Suomen EY/EU-liitos ei tapahtunut laillisesti, koska se toteutettiin tavalla, joka ei riitä hallitusmuodon tulkintaan tai edes sen selittämiseen. Muiden muassa hallitusmuodon 72. Pykälä, jonka mukaan Suomen rahayksikkö on markka, säilyi EU/EMU-jäsenyyden toteuduttua voimassa koska mm. tämän perustuslain kohdan muuttamista edellyttämää VJ 67§:n mukaista säätämisjärjestystä ei käytetty: jos olisi käytetty, tämä hallitusmuodon kohta voitu muuttaa samalla EMU-käytäntöä vastaavaksi. Hallitusmuodon 95§:n mukaan hallitusmuoto on kaikilta osiltaan peruuttamaton perustuslaki, eikä sitä voida muuttaa, selittää tai kumota taikka poikkeuksia siitä tehdä muussa järjestyksessä kuin perustuslaista yleensä on säädetty, eli valtiopäiväjärjestyksen 67§. Kansalle kuuluvaa korkeinta valtiovaltaa ei voida laillisesti luovuttaa maan rajojen ulkopuolelle. Sellainen päätös joka merkitsee kansalle kuuluvan valtiovallan siirtämiseä EU:lle ja samalla valtiollisen itsenäisyyden lopettamista, ei ole rinnastettavissa itsenäisen valtion tekemiin sopimuksiin muiden valtioden kanssa. Neuvoa-antava kansanäänestys ei riitä sekään perustuslain muuttamiseen tai tulkintaan puhumattakaan siitä että, siihen riittäisi epämääräinen "poliittinen tarkoituksenmukaisuus." Rikoslain 11. Luvun ensimmäisen kohdan mukaan pelkkä yritys riistää korkein valta sen haltijalta on valtiopetoksena rangaistava. Valtiosääntömuutosta ei ole tapahtunut, korkein valta, -valtiovalta kuuluu Suomessa kansalle joten EU-jäsenyys on laiton. Ylin lainsäädäntövalta on EY/EU-liittymissopimuksen jälkeen Euroopan Yhteisöillä, joten se ei voi olla samaan aikaan voimassa sen kanssa, että valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle. Tätä todellisuutta vastaavaa perustuslain tekstin muutosta/muuttamispäätöstä, sen edellyttämine 5/6 enemmistön kiireelliseksi julistamisineen tai yksinkertaisella enemmistöllä siirtämiseksi seuraavan eduskunnan päätettäväksi, ei ole tähän päivään mennessä kuulunut.
Perustuslaki ristiriidassa EU-jäsenyyden kanssa
Jos Suomen EU:hun liittyminen kaikkineen olisi toteutettu laillisesti, olisi maan nykyinen uusi perustuslaki vallitsevia tosiasioita vastaava. EU-kaappauksen aikana voimassa ollut perustuslaki oli/on ristiriidassa liittymissopimusta vastaavan Maastrichtin sopimuksen kanssa ensi sijassa seuraavin perustein. 1§: "Suomi on täysivaltainen tasavalta" - EU-jäsenyys kumosi täysivaltaisuuden: EU:n oikeuskäytännön mukaan kansallisen lain on väistyttävä EU-lakien tieltä riippumatta sen säädöshierarkisesta tasosta, joten jopa Suomen perustuslain ensimmäiset pykälät johdantoineen jäävät sen alle. Suomi ei ole täysivaltainen tasavalta, koska EU:n direktiivit, asetukset, sekä sen oikeus solmia Suomea sitovia päätöksiä, esimerkiksi unionin sotilaallisen järjestelmän mahdollinen yhdistäminen Natoon, kävelevät pykälän ylitse. Esko Ahon hallituksen oikeusministerinä tehtäviensä tasalla toiminut oik.tri Hannele Pokka luetteli niitä syitä, joiden takia EU-jäsenyys on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa, eli: lainsäädäntövalta siirtyy rajojen ulkopuolelle, EU:n komissio ja kilpailuviranomaiset saavat toimeenpanovaltaa Suomen rajojen sisällä, EU ottaa tasavallan presidentille kuuluvaa valtaa solmia kansainvälisiä sopimuksia Suomen puolesta, EU:n tuomioistuin saa Suomeen ulottuvaa tuomiovaltaa (EY-tuomioistuin, jossa Suomen edustajat ovat jo joutuneet vastaamaan ylikansallisten määräysten noudattamatta jättämisestä). Vaikka tämän luulisi olevan itsestään selvä asia, niin todettakoon, että "täysivaltainen tasavalta" ei olisi valtio-opin mukaan tilivelvollinen ylikansalliselle tuomioistuimelle ylikansallisen valtioliittoutuman, valtiosopimuksen tai liittovaltion sanelemien määräysten hitaasta noudattamisesta. Todellisuus vastaa käytäntöä, jonka mukaan Suomi on suhteessa EU-hallintoon vajaavaltainen osavaltio, jossa korkein valta kuuluu Euroopan Yhteisöille jonka päätöksentekoon Suomen edustajat toki voivat osallistua parin prosentin ääntenpainotuksellaan, mutta se ei siis vielä riitä merkitsemään valtio-opillista täysvaltaisuutta, vaan nimen omaan liittovaltion osavaltion kaltaista alisteisuutta keskusvallalle; vrt. Yhdysvaltojen osavaltiot, joilla on käytännössä enemmän itsenäistä liikkumavaraa kuin EU:n pienillä jäsenmailla puhumattakaan suoran demokratian omaavista Sveitsin kantoneista. Entisen Neuvostoliiton neuvostotasavalloilla oli "sopimuksiin" perustuvaa valtaa yhtä vähän kuin EU-mailla: kaikki oli oltava harmonisoitava yhteen muottiin, paitsi että sentään täysin naurettavia kurkkudirektiivejä ei sentään Moskovakaan asettanut NL:ssä "vapaaehtoisesti" oleville jäsenmaille.
