Juhannusaatto...
kotona,oman pesueen kesken.Vanhin neito jo omilla teillään.Nuoremmat kaksi leikin tiimellyksessä pihalla...sateen selkiydyttyä iltaauringon paisteeksi.
Massut täynnä hyvää grilliruokaa ja salaatteja...
Saunasta tulleena hyvä hengähtää ja nauttia luonnon kauneudesta ja raikkaudesta sateen huuhtelemaa vehreyttä ja kukkaloistoa ihaillen.
Kuitenkin sydän niin täynnään kaipuuta ja surua,ettei uskoisi todeksi...
Meidän pikkuisemme on poissa!Hän,joka viimeksi meille lahjaksi annettiin uudenvuoden alla 2002...
lähtikin ensimmäisenä.
Pinjamme kuolemasta tuli 11.6 jo 10kk.Niin vähän aikaa ja tuntuu kuin ikuisuuden olisin elänyt ilman pikkuistani...
Kyyneleet silmissäni veimme kukat tyttömme haudalle.Saimme hautakiven viimeviikolla paikoilleen.Kauniin sydämen...joka on syrjällään ikävästä.Siinä täysikuu,jota tyttösemme rakasti-kunttiläluukku,jossa keltaisella lasilla kultainen perhonen.Kultainen enkeli vartioi lapsemme nimen vierellä ja alhaalla Anna-Mari Kaskisen runon sanat:
"Tiedämme täällä,
levon sait päällä
Jumalan kämmenen".
Niin kaunis on muistopaikkasi.Kauniisti osasi kivenveistäjä muotoilla äitisi piirustuksesta kivesi sydämen.Siinä on hyvä viivähtää kaiken kauniin äärellä,muistoissa sinä rakas ihana kuopuksemme!
Niin kipeää tekee rakkaus...
Kirjoitin Pinskullemme runon keväällä-yhden monista-jotka aion julkaista kirjassani ensitalvena.
"Mut siipeisi suojaan kätke,
tältä surulta pakoon pääse en.
En voi enkä tahdo.
Rakkaus rinnasta viiltää niin,
olen äitisi yli kuoleman vallan.
Olen äitisi ainiaan."
Tässä rakkaudessa ja toisessa,yhä elämässä kiinni toisten lastemme kera jatkamme elämää...
kesää ja pian vuosipäivämmekin kuolemastasi,rakas enkelimme...
Mutta me elämme.Me rakastamme.Selviämme.
Koska yhä on rakkaus,on Jumala ja Taivas.
On Elämä!
Kaipuun ensijuhannusajatuksin
kotona,oman pesueen kesken.Vanhin neito jo omilla teillään.Nuoremmat kaksi leikin tiimellyksessä pihalla...sateen selkiydyttyä iltaauringon paisteeksi.
Massut täynnä hyvää grilliruokaa ja salaatteja...
Saunasta tulleena hyvä hengähtää ja nauttia luonnon kauneudesta ja raikkaudesta sateen huuhtelemaa vehreyttä ja kukkaloistoa ihaillen.
Kuitenkin sydän niin täynnään kaipuuta ja surua,ettei uskoisi todeksi...
Meidän pikkuisemme on poissa!Hän,joka viimeksi meille lahjaksi annettiin uudenvuoden alla 2002...
lähtikin ensimmäisenä.
Pinjamme kuolemasta tuli 11.6 jo 10kk.Niin vähän aikaa ja tuntuu kuin ikuisuuden olisin elänyt ilman pikkuistani...
Kyyneleet silmissäni veimme kukat tyttömme haudalle.Saimme hautakiven viimeviikolla paikoilleen.Kauniin sydämen...joka on syrjällään ikävästä.Siinä täysikuu,jota tyttösemme rakasti-kunttiläluukku,jossa keltaisella lasilla kultainen perhonen.Kultainen enkeli vartioi lapsemme nimen vierellä ja alhaalla Anna-Mari Kaskisen runon sanat:
"Tiedämme täällä,
levon sait päällä
Jumalan kämmenen".
