sen massa voi olla useamman tähden massa?

ja mistä päätellen siellä ei ole valon lähdettä?

varsinainen nero.. ja fakta.

Lue lisää

Oma uskomus mustien aukkojen havaitsemiseen johtavasta tekniikasta olisi ottaa tähdistä kuva siten että jokainen säteily taso merkataan valkoisena pisteenä kuvaan, ja ne alueet mistä ei tule mitään säteilyä olisivat mahdollisia mustia aukkoja ja/tai pimeää ainetta.

Nero! kirjoitti:

Oma uskomus mustien aukkojen havaitsemiseen johtavasta tekniikasta olisi ottaa tähdistä kuva siten että jokainen säteily taso merkataan valkoisena pisteenä kuvaan, ja ne alueet mistä ei tule mitään säteilyä olisivat mahdollisia mustia aukkoja ja/tai pimeää ainetta.

Lue lisää

Melkein hyvä paitsi että kaikkialla on taustasäteilyä, paitsi jos tarkoitit ettei sitä oteta mukaan ja toiseksi, mustaan aukkoon (tai oikeastaan mustan aukon tapahtumahorisontin toiselle puolelle)putoava aine kuumenee ja säteilee voimakkaasti...
Ja tuohohn sinun menetelmääsi tarvittaisiin järkyttävästi rahaa ja todella tarkat havainto laitteet.

Nero! kirjoitti:

Aurinko on yleis käsite tähdestä, ja musta aukko syntyy vain yhdestä auringosta, ja "solu" on mikroskooppisen pieni piste.

mikään mikä ei säteile ulospäin ei myöskään ole "Valon" lähde.

Lue lisää

Sanotaan että mustassa aukossa tiheys on ääretön, eli sen "solunkin" on oltava äärettömän pieni.

Mietin vain että mitä tarkoittaa äärettömän pieni? Esim. mustassa aukossa kaikki materia on pakkautunut äärettömän tiheäksi, tarkoittaako se jotain "kvarkkipuuroa"? Siis voiko massa olla aukossa pakkautunut esim. yhden kvarkin kokoiseksi?

Täytyy myöntää että tällaisen äärellisen olennon on vaikea ääreöllisillä aivoillaan ymmärtää äärettömyyttä.

Eli voisko joku tarkentaa tuota mustan aukon massaa ja tiheyttä.

pohtija kirjoitti:

Sanotaan että mustassa aukossa tiheys on ääretön, eli sen "solunkin" on oltava äärettömän pieni.

Mietin vain että mitä tarkoittaa äärettömän pieni? Esim. mustassa aukossa kaikki materia on pakkautunut äärettömän tiheäksi, tarkoittaako se jotain "kvarkkipuuroa"? Siis voiko massa olla aukossa pakkautunut esim. yhden kvarkin kokoiseksi?

Täytyy myöntää että tällaisen äärellisen olennon on vaikea ääreöllisillä aivoillaan ymmärtää äärettömyyttä.

Eli voisko joku tarkentaa tuota mustan aukon massaa ja tiheyttä.

Lue lisää

Suhteellisuusteoria antaa kait tältäosin ratkaisuksi jonkin lausekkeen jossa on jakajana nolla, jolloin yhtäsuuruusmerkin toiselle puolelle tulee ääretön. Tällainen singulariteetti saattaa tarkoittaa suhteellisuusteoriassa olevaa virhettä.

Voipihan se oikeestikin olla nollatilavuudessa...paha mennä sanomaan kun ei tommosii oikein voi empiirisillä keinoilla varmentaa

Nero.... kirjoitti:

Melkein hyvä paitsi että kaikkialla on taustasäteilyä, paitsi jos tarkoitit ettei sitä oteta mukaan ja toiseksi, mustaan aukkoon (tai oikeastaan mustan aukon tapahtumahorisontin toiselle puolelle)putoava aine kuumenee ja säteilee voimakkaasti...
Ja tuohohn sinun menetelmääsi tarvittaisiin järkyttävästi rahaa ja todella tarkat havainto laitteet.

Lue lisää

Mihin sitä rahaa tarvis? ai niin juu ahneille tiedemiehille.. niin ja minulle kun keksin ton.

mutta jos nuita ei lasketa mukaan niin otamme vaan kuvan mikä taltioi kaikki säteily taajuudet ja ihan varmasti niistä löytyy joku yhteinen alue mistä ei tule juuri nimeksikään mitään.

samoten voitaisiin paikallistaa valoa nopeemmin kulkeva kappale kun sehän ei tunnetustikkaan heijasta valoa kuin esim auringot koska se valon säde on suuntautunut auringoista suoraan maapallon suuntaan joten me voimme havaita sen helpoiten kirkkauden vuoksi (paljon valoa samalla suunnalla samasta lähteestä) joten reali aikasesti voisimme tarkkailla jonku säteily lähteen etenemistä vaikkei sitä välttämättä edes pystyisi näkeen sen kappaleen himmeyden vuoksi.

pohtija kirjoitti:

Sanotaan että mustassa aukossa tiheys on ääretön, eli sen "solunkin" on oltava äärettömän pieni.

Mietin vain että mitä tarkoittaa äärettömän pieni? Esim. mustassa aukossa kaikki materia on pakkautunut äärettömän tiheäksi, tarkoittaako se jotain "kvarkkipuuroa"? Siis voiko massa olla aukossa pakkautunut esim. yhden kvarkin kokoiseksi?

Täytyy myöntää että tällaisen äärellisen olennon on vaikea ääreöllisillä aivoillaan ymmärtää äärettömyyttä.

Eli voisko joku tarkentaa tuota mustan aukon massaa ja tiheyttä.

Lue lisää

Siellä mitään ääretöntä ole.
Jos mustan aukon tiheys olisi ääretön, olisi myös sen massa ääretön (tiheys kertaa tilavuus), ellei sitten aukon tilavuus olisi nolla, jolloin sillä ei tiheyttä olisikaan.