Perustuslain normaalin säätämisjärjestyksen erikoisluonne
Perustuslain säätämisjärjestys on laadittu vaikeaksi sitä tarkoitusta varten, ettei Suomen valtiosääntöä ja perustuslain keskeistä sisältöä voitaisi tuhota mielivaltaisesti. Olisiko Suomen kansa hyväksynyt poliittisen, taloudellisen, sotilaallisen ja lainsäädännöllisen liittoutumisen Neuvostoliittoon - olisiko siihen riittänyt valtiosopimusta vastaava VJ § 69:n mukainen "helpotettu" säätämisjärjestys? Ei olisi riittänyt: jo pelkästään sellaisen esittäminen olisi ollut valtiorikoksellinen teko! Liittoutuminen Euroopan Yhteisöihin kuitenkin tapahtui kuitenkin aivan samoin kuin mainitussa järjestyksessä esitetty tapa liittyä sosialistiseen Neuvostoliittoon. Voisiko hallitus/eduskunta edes normaalissa perustuslain säätämisjärjestyksessä eli VJ § 67:n mukaisella tavalla luovuttaa Suomen kansalle kuuluvan korkeimman vallan, valtiovallan liittovaltion kaltaiseen yhteisöön jolla on oma raha, yhteinen talouspolitiikka, yhteinen keskushallinto, joka käyttää ylintä lainsäädäntövaltaa, korkeinta toimeenpanovaltaa, ja jolla on yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä maatalous-, kauppa-, ja talouspolitiikkaa. Perustuslain alkuperäisten säätäjien nimenomainen tarkoitus ei mitenkään voinut olla se, että valtiollinen itsenäisyys voitaisiin tuhota yksinkertaisella eduskunnan enemmistöllä, vaan nimenomaan sen estäminen. Jos vuonna 1919 olisi otettu huomioon, että perustuslain "supistettua säätämisjärjestystä käyttäen" jotkut maanpetokselliset puolueet saattaisivat luovuttaa korkeimman vallan ulkomaille, olisi sanamuoto vahvistettu siten, että valtiosopimukset eivät voisi koskea valtiosäännön kumoamista ja valtiovallan ylimmälle haltijalle kuuluvaa valtaa siirtää ulkomaille, niin kuin nyt on käynyt. Eivät tienneet perustuslainsäätäjät, mitä tapahtuisi runsaat 70 vuotta myöhemmin, eivätkä siten voineet siihen varautua. Lepäämättäjättämismahdollisuus koskekoon tavallisia lakeja ja valtiosopimuksia ilman valtio-opillisen kansansuvereniteetin ja itsemääräämisoikeuden menettämistä, joka on nyt tapahtunut tosiasia. Valtiosopimukset ja rauhansopimukset ovat eri painoarvoisia asioita kuin valtiosäännön kumoaminen, joka ei ole valtiosopimus vaan -rikos joka ei vanhene, eikä mitään rikettä tee lailliseksi se, että kansa ei suosisi poliisia ja tuomareita. EU-alisteiselta koneistolta palkkaansa nauttivien oikeusoppineiden epätoivosta kertoo asia-argumentoinnin sijasta asiaton henkilöiden nimitteleminen "salaliittoteoreetikoiksi" (Minkäänlaisesta salaliitosta ei voi olla lainkaan puhetta, koska valtiopetos tapahtui täysin avoimesti, eräiden salaistenkin papereiden ja lähes kokonaan tuhotun kirjapainoksen säästyneiden kappaleiden päädyttyä tutkijoiden haltuun, vaikka nämä asiat eivät sinänsä kuulu tähän lakikysymykseen millään tavalla) ja epäolennaisuuksiin menevät EU-jäsenyyden legimiimiksi todistamisen säälittävät yritykset. Se, että laillisuutta maahamme vaativien puolueiden kannatus vaaleissa ei ole ollut vielä kovin suuri, ei toki todista EU/EMU -jäsenyyden laillisuudesta, vaan EU-valtaa tukevien "oikeusoppineiden" argumenttien vähyydestä ja muistutettakoon että eihän mitään lain rikkomusta voida perustella sillä, että tuomareiden ja poliisin kannatus olisi vähäinen. On korkeimman hallinto-oikeuden tasolla saakka alennuttu asia-argumentoinnin sijasta henkilöä vastaan hyökkäämisiin ja epäolennaisuuksiin, jopa tyhmäksi heittäytymiseen, eli asioita kiistetään vastoin yleistä parempaa tietoa. Voiko hallitus/eduskunta edes VJ § 67:n mukaisessa järjestyksessä ottaa hallitusmuodon(perustuslain) 2 § ensimmäisen momentin mukaan vain yksinomaan kansalle kuuluvan korkeimman vallan eli valtiovallan pois siltä? Pelkkä yritys riistää korkein valta sen haltijalta on valtiopetoksena rangaistava. Presidentti ja hallitus hakivat EU-jäsenyyttä "kaikilta osin hyväksyen" Maastrichtin sopimuksen, vaikka sitä ei oltu käsitelty eduskunnassa, eikä siihen ollut minkäänlaista laillista oikeutta. Erään EMU:a ja EU:ta laillisena pitävän lakimiehen perusväittämä on se, että valtiosopimuksia voidaan sopia ns. Supistetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä. Tässä