Niin kaunis on muistopaikkasi.Kauniisti osasi kivenveistäjä muotoilla äitisi piirustuksesta kivesi sydämen.Siinä on hyvä viivähtää kaiken kauniin äärellä,muistoissa sinä rakas ihana kuopuksemme!
Niin kipeää tekee rakkaus...
Kirjoitin Pinskullemme runon keväällä-yhden monista-jotka aion julkaista kirjassani ensitalvena.
"Mut siipeisi suojaan kätke,
tältä surulta pakoon pääse en.
En voi enkä tahdo.
Rakkaus rinnasta viiltää niin,
olen äitisi yli kuoleman vallan.
Olen äitisi ainiaan."
Tässä rakkaudessa ja toisessa,yhä elämässä kiinni toisten lastemme kera jatkamme elämää...
kesää ja pian vuosipäivämmekin kuolemastasi,rakas enkelimme...
Mutta me elämme.Me rakastamme.Selviämme.
Koska yhä on rakkaus,on Jumala ja Taivas.
On Elämä!
Kaipuun ensijuhannusajatuksin
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kuinka koskettivatkaan sanasi. Melkein menetin oman Pinjani. En kuitenkaan, kuinka kiitollinen olen siitä aina. Synnytyksessä hänet vietiin luotani pois, tehohoitoon. Sai verensiirtoja yms.
En ymmärtänyt tilannetta, kolmas lapseni meinasi kuolla.Minun Pinja on reipas 10 vuotias nyt. Sanani ei ehkä lohduta, mutta toivon sinulle jaksamista ja kaikkea hyvää.
Kiitos viestistäsi, että kerroit omasta kullannupustasi Pinjasta.
Olen onnellinen että sinulla on hänet.
Minun Pinjani elämä oli tarkoitettu näin lyhyeksi.Mutta hän eli mielestäni onnellisen, täyden elämän.
"Älkää surko vain sitä, että hän kuoli, vaan iloitkaa siitä että HÄN ELI!"
Kaikkea hyvää sinulle Pinjan äiti
seuraa sinun askeleitasi.
on aina kanssasi.
Elää hetket ihanimmat
ja ajat murheiset
teidän kanssanne.
Luen juuri romaania, jossa kuollut nuori seuraa perheensä edesottamuksia. Suree heidän kanssaan ja iloitsee, silloin kun ilon aiheita on.
Hyvää keskikesän juhlaa sinulle ja perheellesi.
On surullista menettää lapsensa, mutta silläkin lienee oma merkityksensä meille.
Voimia ja jaksamista sinulle ja koko perheelle. Tyttösi elää muistoissa sydämmessäsi.
Voi sinua, pienen enkelin äiti.En voi muuta sanoa kuin voi sinua...Minun lapseni kuoli v 2002.En voi koskaan unohtaa, en koskaan...
Lämmin osanottoni sinulle oman rakkaan lapsesi vuoksi...
Emme koskaan unohda!
Rakkaus on juuri sitä.Yli kuoleman vallan rakkaus jatkuu...Sitä ei mikään voi estää.
Pyydän sinulle tätä samaa Jumalan kantavaa voimaa,mitä itse olen saanut kokea.
Lapsemme kuolema on meissä haavana koko loppuelämämme.Se ehkä aikanaa arpeutuu,mutta sattuu silti.Minä haluan vaan uskoa,että aikanaan kaipuu muuttuu helpommaksi kestää- ja että lapsemme on minulla voimana ja siunauksena elämässäni.Se kaikki rakkaus mitä häneltä sain,on minulla yhä- matkalle eväänä ja voimana.
Tehdä minun oma elämäni tehtävä.
Haluan jatkaa elämää,vaikkakin olen haudannut yhden osan itsestäni...Koen kuitenkin,että osa minusta on myös Luojan luona-Taivaassa.Se onkin se toivon osa...Ei elämämme kaikki ole tässä...On salattu maailma meitä odottamassa!
Kaikille surusydämille siunattua kesää...valon voimaa ja ilon sadepisaroita,jotta sitten jaksamme jälleen talven laskiessa harmaan viittansa päälleemme...