Ääretön on tässä tapauksessa vain kielikuva.

höpötys kirjoitti:

Siellä mitään ääretöntä ole.
Jos mustan aukon tiheys olisi ääretön, olisi myös sen massa ääretön (tiheys kertaa tilavuus), ellei sitten aukon tilavuus olisi nolla, jolloin sillä ei tiheyttä olisikaan.

Ääretön on tässä tapauksessa vain kielikuva.

Lue lisää

Koska singulariteetistä ja sen luonnonlaiesta mitään emme juurikaan tiedä. Niin voimme kai ilmaista rajallisen massan tiivistyneen äärimmäisen pieneen pisteeseen. Sitä paitsi kasvaahan tapahtumahorisontin pinta-ala aineen syöstessä mustaan-aukkoon.

Päätee siis 1 1=2 (kahden mustanaukon sulautuessa on syntynyt mustaaukko suurempi, ei samankokoinen tai pienempi)

Haluan vielä lisätä, että tiheys ja massa eivät ole sama asia. Kumpi painaa enemmän kilo höyheniä vai kilo lyijyä.

JuudasPastori kirjoitti:

Koska singulariteetistä ja sen luonnonlaiesta mitään emme juurikaan tiedä. Niin voimme kai ilmaista rajallisen massan tiivistyneen äärimmäisen pieneen pisteeseen. Sitä paitsi kasvaahan tapahtumahorisontin pinta-ala aineen syöstessä mustaan-aukkoon.

Päätee siis 1 1=2 (kahden mustanaukon sulautuessa on syntynyt mustaaukko suurempi, ei samankokoinen tai pienempi)

Haluan vielä lisätä, että tiheys ja massa eivät ole sama asia. Kumpi painaa enemmän kilo höyheniä vai kilo lyijyä.

Lue lisää

"Haluan vielä lisätä, että tiheys ja massa eivät ole sama asia."

Onko joku niin väittänyt? Jos tiheys (v) on ääretön ja tilavuus (t) erisuuri kuin nolla, niin eikö silloin massalle (m) päde yhtälö
m = tv = ääretön?

Äärimmäisen pieni piste, eikö se ole juuri kielikuvakukkanen?

höpötys kirjoitti:

"Haluan vielä lisätä, että tiheys ja massa eivät ole sama asia."

Onko joku niin väittänyt? Jos tiheys (v) on ääretön ja tilavuus (t) erisuuri kuin nolla, niin eikö silloin massalle (m) päde yhtälö
m = tv = ääretön?

Äärimmäisen pieni piste, eikö se ole juuri kielikuvakukkanen?

Lue lisää

Saattaahan se musta aukko olla ihan hyvin joku ääripään tiiviistä aineesta koostuva pallokin joka tietenki kasvaa sen mukaan kun sinne menee uutta ainetta mutta sekin aine pakkautuu siks tiiviimmäksi, ite voisin kuvitella asian niin että mitä aurinko oli ennen elikkä energiaa luovuttava ketju reaktio niin musta aukko olisi tuosta täysin negatiivinen elikkä se vaatis valtavasti energiaa tiivistääkseen aineet joten se myös imisi valon ja kaiken energian lähi alueelta, pyrkien viimelopussa tasapainoon kuten aurinko helium fuusiossaan. päätyen lopuksi joksikin möykyksi jotain säteilemätöntä ainetta.

höpötys kirjoitti:

"Haluan vielä lisätä, että tiheys ja massa eivät ole sama asia."

Onko joku niin väittänyt? Jos tiheys (v) on ääretön ja tilavuus (t) erisuuri kuin nolla, niin eikö silloin massalle (m) päde yhtälö
m = tv = ääretön?

Äärimmäisen pieni piste, eikö se ole juuri kielikuvakukkanen?

Lue lisää

Siinä mielessä kun mustanaukon pinta-ala kasvaa singulariteetin (avaruuden piste, jonka ominaisuudet poikkeavat sen ympäristön ominaisuuksista) ei pitäisi kasvaa. Singulariteetti ei enää kuulu meidän nykyisten tuntemiemme luonnonlakien piiriin; sillä ei ole siinä mielessä mitään määriteltävää kokoa. Vaan tämä on "poistunut" meidän avaruudestamme. Kyseessähän on reikä neliulotteisessa avaruudessa.

Suhteellisuusteoria kyllä ennusti singulariteetin olemassaolon, mutta ei näistä ole mitään varmoja todisteita. Nykykäsityksen mukaan ei luonnossa äärettömyyksiä tulisi esiintyä. Kyseessä ei siis välttämättä ole totuus vaan teorian puutteellisuus.
Kvanttimekaniikkalla näitä tutkitaan. esim. Hawkings on laskenut mustienaukkojen säteilyä, mistä minä en juurikaan ymmärrä mitään (kuten en mistään mustakaan).

Tässä linkki:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hawkingin_säteily

Sen verran ymmärrän, että jos tuollekin kaava löytyy olisi kyseessä läpimurto. Kenties jopa ratkaisu suurelle yhteneväisyysteorialle.

JuudasPastori kirjoitti:

Siinä mielessä kun mustanaukon pinta-ala kasvaa singulariteetin (avaruuden piste, jonka ominaisuudet poikkeavat sen ympäristön ominaisuuksista) ei pitäisi kasvaa. Singulariteetti ei enää kuulu meidän nykyisten tuntemiemme luonnonlakien piiriin; sillä ei ole siinä mielessä mitään määriteltävää kokoa. Vaan tämä on "poistunut" meidän avaruudestamme. Kyseessähän on reikä neliulotteisessa avaruudessa.

Suhteellisuusteoria kyllä ennusti singulariteetin olemassaolon, mutta ei näistä ole mitään varmoja todisteita. Nykykäsityksen mukaan ei luonnossa äärettömyyksiä tulisi esiintyä. Kyseessä ei siis välttämättä ole totuus vaan teorian puutteellisuus.
Kvanttimekaniikkalla näitä tutkitaan. esim. Hawkings on laskenut mustienaukkojen säteilyä, mistä minä en juurikaan ymmärrä mitään (kuten en mistään mustakaan).