on vain se paha puoli, että perustuslakia ei säädetty sopimuksen sisältöä vastaavaksi. Koska EU-järjestelmä tekee päätöksensä kansallisvaltioita sitoviksi valtion yläpuolella, olisi tämä perustuslain säätämisjärjestystä - supistettua tai normaalia - noudattamalla tullut kirjatuksi välittömästi sopimuksen astuttua voimaan Vuonna 1995. EMU sisältyi sopimukseen, vaikka HM § 72 oli voimassa jopa näennäisen erillisen päätöksen, hallituksen EMU-tiedonannon jälkeen (mihin erillistä päätöstä/hallituksen tiedonantoa eduskunnalle tarvittiin, kun EMU-liitoksesta oli päätetty jo Maastrichtin sopimus ehdoitta hyväksymällä?) MH 72 §: Suomen rahayksikkö on markka, ei koskaan kumottu sen enempää tavallisen kuin "supistetun" perustuslainsäätämisen mukaisessa järjestyksessä. Jos EU/EMU-päätös olisi laillinen, ei muun muassa kyseinen pykälä olisi ollut voimassa enää vuonna 1995. Perustuslaki muuttui vasta vuonna 2000, eikä edelleenkään vastaa EU-sopimuksen, "valtiosopimuksen" edellyttämää todellisuutta, eli korkein valta, valtiovalta kuuluu Euroopan Yhteisöille: siihen saakka kunnes EU:sta tulee oikeushenkilö, jolloin vastaavasti ylin lainsäädäntövalta kuuluu EU:lle, jolla on myös rahapolitiikka, maatalous- sekä yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. EU-liittymissopimus oli ja on vakavassa ristiriidassa valtiosäännön kanssa. Lainsäädäntömenettelyllä ei olisi niin suurta merkitystä, jos lakia todella muutettaisiin ja säädettäisiin sopimuksia vastaavasti. Hallitusmuodon keskeistä sisältöä ei ole tähän asti muutettu EU-kaappauksen voimaansaattamista vastaavaksi. *Laillisuuslinjan politiikka EU-asiassa* EU-jäsenyyspäätös voidaa asettaa uudelleenarviointiin tilanteessa jossa laillisuutta maahamme vaativilla edustajilla on ensinnäkin 10 eduskuntapaikkaa. Nämä voivat aloittaa prosessin 1990-luvun päätöksenteon laillisuuden tutkinnasta ja yksinkertainen eduskunnan enemmistö voi sanoa irti Maastrictin sopimuksen sen myöhempine täydennyksineen. Valtiovalta kuuluu Suomessa kansalle, jos se päättää irtautua sille kalliista, epäedullisesta ja laittomasta "valtiosopimuksesta" eli valtiokaappauksesta on syytä kysyä, että mikä sen estäisi?
Euro "laillisena" valuuttana
Sanotaan, että euro on ainoa laillinen maksuväline Suomessa. Laillisuudesta puhuttaessa olisi syytä esittää laillisuutta vastaava lakipykälä, tässä tapauksessa itsestään Suomen perustuslaista. Mutta koska tällaista lakia ei ole, eikä perustuslain kirjaimen muuttamista vastaavaa tekstiä ole tosiasiat kiistäen kirjattu voimassa olevaan uuteen perustuslakiin on euro laiton valuutta Suomessa.
Niilo Jääskisestä
Jääskisen on ilmeisen vaikea ymmärtää sitä, että Suomella saattaa olla oikeudellinen velvoite säilyttää kansalle kuuluva korkein valta ja itsemääräämisoikeus maan rajojen sisäpuolella niin kuin perustuslaissa on säädettty. Eduskunnan päätökset ja valta eivät riitä kansalle kuuluvan ylimman vallan luovuttamiseen maan rajojen ulkopuolelle. Jääskisen kirjoituksessa näyttää kärjistyvän Suomen EU-kannattajien poliittinen perusongelma: luulo siitä että laillisuuden tähän asti saaman kannatuksen vähäisyys tekisi laittomasta legitiimiä. Samoin näiltä puuttuu uskottava poliittinen johto. Kun maanpetoksellisen puoluevallan johto, jolle ei todistetusti Suomen etu ole koskaan ollut ensisijaista, menettää luottamuksensa, on se mennyt. Henkilöihin kohdistuvalla nimittelyllä ei tätä puutetta paikattane. Ruotsi esti Jääskisen mukaan rahayksiköstään luopumisen jättämällä valuutta kellumaan ja keskuspankki epäitsenäiseksi. Jääskisen mielestä siis Suomen keskuspankki on itsenäinen? EMU:n vastustajilla ei ole eduskunnan ryhmäkurin ja tiedotusvälineiden propagandapaineessa minkäänlaisia mahdollisuuksia löytää eduskunnasta jossain vaiheessa enemmistön, joka olisi painanut jarrua. Kolmas itsenäisyystaistelu jatkuu hamaan siihen saakka kunnes federalistit ja quislingit vaihdetaan oman maansa asioista vastaaviin päättäjiin sekä tehtäviensä tasalla oleviin oikeusoppineisiin, joiden ei tarvitse turvautua tuomarin ja poliisin kannatuksen vähäisyyden mittaukseen uskotellen sillä laittoman tulevan lailliseksi.
