Mothman - Sanansaattaja

Luultavasti spoilereita as usual.

Puhut vähän mutta asiaa kaverini. Itseäni alkoi tarina tökkiä kun selvisi Mothamanin salaisuus. Vielä pahempi erhe mielestäni oli se että itse Mothmaniin ei paneuduttu tarpeeksi syvällisesti ja sitten lopun oksettavan silta-episodi kruunasi koko kauheuden.

Ihan näin sidenoottina elokuvasta tuli mieleen eräs Costnerin tähdittämä Dragonfly-niminen kauhistus. Samoihin aikoihin ilmestyneet leffat ja molempien niminä kauhistuttavat siivekkäät. Molempia yhdistää myös kunnon antikliimaksi. Ehkä 50-lukulaiset japanilaishirviöt eivät sovi aiheiksi 2000-lukulaiseen jännitysnäytelmään.

Minusta Mothman on hyvä elokuva. Parasta elokuvassa on tunnelma, odottava ja jännittävä tunnelma, joka tempaa mukaansa. Minulla oli onni katsoa leffa ilman mitään ennakko-odotuksia ja koin todella miellyttävän yllätyksen. Richard Gere on taitava näyttelijä, joka liian usein tuntuu ajautuvan romanttisiin komedioihin tai muuten vain puolivillaisiin tuotantoihin. Mothaman oli parasta Gereä herran aikoihin.

Nykyään elokuvissa painottuvat mielestäni aivan liikaa toiminta ja efektit. Henkilöhahmoihin ja tunnelmaan ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota. Mothaman oli piristävä poikkeus tässä mielessä. Se on kaikin puolin taitavasti tehty ja elokuvasta jääkin mieleen sellainen taitava ja harkittu jälkimaku. Koko tarina tuntuu huolellisesti mietityltä ja minä pidin kovasti. Hieman samanlaisia elokuvia on esimerkiksi Others tai Kuudes aisti, jotka molemmat, Mothmanin tavoin, hyödyntää kauhuelokuvista tuttuja elementtejä, tosin vain tunnelmanluonnissa, ei tapahtumissa.

Se,että elokuva on "tositapahtumiin"perustuva tekee sen,että katson elokuvaa aivan eri kulmasta ja ehkä hieman vaativammin ja arvostellen. Yleensä elokuvaa vain katsoo ja yrittää nauttia tarinasta.

Pidin kyllä leffasta,mutta Gere oli ehkä väärä mies tähän pääosaan.