Tässä linkki:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hawkingin_säteily

Sen verran ymmärrän, että jos tuollekin kaava löytyy olisi kyseessä läpimurto. Kenties jopa ratkaisu suurelle yhteneväisyysteorialle.

Lue lisää

"Koska singulariteetistä ja sen luonnonlaiesta mitään emme juurikaan tiedä. Niin voimme kai ilmaista rajallisen massan tiivistyneen äärimmäisen pieneen pisteeseen"

"sillä ei ole siinä mielessä mitään määriteltävää kokoa"

Vaikka singulariteetilla ei ole määriteltävää kokoa, etkä niistä juurikaan tiedä, niin voit kuitenkin määritellä sen koon "äärettömän pieneksi"?

Mitä tarkoittaa äärettömän pieni?

Vaikka singulariteetin kokoa emme tiedäkään, on se silti erisuuri kuin nolla, sillä nolla ei ole mitään. Ja koska sen massa voidaan jopa määrittää, on sen tiheyskin erisuuri kuin ääretön.
Jos sen tiheys olisi ääretön, olisi myös sen vetovoima ääretön ja me syöksyisimme siihen äärettömällä nopeudella, vai mitä? :)

Sikäli, kun mustan aukon keskus singulariteetti onkaan.

höpötys kirjoitti:

Siellä mitään ääretöntä ole.
Jos mustan aukon tiheys olisi ääretön, olisi myös sen massa ääretön (tiheys kertaa tilavuus), ellei sitten aukon tilavuus olisi nolla, jolloin sillä ei tiheyttä olisikaan.

Ääretön on tässä tapauksessa vain kielikuva.

Lue lisää

Onhan matematiikassakin äärettömyys-käsite. Raja-arvot lähestyvät funktioissa ääretöntä. Piin desimaalit jatkuvat äärettömiin, jne. jne.

Integroinnissa saadaan "ääretöntä" lähestyviä käyriä.

Ehkäpä onkin niin että kaikki voidaan jakaa aina vain pienemmiksi ja pienemmiksi mutta todellista alkupistettä ei saavuteta. Eli mustan aukon massa vain pakkautuisi yhä pienemmäksi ja pienemmäksi. Ehkäpä sitten jossain toisessa rinnakkaismaailmankaikkeudessa samassa suhteessa kun mustan akon massa lähestyy ääretöntä tiheyttä niin se siellä oisessa universumissa työntyy ulospäin ja laajenee.

Tässä näkee muuten tieteen ja teorioiden heikkouden. Edes tieteen käyttämiä termejä ei pystytä määrittelemään, eli todellisuudessa mustien aukkojen tila on vain arvailua.

Käsittääkseni nimi "musta-aukko" johtuu siitä että Valkoinen on kaikkien värien summa, ja musta kaikkien värien puutos (opittiin jo peruskoulussa) näin ollen musta on hyvä nimi asialle, josta ei näy mitään värejä, ja aukko hyvä nimi asialle, johon imeytyy materiaa.
Valkoisen aukon voisi ajatella olevan mustan ns. purkupuoli, joka sylkee neljännen ulottuvuuden kautta mustan aukon imemää materiaa. (En tosin tiennyt sellaisia olevankaan)

Ööö, olisko? kirjoitti:

Käsittääkseni nimi "musta-aukko" johtuu siitä että Valkoinen on kaikkien värien summa, ja musta kaikkien värien puutos (opittiin jo peruskoulussa) näin ollen musta on hyvä nimi asialle, josta ei näy mitään värejä, ja aukko hyvä nimi asialle, johon imeytyy materiaa.
Valkoisen aukon voisi ajatella olevan mustan ns. purkupuoli, joka sylkee neljännen ulottuvuuden kautta mustan aukon imemää materiaa. (En tosin tiennyt sellaisia olevankaan)

Lue lisää

kylläkyllä, nimi tulee siitä. mutta värit liittyvät heijastumiseen ja/tai valolähteen säteilyyn. se minkä taajuista näkyvää valoa kappaleet enimmäkseen heijastavat, sen väriseltä kappaleet näyttävät.

näkyvän valon aallonpituudet ovat:

> 740nm infrapuna

740nm punainen
... näkyvän valon spektri ...
380nm violetti

< 380nm ultravioletti

musta kappale imee kaikki aallonpituudet, se ei siis heijasta mitään.

toisaalta, jos valolähde tai säteilijä säteilee "valoa" eli sähkömagneettista säteilyä, josta yksikään säteilyosa ei satu näkyvän valon spektrin alueelle, kappale on myös musta, mutta havaitaan esim. röntgen säteilyn taajuuksilla.

näinollen, musta aukko, joka ei säteile mitään (tai se säteilee, mutta niin vähän, että se sekoittuu taustasäteilyyn ks. alempana hawkingin säteily), vaan imee kaiken kohti menevän eikä heijasta mitään, on täysin musta. ohitsemenevää valoa se kaartaa, koska suurimassaisena se kaartaa aikaa ja avaruutta omalla kohallaan.