Perustuslaki ristiriidassa EU-jäsenyyden kanssa
Jos Suomen EU:hun liittyminen kaikkineen olisi toteutettu laillisesti, olisi maan nykyinen uusi perustuslaki vallitsevia tosiasioita vastaava. EU-kaappauksen aikana voimassa ollut perustuslaki oli/on ristiriidassa liittymissopimusta vastaavan Maastrichtin sopimuksen kanssa ensi sijassa seuraavin perustein. 1§: "Suomi on täysivaltainen tasavalta" - EU-jäsenyys kumosi täysivaltaisuuden: EU:n oikeuskäytännön mukaan kansallisen lain on väistyttävä EU-lakien tieltä riippumatta sen säädöshierarkisesta tasosta, joten jopa Suomen perustuslain ensimmäiset pykälät johdantoineen jäävät sen alle. Suomi ei ole täysivaltainen tasavalta, koska EU:n direktiivit, asetukset, sekä sen oikeus solmia Suomea sitovia päätöksiä, esimerkiksi unionin sotilaallisen järjestelmän mahdollinen yhdistäminen Natoon, kävelevät pykälän ylitse. Esko Ahon hallituksen oikeusministerinä tehtäviensä tasalla toiminut oik.tri Hannele Pokka luetteli niitä syitä, joiden takia EU-jäsenyys on ristiriidassa Suomen perustuslain kanssa, eli: lainsäädäntövalta siirtyy rajojen ulkopuolelle, EU:n komissio ja kilpailuviranomaiset saavat toimeenpanovaltaa Suomen rajojen sisällä, EU ottaa tasavallan presidentille kuuluvaa valtaa solmia kansainvälisiä sopimuksia Suomen puolesta, EU:n tuomioistuin saa Suomeen ulottuvaa tuomiovaltaa (EY-tuomioistuin, jossa Suomen edustajat ovat jo joutuneet vastaamaan ylikansallisten määräysten noudattamatta jättämisestä). Vaikka tämän luulisi olevan itsestään selvä asia, niin todettakoon, että "täysivaltainen tasavalta" ei olisi valtio-opin mukaan tilivelvollinen ylikansalliselle tuomioistuimelle ylikansallisen valtioliittoutuman, valtiosopimuksen tai liittovaltion sanelemien määräysten hitaasta noudattamisesta. Todellisuus vastaa käytäntöä, jonka mukaan Suomi on suhteessa EU-hallintoon vajaavaltainen osavaltio, jossa korkein valta kuuluu Euroopan Yhteisöille jonka päätöksentekoon Suomen edustajat toki voivat osallistua parin prosentin ääntenpainotuksellaan, mutta se ei siis vielä riitä merkitsemään valtio-opillista täysvaltaisuutta, vaan nimen omaan liittovaltion osavaltion kaltaista alisteisuutta keskusvallalle; vrt. Yhdysvaltojen osavaltiot, joilla on käytännössä enemmän itsenäistä liikkumavaraa kuin EU:n pienillä jäsenmailla puhumattakaan suoran demokratian omaavista Sveitsin kantoneista. Entisen Neuvostoliiton neuvostotasavalloilla oli "sopimuksiin" perustuvaa valtaa yhtä vähän kuin EU-mailla: kaikki oli oltava harmonisoitava yhteen muottiin, paitsi että sentään täysin naurettavia kurkkudirektiivejä ei sentään Moskovakaan asettanut NL:ssä "vapaaehtoisesti" oleville jäsenmaille.
Perustuslain normaalin säätämisjärjestyksen erikoisluonne
Perustuslain säätämisjärjestys on laadittu vaikeaksi sitä tarkoitusta varten, ettei Suomen valtiosääntöä ja perustuslain keskeistä sisältöä voitaisi tuhota mielivaltaisesti. Olisiko Suomen kansa hyväksynyt poliittisen, taloudellisen, sotilaallisen ja lainsäädännöllisen liittoutumisen Neuvostoliittoon - olisiko siihen riittänyt valtiosopimusta vastaava VJ § 69:n mukainen "helpotettu" säätämisjärjestys? Ei olisi riittänyt: jo pelkästään sellaisen esittäminen olisi ollut valtiorikoksellinen teko! Liittoutuminen Euroopan Yhteisöihin kuitenkin tapahtui kuitenkin aivan samoin kuin mainitussa järjestyksessä esitetty tapa liittyä sosialistiseen Neuvostoliittoon. Voisiko hallitus/eduskunta edes normaalissa perustuslain säätämisjärjestyksessä eli VJ § 67:n mukaisella tavalla luovuttaa Suomen kansalle kuuluvan korkeimman vallan, valtiovallan liittovaltion kaltaiseen yhteisöön jolla on oma raha, yhteinen talouspolitiikka, yhteinen keskushallinto, joka käyttää ylintä lainsäädäntövaltaa, korkeinta toimeenpanovaltaa, ja jolla on yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä maatalous-, kauppa-, ja talouspolitiikkaa. Perustuslain alkuperäisten säätäjien nimenomainen tarkoitus ei mitenkään voinut olla se, että valtiollinen itsenäisyys voitaisiin tuhota yksinkertaisella eduskunnan enemmistöllä, vaan nimenomaan sen estäminen. Jos vuonna 1919 olisi otettu huomioon, että perustuslain "supistettua säätämisjärjestystä käyttäen" jotkut maanpetokselliset puolueet saattaisivat luovuttaa korkeimman vallan ulkomaille, olisi sanamuoto vahvistettu siten, että valtiosopimukset eivät voisi koskea valtiosäännön kumoamista ja valtiovallan ylimmälle haltijalle kuuluvaa valtaa siirtää ulkomaille, niin kuin nyt on käynyt. Eivät tienneet perustuslainsäätäjät, mitä