(hawkingin säteily: okei, on ajateltu, että musta aukko säteilisi hieman hawkingin säteilyä. se taas johtuisi tapatumahorisontin, eli mustan aukon "rajan", läheisyydessä siitä, että virtuaalisista huikkas-antihiukkas parista, joka syntyy vain mustan aukon läheisttdessä, toinen putoaisi mustaan aukkoon. se luovuttaisi toiselle energiaa ja se toinen realisoituisi lisäenergian avulla ja pääsisi karkuun. normaali tapaus ilman mustaa aukkoon putoamista olisi, että ne tuhoaisivat toisensa niin nopeasti, ettei ne ehtisi vaikuttaa olemassaolollaan ympäristöönsä. muualla kuin mustien aukkojen rajalla tätä ilmiötä ei siis esiinny/esiintyisi. hawkingin säteilykin on teoreettinen toistaseiksi, koska tarpeeksi pientä mustaa aukkoa ei ole toistaiseksi löytynyt. kaikki ehdokkaat ovat liian suuria.)

valkoinen aukko on täysin teoreettinen, sellaista ei ole koskaan havaittu olevan edes epäsuorasti. jos sellaisia olisi, se olisi todennäköisesti helpommin havaittavissa, kuin musta aukko, koska se todella säteilee/säteilisi. se on enemmän sci-fi osastoa. mustia aukkoja taasen on jopa havaittu, linnunradan keskellä on yksi iso sellainen.

vois kertoa kirjoitti:

kylläkyllä, nimi tulee siitä. mutta värit liittyvät heijastumiseen ja/tai valolähteen säteilyyn. se minkä taajuista näkyvää valoa kappaleet enimmäkseen heijastavat, sen väriseltä kappaleet näyttävät.

näkyvän valon aallonpituudet ovat:

> 740nm infrapuna

740nm punainen
... näkyvän valon spektri ...
380nm violetti

< 380nm ultravioletti

musta kappale imee kaikki aallonpituudet, se ei siis heijasta mitään.

toisaalta, jos valolähde tai säteilijä säteilee "valoa" eli sähkömagneettista säteilyä, josta yksikään säteilyosa ei satu näkyvän valon spektrin alueelle, kappale on myös musta, mutta havaitaan esim. röntgen säteilyn taajuuksilla.

näinollen, musta aukko, joka ei säteile mitään (tai se säteilee, mutta niin vähän, että se sekoittuu taustasäteilyyn ks. alempana hawkingin säteily), vaan imee kaiken kohti menevän eikä heijasta mitään, on täysin musta. ohitsemenevää valoa se kaartaa, koska suurimassaisena se kaartaa aikaa ja avaruutta omalla kohallaan.

(hawkingin säteily: okei, on ajateltu, että musta aukko säteilisi hieman hawkingin säteilyä. se taas johtuisi tapatumahorisontin, eli mustan aukon "rajan", läheisyydessä siitä, että virtuaalisista huikkas-antihiukkas parista, joka syntyy vain mustan aukon läheisttdessä, toinen putoaisi mustaan aukkoon. se luovuttaisi toiselle energiaa ja se toinen realisoituisi lisäenergian avulla ja pääsisi karkuun. normaali tapaus ilman mustaa aukkoon putoamista olisi, että ne tuhoaisivat toisensa niin nopeasti, ettei ne ehtisi vaikuttaa olemassaolollaan ympäristöönsä. muualla kuin mustien aukkojen rajalla tätä ilmiötä ei siis esiinny/esiintyisi. hawkingin säteilykin on teoreettinen toistaseiksi, koska tarpeeksi pientä mustaa aukkoa ei ole toistaiseksi löytynyt. kaikki ehdokkaat ovat liian suuria.)

valkoinen aukko on täysin teoreettinen, sellaista ei ole koskaan havaittu olevan edes epäsuorasti. jos sellaisia olisi, se olisi todennäköisesti helpommin havaittavissa, kuin musta aukko, koska se todella säteilee/säteilisi. se on enemmän sci-fi osastoa. mustia aukkoja taasen on jopa havaittu, linnunradan keskellä on yksi iso sellainen.

Lue lisää

Tuohon lisäisin että pitää ottaa huomioon se seikka että ihminen näkee kaiken negatiivisesti.. toisin kuin esim kamera ja siksipä kuvat pitää negatoida että ne tulee meille ymmärrettäväksi..

elikkä esim ruohikko on violettiä ja veri on sinistä. musta on valkoinen ja valkoinen on musta toisinkuin pimeä on myös musta....

koska me näämme valon mikä heijastuu pinnasta, pinnan imien sen värin mitä se ei heijasta ja kappaleen ollen sen värinen.

Facta! kirjoitti:

Tuohon lisäisin että pitää ottaa huomioon se seikka että ihminen näkee kaiken negatiivisesti.. toisin kuin esim kamera ja siksipä kuvat pitää negatoida että ne tulee meille ymmärrettäväksi..

elikkä esim ruohikko on violettiä ja veri on sinistä. musta on valkoinen ja valkoinen on musta toisinkuin pimeä on myös musta....

koska me näämme valon mikä heijastuu pinnasta, pinnan imien sen värin mitä se ei heijasta ja kappaleen ollen sen värinen.

Lue lisää

taitaapa olla höpöhöpöä.

mutta ylösalaisin nähdään.

aivot kääntää kuvan automaattisesti oikein päin.

testaus: tehdään lasit, jotka optisesti kääntää kaiken ylösalaisin. hetken päästä (muutamassa päivässä viimeistään) aivot sopeutuu tilanteeseen ja kääntää taas kaiken oikein päin.

ihme negaatiohöpöttäjä..

vois kertoa kirjoitti:

taitaapa olla höpöhöpöä.

mutta ylösalaisin nähdään.

aivot kääntää kuvan automaattisesti oikein päin.

testaus: tehdään lasit, jotka optisesti kääntää kaiken ylösalaisin. hetken päästä (muutamassa päivässä viimeistään) aivot sopeutuu tilanteeseen ja kääntää taas kaiken oikein päin.

ihme negaatiohöpöttäjä..

Lue lisää

Ajatteleppa asiaa uudestaan.. ihan ajan kuluksi.. lasket sormilla että minkävärinen valo jää esineeseen kun kaikki muu heijastuu pois.

toinen sitten on toi "Kääntää automaattisesti" ? eikö se ole sama kumminkäin se loppujen lopuksi on koska me kummiski ymmärretään se kumminpäin hyvänsä, eli jos oltais aina nähty siten että taivas on alhaalla niin se tuskin tuottas suurta vaikeutta?.

Fakta! kirjoitti:

Ajatteleppa asiaa uudestaan.. ihan ajan kuluksi.. lasket sormilla että minkävärinen valo jää esineeseen kun kaikki muu heijastuu pois.

toinen sitten on toi "Kääntää automaattisesti" ? eikö se ole sama kumminkäin se loppujen lopuksi on koska me kummiski ymmärretään se kumminpäin hyvänsä, eli jos oltais aina nähty siten että taivas on alhaalla niin se tuskin tuottas suurta vaikeutta?.

Lue lisää

Lisäänpä semmosen tekijän, yleensä voisi olettaa että musta imisi eniiten valon säteitä?, sitten ajatellaan että minkätakia afriikassa on musta ihosia? ja mitä kylmempi on alue sen valkosempia, eli valkoset palaa auringossa kun mustat eivät. ovelaa?


nyt tuleekin sitten karmein väite kaikista, elikkä afrikkalaiset on oikeasti valkosia! kun kaikki muut on mustia.

Enään en ole varma :) kirjoitti:

Lisäänpä semmosen tekijän, yleensä voisi olettaa että musta imisi eniiten valon säteitä?, sitten ajatellaan että minkätakia afriikassa on musta ihosia? ja mitä kylmempi on alue sen valkosempia, eli valkoset palaa auringossa kun mustat eivät. ovelaa?


nyt tuleekin sitten karmein väite kaikista, elikkä afrikkalaiset on oikeasti valkosia! kun kaikki muut on mustia.

Lue lisää

ihon pigmentti (väri) johtuu melanosyytistä. mitä tummempi iho, sen enemmän ihossa sitä on. iho tuottaa sitä itsestään. se suojaa auringon säteilyltä. mitä enemmän iho altistuu auringolle, sen enemmän sitä ihossa syntyy, eli sitä enemmän iho suojautuu.

thats why.

laukealla ja pohjoisilla alueilla asuvien vaalea iho on sen takia, että ihoon pääsisi enemmän aurinkoa. iho tuottaa d-vitamiinia, joten vähästä auringosta täytyy ottaa kaikki irti.

älä oleta. oletus on kaikkien munausten äiti.

afrikkalaiset on oikeasti tummaihoisia.

pari juttua kirjoitti:

ihon pigmentti (väri) johtuu melanosyytistä. mitä tummempi iho, sen enemmän ihossa sitä on. iho tuottaa sitä itsestään. se suojaa auringon säteilyltä. mitä enemmän iho altistuu auringolle, sen enemmän sitä ihossa syntyy, eli sitä enemmän iho suojautuu.

thats why.

laukealla ja pohjoisilla alueilla asuvien vaalea iho on sen takia, että ihoon pääsisi enemmän aurinkoa. iho tuottaa d-vitamiinia, joten vähästä auringosta täytyy ottaa kaikki irti.

älä oleta. oletus on kaikkien munausten äiti.

afrikkalaiset on oikeasti tummaihoisia.

Lue lisää

Toi lause sopii hyvin seuraavaan, Elä oleta mitään koska se on väri kuva.
http://www.johnsadowski.com/big_spanish_castle.html


katso hetki kuvaa missä on keltaista ja sinistä, ja sit ohjaa hiirenkursori kuvan päälle paljastaaksesi mustavalko kuvan.. siis väri kuvan jos et liikuta silmiä välillä.

Facta! kirjoitti:

Tuohon lisäisin että pitää ottaa huomioon se seikka että ihminen näkee kaiken negatiivisesti.. toisin kuin esim kamera ja siksipä kuvat pitää negatoida että ne tulee meille ymmärrettäväksi..

elikkä esim ruohikko on violettiä ja veri on sinistä. musta on valkoinen ja valkoinen on musta toisinkuin pimeä on myös musta....

koska me näämme valon mikä heijastuu pinnasta, pinnan imien sen värin mitä se ei heijasta ja kappaleen ollen sen värinen.

Lue lisää

"musta on valkoinen ja valkoinen on musta toisinkuin pimeä on myös musta...."

Hauskan paradoksin heitit, vaan mielenkiintoisen ajatusleikinhän tuosta saa...

Fysiikan-kirjoissa perinteisesti kyllä puhutaan, että fotonilla ei olisi massaa.

Mutta asiaa tässä mielessä ei voi ajatella vain massattomana, koska fotoni on myös energiaa.

Einsteinin kuuluisin kaava(E=mc2)nimenomaan selvittää massan ja energian olevan samanasian. Joten, kun fotoni on tyhjiössä 300 000 km/s nopeudessa käyttäätyy valo ikäänkuin omaisi massan.

-Valollahan ei tietenkään voi olla lepomassaa.

Tässä mustanaukon ongelmassa näkyy mielestäni jälleenkerran Newtonilainen malli gravitaation vaikutuksesta. - Ikäänkuin valonpakonopeus ei riitä pääsemään painovoimakentästä ulos. Näin voi tietenki asiaa hahmotella, mutta silloin tarvitaan valolle massa.

Einsteinin mallissa valo ei edes tarvitse massaa, koska yleisen suhteellisuusteorian mukaan painovoimakenttä on käsitettävä ajan ja paikankaareutumiseksi avaruudessa. Hiukkaset pyrkivät kulkemaan lyhyintä mahdollista reittiä aika-avaruudessa.

Mustanaukon tapahtumahorisontti on taas rajapinta, missä aika-avaruus on kaareutunut, pisteeseen, jossa kaikki pysyy tietyllä rajatulla alueella.

Auringonpimennyksen yhteydessä tehdyillä mittauksilla on voitu todeta, että fotonit kaareutuvat eri tavalla kuin muut hiukkaset. Syynä on juuri se, että fotoneilla ei ole lepomassaa.

Hahmotusta helpoittavana asiana on mieltää avaruus superloonipatjaksi, jonka pinnalle on heitelty eripainoisia esineitä. Nämä esineet tekevät siihen monttuja. Musta-aukko venyyttä tähän patjaan reiän.

JuudasPastori kirjoitti:

Fysiikan-kirjoissa perinteisesti kyllä puhutaan, että fotonilla ei olisi massaa.