tapahtuisi runsaat 70 vuotta myöhemmin, eivätkä siten voineet siihen varautua. Lepäämättäjättämismahdollisuus koskekoon tavallisia lakeja ja valtiosopimuksia ilman valtio-opillisen kansansuvereniteetin ja itsemääräämisoikeuden menettämistä, joka on nyt tapahtunut tosiasia. Valtiosopimukset ja rauhansopimukset ovat eri painoarvoisia asioita kuin valtiosäännön kumoaminen, joka ei ole valtiosopimus vaan -rikos joka ei vanhene, eikä mitään rikettä tee lailliseksi se, että kansa ei suosisi poliisia ja tuomareita. EU-alisteiselta koneistolta palkkaansa nauttivien oikeusoppineiden epätoivosta kertoo asia-argumentoinnin sijasta asiaton henkilöiden nimitteleminen "salaliittoteoreetikoiksi" (Minkäänlaisesta salaliitosta ei voi olla lainkaan puhetta, koska valtiopetos tapahtui täysin avoimesti, eräiden salaistenkin papereiden ja lähes kokonaan tuhotun kirjapainoksen säästyneiden kappaleiden päädyttyä tutkijoiden haltuun, vaikka nämä asiat eivät sinänsä kuulu tähän lakikysymykseen millään tavalla) ja epäolennaisuuksiin menevät EU-jäsenyyden legimiimiksi todistamisen säälittävät yritykset. Se, että laillisuutta maahamme vaativien puolueiden kannatus vaaleissa ei ole ollut vielä kovin suuri, ei toki todista EU/EMU -jäsenyyden laillisuudesta, vaan EU-valtaa tukevien "oikeusoppineiden" argumenttien vähyydestä ja muistutettakoon että eihän mitään lain rikkomusta voida perustella sillä, että tuomareiden ja poliisin kannatus olisi vähäinen. On korkeimman hallinto-oikeuden tasolla saakka alennuttu asia-argumentoinnin sijasta henkilöä vastaan hyökkäämisiin ja epäolennaisuuksiin, jopa tyhmäksi heittäytymiseen, eli asioita kiistetään vastoin yleistä parempaa tietoa. Voiko hallitus/eduskunta edes VJ § 67:n mukaisessa järjestyksessä ottaa hallitusmuodon(perustuslain) 2 § ensimmäisen momentin mukaan vain yksinomaan kansalle kuuluvan korkeimman vallan eli valtiovallan pois siltä? Pelkkä yritys riistää korkein valta sen haltijalta on valtiopetoksena rangaistava. Presidentti ja hallitus hakivat EU-jäsenyyttä "kaikilta osin hyväksyen" Maastrichtin sopimuksen, vaikka sitä ei oltu käsitelty eduskunnassa, eikä siihen ollut minkäänlaista laillista oikeutta. Erään EMU:a ja EU:ta laillisena pitävän lakimiehen perusväittämä on se, että valtiosopimuksia voidaan sopia ns. Supistetussa perustuslain säätämisjärjestyksessä. Tässä on vain se paha puoli, että perustuslakia ei säädetty sopimuksen sisältöä vastaavaksi. Koska EU-järjestelmä tekee päätöksensä kansallisvaltioita sitoviksi valtion yläpuolella, olisi tämä perustuslain säätämisjärjestystä - supistettua tai normaalia - noudattamalla tullut kirjatuksi välittömästi sopimuksen astuttua voimaan Vuonna 1995. EMU sisältyi sopimukseen, vaikka HM § 72 oli voimassa jopa näennäisen erillisen päätöksen, hallituksen EMU-tiedonannon jälkeen (mihin erillistä päätöstä/hallituksen tiedonantoa eduskunnalle tarvittiin, kun EMU-liitoksesta oli päätetty jo Maastrichtin sopimus ehdoitta hyväksymällä?) MH 72 §: Suomen rahayksikkö on markka, ei koskaan kumottu sen enempää tavallisen kuin "supistetun" perustuslainsäätämisen mukaisessa järjestyksessä. Jos EU/EMU-päätös olisi laillinen, ei muun muassa kyseinen pykälä olisi ollut voimassa enää vuonna 1995. Perustuslaki muuttui vasta vuonna 2000, eikä edelleenkään vastaa EU-sopimuksen, "valtiosopimuksen" edellyttämää todellisuutta, eli korkein valta, valtiovalta kuuluu Euroopan Yhteisöille: siihen saakka kunnes EU:sta tulee oikeushenkilö, jolloin vastaavasti ylin lainsäädäntövalta kuuluu EU:lle, jolla on myös rahapolitiikka, maatalous- sekä yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. EU-liittymissopimus oli ja on vakavassa ristiriidassa valtiosäännön kanssa. Lainsäädäntömenettelyllä ei olisi niin suurta merkitystä, jos lakia todella muutettaisiin ja säädettäisiin sopimuksia vastaavasti. Hallitusmuodon keskeistä sisältöä ei ole tähän asti muutettu EU-kaappauksen voimaansaattamista vastaavaksi. *Laillisuuslinjan politiikka EU-asiassa* EU-jäsenyyspäätös voidaa asettaa uudelleenarviointiin tilanteessa jossa laillisuutta maahamme vaativilla edustajilla on ensinnäkin 10 eduskuntapaikkaa. Nämä voivat aloittaa prosessin 1990-luvun päätöksenteon laillisuuden tutkinnasta ja yksinkertainen eduskunnan enemmistö voi sanoa irti Maastrictin sopimuksen sen myöhempine täydennyksineen. Valtiovalta kuuluu Suomessa kansalle, jos se päättää irtautua sille kalliista, epäedullisesta ja laittomasta "valtiosopimuksesta" eli valtiokaappauksesta on syytä kysyä, että mikä sen estäisi?