Mutta asiaa tässä mielessä ei voi ajatella vain massattomana, koska fotoni on myös energiaa.

Einsteinin kuuluisin kaava(E=mc2)nimenomaan selvittää massan ja energian olevan samanasian. Joten, kun fotoni on tyhjiössä 300 000 km/s nopeudessa käyttäätyy valo ikäänkuin omaisi massan.

-Valollahan ei tietenkään voi olla lepomassaa.

Tässä mustanaukon ongelmassa näkyy mielestäni jälleenkerran Newtonilainen malli gravitaation vaikutuksesta. - Ikäänkuin valonpakonopeus ei riitä pääsemään painovoimakentästä ulos. Näin voi tietenki asiaa hahmotella, mutta silloin tarvitaan valolle massa.

Einsteinin mallissa valo ei edes tarvitse massaa, koska yleisen suhteellisuusteorian mukaan painovoimakenttä on käsitettävä ajan ja paikankaareutumiseksi avaruudessa. Hiukkaset pyrkivät kulkemaan lyhyintä mahdollista reittiä aika-avaruudessa.

Mustanaukon tapahtumahorisontti on taas rajapinta, missä aika-avaruus on kaareutunut, pisteeseen, jossa kaikki pysyy tietyllä rajatulla alueella.

Auringonpimennyksen yhteydessä tehdyillä mittauksilla on voitu todeta, että fotonit kaareutuvat eri tavalla kuin muut hiukkaset. Syynä on juuri se, että fotoneilla ei ole lepomassaa.

Hahmotusta helpoittavana asiana on mieltää avaruus superloonipatjaksi, jonka pinnalle on heitelty eripainoisia esineitä. Nämä esineet tekevät siihen monttuja. Musta-aukko venyyttä tähän patjaan reiän.

Lue lisää

Säteileekö fotoni? jos ei niin miten ne voi tunnistaa.. ja erottaa esim mustista aukoista, ja jos säteilee niin mitä se säteilee? ja sillon voitaisiin olettaa että se itse luo valoa kulkiessaan.

Nero! kirjoitti:

Säteileekö fotoni? jos ei niin miten ne voi tunnistaa.. ja erottaa esim mustista aukoista, ja jos säteilee niin mitä se säteilee? ja sillon voitaisiin olettaa että se itse luo valoa kulkiessaan.

Lue lisää

"Säteileekö fotoni?"

Näkyvä valo koostuu fotoneista, mutta myös radioaaltojen, infrapuna- ja ultraviolettivalon, sekä röntgen- ja gammasäteilyn kvantit ovat fotoneita.

Eli sitähän se juuri on.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoni

Musta-aukkohan on nimensämukaisesti musta joten sen havaitseminen on hankalaa. No onneksi näitä viemäreitä voi havaita kertymäkiekoista aukon ympärillä. Materian tippuessa kohden mustaa-aukkoa se alkaa hehkumaan nopeuden kasvaessa ja tätä säteilyä on taas helpompi havaita.

JuudasPastori kirjoitti:

"Säteileekö fotoni?"

Näkyvä valo koostuu fotoneista, mutta myös radioaaltojen, infrapuna- ja ultraviolettivalon, sekä röntgen- ja gammasäteilyn kvantit ovat fotoneita.

Eli sitähän se juuri on.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Fotoni

Musta-aukkohan on nimensämukaisesti musta joten sen havaitseminen on hankalaa. No onneksi näitä viemäreitä voi havaita kertymäkiekoista aukon ympärillä. Materian tippuessa kohden mustaa-aukkoa se alkaa hehkumaan nopeuden kasvaessa ja tätä säteilyä on taas helpompi havaita.

Lue lisää

koska valo on myös sähkömagneettinen ilmiö, kuten edellä sanottiinkin, energiakvantti, se on herkkä sähkömagneettisille ilmiöille, kuten magneettikentille ja gravitaatiolle.

näinhän se menee..

aukkoon tippuva materia säteilee usein gammasäteilyä, siksi voimakkaat gammasäteilyn lähteet ovat potentiaalisia mustia aukkoja.

JuudasPastori kirjoitti:

Fysiikan-kirjoissa perinteisesti kyllä puhutaan, että fotonilla ei olisi massaa.

Mutta asiaa tässä mielessä ei voi ajatella vain massattomana, koska fotoni on myös energiaa.

Einsteinin kuuluisin kaava(E=mc2)nimenomaan selvittää massan ja energian olevan samanasian. Joten, kun fotoni on tyhjiössä 300 000 km/s nopeudessa käyttäätyy valo ikäänkuin omaisi massan.

-Valollahan ei tietenkään voi olla lepomassaa.

Tässä mustanaukon ongelmassa näkyy mielestäni jälleenkerran Newtonilainen malli gravitaation vaikutuksesta. - Ikäänkuin valonpakonopeus ei riitä pääsemään painovoimakentästä ulos. Näin voi tietenki asiaa hahmotella, mutta silloin tarvitaan valolle massa.

Einsteinin mallissa valo ei edes tarvitse massaa, koska yleisen suhteellisuusteorian mukaan painovoimakenttä on käsitettävä ajan ja paikankaareutumiseksi avaruudessa. Hiukkaset pyrkivät kulkemaan lyhyintä mahdollista reittiä aika-avaruudessa.

Mustanaukon tapahtumahorisontti on taas rajapinta, missä aika-avaruus on kaareutunut, pisteeseen, jossa kaikki pysyy tietyllä rajatulla alueella.

Auringonpimennyksen yhteydessä tehdyillä mittauksilla on voitu todeta, että fotonit kaareutuvat eri tavalla kuin muut hiukkaset. Syynä on juuri se, että fotoneilla ei ole lepomassaa.

Hahmotusta helpoittavana asiana on mieltää avaruus superloonipatjaksi, jonka pinnalle on heitelty eripainoisia esineitä. Nämä esineet tekevät siihen monttuja. Musta-aukko venyyttä tähän patjaan reiän.

Lue lisää

"Tässä mustanaukon ongelmassa näkyy mielestäni jälleenkerran Newtonilainen malli gravitaation vaikutuksesta. - Ikäänkuin valonpakonopeus ei riitä pääsemään painovoimakentästä ulos. Näin voi tietenki asiaa hahmotella, mutta silloin tarvitaan valolle massa."

Otahan valon puna/sinisiirtymä huomioon.
Jos ajatellaan fotonin pyrkivän mustan aukon keskustasta pois, ei se suinkaan menetä nopeuttaan, vaan energiaansa. Valon matka ulospäin tyssää siihen kun sen taajuus on pudonnut nollaan.

Puhut paljon, vaan sanot vähän.

höpötys kirjoitti:

"Tässä mustanaukon ongelmassa näkyy mielestäni jälleenkerran Newtonilainen malli gravitaation vaikutuksesta. - Ikäänkuin valonpakonopeus ei riitä pääsemään painovoimakentästä ulos. Näin voi tietenki asiaa hahmotella, mutta silloin tarvitaan valolle massa."

Otahan valon puna/sinisiirtymä huomioon.
Jos ajatellaan fotonin pyrkivän mustan aukon keskustasta pois, ei se suinkaan menetä nopeuttaan, vaan energiaansa. Valon matka ulospäin tyssää siihen kun sen taajuus on pudonnut nollaan.

Puhut paljon, vaan sanot vähän.

Lue lisää

Joskohan se nopeus ei olekkaan niin vakio kuin 1 2 3 = x antaa ymmärtää. ja tuo on se syy miksi sitä ei voida ylittää koska taskulaskimessa tulee divide overflow tjsp syntax error.

joten suoraan oletetaan että EI VOI OLLA MAHDOLLISTA!
koska matematiikka sanoo niin.

elikkä jos ajateltaisiin että kun valon nopeutta ei voi saavuttaa, ja kun ollaan tuossa uskossa niin mennäänki 99.95% valon nopeuteen ja sitten siitä kiihytetään joku toinen esine 99.95% valon nopeuteen.. elikkä kun avaruudessa ei ole ilman vastusta tai mitään muutakaan joka hidastaisi niin miten tuossa tapauksessa sit kävis?, kun se toinen kappale olisi melkeen valon nopeudessa verraten siihen ensimäiseen kiinne pisteeseen joka menis myös melkeen valon nopeutta verraten maa palloon.. joka sekin viilettää melko vauhdilla tuol mailmankaikkeudessaan.

höpötys kirjoitti:

"Tässä mustanaukon ongelmassa näkyy mielestäni jälleenkerran Newtonilainen malli gravitaation vaikutuksesta. - Ikäänkuin valonpakonopeus ei riitä pääsemään painovoimakentästä ulos. Näin voi tietenki asiaa hahmotella, mutta silloin tarvitaan valolle massa."

Otahan valon puna/sinisiirtymä huomioon.
Jos ajatellaan fotonin pyrkivän mustan aukon keskustasta pois, ei se suinkaan menetä nopeuttaan, vaan energiaansa. Valon matka ulospäin tyssää siihen kun sen taajuus on pudonnut nollaan.

Puhut paljon, vaan sanot vähän.

Lue lisää

Tulee mieleeni jo 1800-luvulla esitetty termi mustankappalen säteilystä ja ultraviolettikatastrofista.

Ei fotoni pyri pois vaan vääjäämättä sinne joutuu(paitsi Hawkingsin säteily ja siinäkin vain reunoilta).

Puna ja sinisiirtymähän ei ole mitään todellista. Se on vain tapa jolla havaitsija kohteen liikkeen näkee. Aivan kuten äänessä Dopplerin ilmiö

Fotonin energia on taas suoraan verrannollinen sen värähtelyyn ja ainehan alkaa säteilemään korkeaenergisintä säteilyä (gamma) ennen syöksymistään aukkoon. Kysy ei kuitenkaan ole samasta nopeudesta kuin matka junalla vai polkupöyrällä Mäntsälään. Valonnopeus on vakio tyhjiössä.

Ja sitten tuonhon nollaan tipahtamisesta. Yleisensuhteellisuusteorian mukaan mikään ei katoa ja näinhän tässä väittämäsi mukaan käy. Kun fotoni lakkaa värähtelemästä sitä ei ole.

Valolla ei edelleenkään ole lepomassaa.

JuudasPastori kirjoitti:

Tulee mieleeni jo 1800-luvulla esitetty termi mustankappalen säteilystä ja ultraviolettikatastrofista.

Ei fotoni pyri pois vaan vääjäämättä sinne joutuu(paitsi Hawkingsin säteily ja siinäkin vain reunoilta).

Puna ja sinisiirtymähän ei ole mitään todellista. Se on vain tapa jolla havaitsija kohteen liikkeen näkee. Aivan kuten äänessä Dopplerin ilmiö

Fotonin energia on taas suoraan verrannollinen sen värähtelyyn ja ainehan alkaa säteilemään korkeaenergisintä säteilyä (gamma) ennen syöksymistään aukkoon. Kysy ei kuitenkaan ole samasta nopeudesta kuin matka junalla vai polkupöyrällä Mäntsälään. Valonnopeus on vakio tyhjiössä.

Ja sitten tuonhon nollaan tipahtamisesta. Yleisensuhteellisuusteorian mukaan mikään ei katoa ja näinhän tässä väittämäsi mukaan käy. Kun fotoni lakkaa värähtelemästä sitä ei ole.

Valolla ei edelleenkään ole lepomassaa.

Lue lisää

"Ei fotoni pyri pois vaan vääjäämättä sinne joutuu"

Suosittelen ymmärtämään luetun ennen siihen vastaamista. Ja sitäpaitsi, mikäli fotoni kohtaa tapahtumahorisontin pinnan epäortogonaalisesti, niin eikö jossain vaiheessa tule tilanne, jossa se pyrkii sietä pois? Vai muuttaako se heti suuntaansa kohti mustan aukon keskustaa?
Entä kun se saavuttaa sen keskustan, onko sillä silloin lepomassa? Vai mitä sille tapahtuu?
jatkaako se värähtelyään singulariteetissa? Jos jatkaa, niin eikö silloin singulariteetin minimitilavuus olisi laskettavissa?