Euro "laillisena" valuuttana
Sanotaan, että euro on ainoa laillinen maksuväline Suomessa. Laillisuudesta puhuttaessa olisi syytä esittää laillisuutta vastaava lakipykälä, tässä tapauksessa itsestään Suomen perustuslaista. Mutta koska tällaista lakia ei ole, eikä perustuslain kirjaimen muuttamista vastaavaa tekstiä ole tosiasiat kiistäen kirjattu voimassa olevaan uuteen perustuslakiin on euro laiton valuutta Suomessa.
Niilo Jääskisestä
Jääskisen on ilmeisen vaikea ymmärtää sitä, että Suomella saattaa olla oikeudellinen velvoite säilyttää kansalle kuuluva korkein valta ja itsemääräämisoikeus maan rajojen sisäpuolella niin kuin perustuslaissa on säädettty. Eduskunnan päätökset ja valta eivät riitä kansalle kuuluvan ylimman vallan luovuttamiseen maan rajojen ulkopuolelle. Jääskisen kirjoituksessa näyttää kärjistyvän Suomen EU-kannattajien poliittinen perusongelma: luulo siitä että laillisuuden tähän asti saaman kannatuksen vähäisyys tekisi laittomasta legitiimiä. Samoin näiltä puuttuu uskottava poliittinen johto. Kun maanpetoksellisen puoluevallan johto, jolle ei todistetusti Suomen etu ole koskaan ollut ensisijaista, menettää luottamuksensa, on se mennyt. Henkilöihin kohdistuvalla nimittelyllä ei tätä puutetta paikattane. Ruotsi esti Jääskisen mukaan rahayksiköstään luopumisen jättämällä valuutta kellumaan ja keskuspankki epäitsenäiseksi. Jääskisen mielestä siis Suomen keskuspankki on itsenäinen? EMU:n vastustajilla ei ole eduskunnan ryhmäkurin ja tiedotusvälineiden propagandapaineessa minkäänlaisia mahdollisuuksia löytää eduskunnasta jossain vaiheessa enemmistön, joka olisi painanut jarrua. Kolmas itsenäisyystaistelu jatkuu hamaan siihen saakka kunnes federalistit ja quislingit vaihdetaan oman maansa asioista vastaaviin päättäjiin sekä tehtäviensä tasalla oleviin oikeusoppineisiin, joiden ei tarvitse turvautua tuomarin ja poliisin kannatuksen vähäisyyden mittaukseen uskotellen sillä laittoman tulevan lailliseksi.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Supon putkanovien pitäisi sitten heilua ahkerasti?
korpin silmää noki. Yritysjohtajasta ay-liikkeeseen ollaan todistamassa johtavan eliitin petosta. Kyllä tästä tieto mennyt on... Suojelupoliisi lähetti Kansalaisten Perustuslakikomitealta saamansa tutkintapyynnön oikeuskanslerin virastoon.
Apulaisoikeuskansleri totesi, että "liittymissopimus poikkesi sisällöltään Suomen perustuslaista," mutta oikeusasiamiehellä ym. ei kuulemma ole valtuuksia arvioida eduskunnan päätösten laillisuutta. Eurosta ei mitään lakiesitystä ole vielä kuulunut tähän päivään mennessä.
< ... oikeusasiamiehellä ym. ei kuulemma ole valtuuksia arvioida eduskunnan päätösten laillisuutta >
Onko Suomi siis tuuliajolla?!
Suojmi on ihan kurssissa. Anti-unionin lakitietämys
vaan falskaa.
Vanhan perustuslain 72 pykälä oli Markka, ja senkään perustuslain kohdan muuttamista edellyttäviä enemmistöjä ei ole tähän päivään mennessä kuulunut. Eli perustuslain säätämisjärjestys on 5/6 eduskunnan enemmistöllä kiireelliseksi julistaminen ja sen jälkeen päätös yksinkertaisella enemmistöllä tai yksinkertaisella enemmistöllä päätöksen lepäämään jättö ylitse seuraavien eduskuntavaalien, jolloin se vasta voidaan päättää yksinkertaisella enemmistöllä.
Tuuliajolla laillisuudesta, itsenäisyydestä ja demokratiasta - jos kansallinen laki on ristiriidassa EU:n lain kanssa, joutuu se väistymään. Suomen EU jäsenyys täytti jo hakemusvaiheessaan valtiopetoksen tunnusmerkit.
tulkinnan tekevät ihan muut kuin sinä.
Minä ole sotilasvalani vannonut.
Enkä minä teekään pykälien tulkintaa, vaan edellytän muiltakin niiden noudattamista sellaisenaan.
Niita ei saa KUKAAN tulkita!
Itsenäisyys/oikeustaistelu jatkuu kunnes se on voitettu.
taistelet. Kaipa donquijet-tautiinkin joskus joku
lääke keksitään.
>Niita ei saa KUKAAN tulkita!
No miksi sitten tulkitset?
VALTIOVALTA SUOMESSA KUULUU KANSALLE, jos valta luovutetaan ulkomaille, EU:lle, se olisi toteutettava perustuslain säätämisjärjestyksessä -jos silloinkaan.