Ajatuksiahan sinulta löytyy, omia tai lainattuja, mutta kehoitan sinua silti perehtymään aiheeseen lisää.

JuudasPastori kirjoitti:

Tulee mieleeni jo 1800-luvulla esitetty termi mustankappalen säteilystä ja ultraviolettikatastrofista.

Ei fotoni pyri pois vaan vääjäämättä sinne joutuu(paitsi Hawkingsin säteily ja siinäkin vain reunoilta).

Puna ja sinisiirtymähän ei ole mitään todellista. Se on vain tapa jolla havaitsija kohteen liikkeen näkee. Aivan kuten äänessä Dopplerin ilmiö

Fotonin energia on taas suoraan verrannollinen sen värähtelyyn ja ainehan alkaa säteilemään korkeaenergisintä säteilyä (gamma) ennen syöksymistään aukkoon. Kysy ei kuitenkaan ole samasta nopeudesta kuin matka junalla vai polkupöyrällä Mäntsälään. Valonnopeus on vakio tyhjiössä.

Ja sitten tuonhon nollaan tipahtamisesta. Yleisensuhteellisuusteorian mukaan mikään ei katoa ja näinhän tässä väittämäsi mukaan käy. Kun fotoni lakkaa värähtelemästä sitä ei ole.

Valolla ei edelleenkään ole lepomassaa.

Lue lisää

Puna- ja sinisiirtymät ovat todellisia. Ne kuvaavat fotonin taajuuden muutoksia.

Nero! kirjoitti:

Säteileekö fotoni? jos ei niin miten ne voi tunnistaa.. ja erottaa esim mustista aukoista, ja jos säteilee niin mitä se säteilee? ja sillon voitaisiin olettaa että se itse luo valoa kulkiessaan.

Lue lisää

Ei säteile, ei. Ei ainakaan juudaksella.

höpötys kirjoitti:

"Ei fotoni pyri pois vaan vääjäämättä sinne joutuu"

Suosittelen ymmärtämään luetun ennen siihen vastaamista. Ja sitäpaitsi, mikäli fotoni kohtaa tapahtumahorisontin pinnan epäortogonaalisesti, niin eikö jossain vaiheessa tule tilanne, jossa se pyrkii sietä pois? Vai muuttaako se heti suuntaansa kohti mustan aukon keskustaa?
Entä kun se saavuttaa sen keskustan, onko sillä silloin lepomassa? Vai mitä sille tapahtuu?
jatkaako se värähtelyään singulariteetissa? Jos jatkaa, niin eikö silloin singulariteetin minimitilavuus olisi laskettavissa?

Ajatuksiahan sinulta löytyy, omia tai lainattuja, mutta kehoitan sinua silti perehtymään aiheeseen lisää.

Lue lisää

Sehän siinä on että kukaan ei pysty kuin arvaamaan mitä siellä on.. koska sitä ei pystytä edes näkemään. musta aukko on sama kuin haamut.. jotku uskoo jotku ei.

JuudasPastori kirjoitti:

Fysiikan-kirjoissa perinteisesti kyllä puhutaan, että fotonilla ei olisi massaa.

Mutta asiaa tässä mielessä ei voi ajatella vain massattomana, koska fotoni on myös energiaa.

Einsteinin kuuluisin kaava(E=mc2)nimenomaan selvittää massan ja energian olevan samanasian. Joten, kun fotoni on tyhjiössä 300 000 km/s nopeudessa käyttäätyy valo ikäänkuin omaisi massan.

-Valollahan ei tietenkään voi olla lepomassaa.

Tässä mustanaukon ongelmassa näkyy mielestäni jälleenkerran Newtonilainen malli gravitaation vaikutuksesta. - Ikäänkuin valonpakonopeus ei riitä pääsemään painovoimakentästä ulos. Näin voi tietenki asiaa hahmotella, mutta silloin tarvitaan valolle massa.

Einsteinin mallissa valo ei edes tarvitse massaa, koska yleisen suhteellisuusteorian mukaan painovoimakenttä on käsitettävä ajan ja paikankaareutumiseksi avaruudessa. Hiukkaset pyrkivät kulkemaan lyhyintä mahdollista reittiä aika-avaruudessa.

Mustanaukon tapahtumahorisontti on taas rajapinta, missä aika-avaruus on kaareutunut, pisteeseen, jossa kaikki pysyy tietyllä rajatulla alueella.

Auringonpimennyksen yhteydessä tehdyillä mittauksilla on voitu todeta, että fotonit kaareutuvat eri tavalla kuin muut hiukkaset. Syynä on juuri se, että fotoneilla ei ole lepomassaa.

Hahmotusta helpoittavana asiana on mieltää avaruus superloonipatjaksi, jonka pinnalle on heitelty eripainoisia esineitä. Nämä esineet tekevät siihen monttuja. Musta-aukko venyyttä tähän patjaan reiän.

Lue lisää

Kyllä fotoni on massaton ja silti kykenee siirtämään energiaa! Voihan vedessä olevalla aallollakin siirtää energiaa ilman, että itse aalto mitenkään koostuu massasta.

Fotoni on aalto materian välisessä kentässä ja sinällään täysin massaton. Se vain kytkeytyy molemmissa päissä massalliseen aineeseen.

höpötys kirjoitti:

Puna- ja sinisiirtymät ovat todellisia. Ne kuvaavat fotonin taajuuden muutoksia.

Eikös ne kuvaa taajuuden suhteellisia muutoksia tarkkailijaan nähden. Vai muuttuuko ambulanssin sireenin taajuus mielestänne. Tässä mielessä juutalaispastori on oikeassa, että puna ja sini siirtymä ei ole absoluuttinen suure.