Olin eduskunnassa 5.12. 2001 koko maamme EU-kriittisen itsenäisyys/oikeustaistelijoiden kermojen kerman kanssa kyselemässä eri puolueiden edustajilta mm. EU:hun liittymisen laillisuudesta a sen olemisesta ristiriidassa sen väitteen kanssa, että Suomi olisi itsenäinen valtio. Edustaja Tuija Brax oli mainio. Hän totesi että "Suomi on itsenäinen koska päätäntävalta luovutettiin vapaaehtoisesti." Siten siis itsenäisyys olisi säilynyt, jos se olisi 'vapaaehtoisesti' luovutettu esim. Neuvostoliittoon tai nimenomaisesti Belgian valtiolle! Risto Kuisma oli sitä mieltä, että, "Suomi on nyt itsenäisempi kuin 15 vuotta sitten." Neuvostoliitto ei työntänyt direktiivejä eikä imenyt rahoja. Neuvostoliiton aikaan vedotaan siksi, että onhan sitä ennenkin ulkomaat määränneet täällä: miksi ei nytkin heitettäisi siis kaikkea päätäntävaltaa ulkomaille? Jos NL:n painostus ja pelottelu Suomen asioissa oli niin vaikeaa, niin mitä varten pitää antaa Brysselin tehdä sama, kun mitään pakkoa ja pelkoa ei ole europellejen suhteen?
Vanhassa ja uudessa perustuslaissa oli/on Euroopan Yhteisöihin/EU:hun liittymisen kanssa ristiriita muun muassa siten, että Eurooppaoikeus on ensisijaista. Se tarkoittaa että kansallisen lainsäädännön on ristiriitatilanteessa väistyttävä unionin lakien riippumatta sen säädöshierarkisesta tasosta. (Montakohan kertaa tämänkin olen sinulle selittänyt?).
SUOMI EI EU:N JÄSENENÄ OLE TÄYSIVALTAINEN TASAVALTA. Vai mitäs nämä direktiivit ovat, vapaaehtoisiako, mitä? Entäpä yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, maatalous ja rahapolitiikka, joista ei voida enää päättää kansallisesti. EU:lla on näistä määräyksvalta (laittomasti vieraan vallan kanssa) allekirjoitettujen sopimusten mukaan.
Miten tämän lisäksi muutoin EU:hun liittyminen ja jäsenyys rikkoi entistä perustuslakia ja on ristiriidassa nykyisen perustuslain kanssa, selitän sen kohta kohdalta tuonnempana.
Perustuslaki on otettava sellaisenaan. Jos Suomen rahayksikkö on HM72 §:n mukaan markka, niin se on markka, eikä vastavaa pykälää saa kaikkine yhteisvaluuttaa koskevien sopimusten allekirjoittamisineen kumota Lipposen omnipotenttisilla tedonannoilla eduskunnalle.
Käytän seuraavassa vanhaa perustuslakia, jota rikkomalla EU:jäsenyys toteutettiin, samoin kuin näytän, ristiriidan Suomen nykyisenkin perustuslain ja EU-jäsenyyden välillä, jonka vain tyhmäksi heittäytymällä voidaan "kumota."
Kiitos vaan, kun ylläpidät keskustelua: viedään nyt tätäkin tietoa eteenpäin: Suomen kansalle kuuluva valtiovalta on siirretty EU-jäsenyyden toteutuessa ulkomaalaisille, valtion rajat muutetu EU:n rajoiksi. EU säätää maallemme lakeja ja sille on siirretty toimeenpanovaltaa. EY:n tuomioistuin on Suomen tuomioistuinten yläpuolella. EU:n komissiolla on ns. luonnonsuojelualueisiin liittyvää päätösvalta, joka saattaa vaarantaa yksityisen omistusoikeuden. Tämä siis rikkoo perustuslain mukaista omaisuuden turvaa vastaan. EU käsittää yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä yhteisen talous- ja rahapolitiikan, toisin kuin Suomen perustuslaki sanoo, "Suomi on täysivaltainen tasavalta."
EU:ta ei mainita perustuslaissa, joten EU on totaalisesti laiton ja oikeudeton puuttumaan Suomen asioihin. Maatalouspolitiikka, talous- ja rahapolitiikka sekä ulko-ja turvallisuuspolitiikkaa koskeva päätösvalta kuuluu pidättää maamme omissa käsissä.
EU-jäsenyys voidaan toisaalta kumota osoittamalla voimassa olevaa perustuslakia. Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta: ei EU:lle. Alkaako valkenemaan wat i mean?
Hyöty/haitta -keskustelua EU:n jäsenyyden suhteen käydään toisaalla, nyt on käsittelyssä EU:n suhde Suomen perustuslakiin. Maamme nykyisen perustuslain 29§ on mielenkiintoinen, kun sitä katsoo ryhmäkurin tai EU-määräysten pimeyttä vasten. "Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan PERUSTUSLAKIA, EIVÄTKÄ HÄNTÄ SIDO MUUT MÄÄRÄYKSET.
Kuitenkin todellisuus on se, että pitää äänestää niin kuin ryhmän johto määrää tai muuten se rankaisee ja että eduskunnan tehtävänä on lähinnä toteuttaa EU:n määräyksiä riippumatta Suomen perustuslaista. Kansanedustaja joutuu noudattamaan EU:n määräyksiä laittaessaan niitä toteen, direktiivien suhteen on sama "miten te sen teette ja toteutatte jäsenmaassanne - kunhan toteutatte" mutta EU jättää myös asetuksia, jotka on pantava toimeen heti sellaisenaan.
Kyllä se niin on, että vanha kunnon stadi ei kaipaa bryssän kätyreitä neuvomaan talousmarkkinoista, eikä landet bryssän santarmeja kyttäämään maatiloja. Vapaus on kaikki. Se kansainvälisyys, yhteistyö ja kauppa, joita itsekin harrastan, voidaan toteuttaa muutoinkin kuin heittämällä isiemme maan itsenäisyys roskikseen mokoman kvasi-ideologisen ja aivopesevän EU-nikkaroinnin takia.
Jos sitten esimerkiksi markkaa koskeva pykälä oltaisiin koskaan hyväksytty laillisesti, olisi vanhan hallitusmuodon 72 pykälään tullut muuttaa Valtiopäiväjärjestyksen 67§ mukaisesti, joka mukaan "Ehdotus perustuslain säätämisestä, muuttamisesta, selittämisestä tai kumoamisesta on, tullakseen eduskunnan päätökseksi, 66§:ssä säädetyn käsittelyn jälkeen ääntenenemmistöllä kolmannessa käsittelyssä hyväksyttävä jätettäväksi lepäämään ensimmäisiin vaalien jäljestä pidettäviin varsinaisiin valtiopäiviin sekä silloin muuttamatta hyväksyttävä päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annatuista äänistä.
Jos kuitenkin perustuslakia koskeva ehdotus täysistunnossa julistetaan kiireelliseksi päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut, on asia, sitä lepäämään jättämättä, ratkaistava ja päätös ehdotuksen hyväksymisestä tehtävä, kuten 1 momentissa sanotaan."
Viesti lähti liikkeelle vahingossa liian aikaisin. Siinä oli vasta pieni murunen ja pintaraapaisu koko EU:n laittomuudesta, lupasinhan kohta kohdalta näyttää ristiriidat EU:hun liittymisen ja liittymisen aikoihin voimassa olleen perustuslain kanssa sekä nykyisen perustuslain kanssa.
EU:n sopimukset olisi pitänyt yhteisön omienkin säädösten mukaan pitänyt ratifioida hakijamaiden valtiosäännön edellyttämällä tavalla. Siten ei Suomi siis menetellyt, eikä minkään laisia vastaavia enemmistöjä ollut eikä tullut.
Neuvoa-antava kansanäänestys tuskin lukee perustuslain muuttamista/tulkintaa koskevassa Suomen perustuslain kohdassa.
Eräs EU-asioiden aktivistikunta tuomitsee EU-jäsenyyden laittomana siten, että "Suomi ei ole EU:n jäsen" ylipäänsä! Koska siis liittyminen ja päätäntävallan sekä rahan luovuttaminen ulkomaille oli laiton. En kuulu tähän porukkaan enkä sen sinänsä ymmärrettävään kantaan.
Suomi ei ole laillisesti EU:ssa, mutta on kuitenkin. Unionin haittoja pitää koettaa karsia ja asioihin vaikuttaa kiintopisteenä päämäärä, eli irtautuminen EU:sta.
enemmistön sopimuksen ratifiointi mielestäsi vaatii?
niin perustuslain edellyttämät 5/6 enemmistön kiireelliseksi julistamisen tai kahden eduskunnan 2/3 enemmistöt.
Ylin valta ei kuulu kansalle. EU puuttuu joka pieneenkin yksityiskohtaan. 70 %:iin päätettävistä asioista. Vieraan vallan kanssa vehkeilevät vallanpitäjät pettivät maansa ja liittivät sen lännen neuvostojen liittoon, jota kohti eivät voi juuri enää alemmaksi rähmälleen voi päästä.
Jos idän neuvostoliiton aikana ei oltu rähmällään ulkomaille, niin nyt ollaan!
Ei EU-jäsenyys meiltä markkaa vienyt, vaan päätös vaihtaa markka euroon (vrt. Britannia, Tanska, Ruotsi). Tämä oli Suomen oma päätös, ei Unioni sitä meiltä vaatinut.
"Suomi on täysivaltainen tasavalta" - EU-jäsenyys kumosi täysivaltaisuuden"
Suomi kykeni tekemään liittymispäätöksen VAIN siksi, että se oli täysivaltainen tasavalta. Toisin oli 50-, 60-, 70-, ja 80-luvuilla.
Ja tuosta "Euro on laiton valuutta Suomessa", ei liene montaa lainoppinutta jotka tuon tulkinnan jakaisivat.
EU jäseneksi liittyessään maansa kavaltaneet edustajat hyväksyivät rahaliitto emun, eli HM 72§:n vastaisen markasta luopumisen ilman perustuslain kyseisen pykälän muuttamista vastaavaa enemmistöä. Unioni vaati Maastrichtin sopimuksessa luopumaan kansallisesta rahasta yhteisvaluutan hyväksi.
Olisiko liittyminen Neuvostoliittoon vapaaehtoisesti säilyttänyt Suomen itsenäisyyden?
Lainoppineiden täytyy elättää itsensä, ja laulaa työnantajansa lauluja, joka puolestaan kannattaa vierasta pakkovaltaa maassamme.
paha virhe
>korkein valta, -valtiovalta kuuluu Suomessa kansalle joten EU-jäsenyys
Tuo virhe selittänee suurimman osan jutuistasi.
Jos kansallinen laki on ristiriidassa EU:n säädösten kanssa, jotuu kansallinen laki väistymään.
Enköhän lopulta saa tämän ristiriidan Suomen itsenäisyyden, perustuslaillisuuden ja EU-jäsenyyden välillä taottua kalloosi.
EU:hun liittyminen ei tapahtunut laillisesti, koska perustuslain säätämisjärjestystä ei noudatettu esim. HM72§:n kohdalla. Kansanäänestys, yksinkertainen enemmistö tai Lipposen omnipotenttiset tiedonannot eivät riitä perustuslain kumoamiseen.