millaisia kokemuksia?
juhannusseuroista
missä kävitte
121834
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Maitoisissa. Oli mukavaa ja leppoisaa. Muutama nettituttavakin siellä näkyi olevan :)
Mukavaa oli. Pieni harmi oli se, etenki nuorten mielestä, että kokko jäi polttamatta.
Togosta oli pari veljeä mukana ja esittivät tervehdyksen. Varmaanki heitä ajatellen tulkattiin kaksi seurapuhetta englanniksi.
Alkaa olla Maitoisten kävijämäärä Juhannusaattona sitä luokkaa, ettei tarjoilu oikein toimi, samoin äänentoisto ulkoja, aika ruuhkainen piha.
Ai että miksi ei kokkoa voitu polttaa?
terveisiä sieltä
Siikatörmälle olisi mieli tehnyt.
En pääse suviseuroihinkaan kun olen taas töissä.
Kävin puolisoni kanssa Kallion leirikeskuksessa. Sielläkin ihmisiä enemmän, kuin ennen. Ulkoalueet hienossa kunnossa, tilaa sopivasti sille ihmismäärälle. Asuntovaunuja melkoisesti, ilmeisesti matkalla Sotkamoon. Sinne olisi meilläkin ollut mieli jatkaa, mutta on vielä muutama päivä töitä.
Varsinkin nuoria harmitti, ettei kokkoa voinut polttaa, mutta jäihän toiseen kertaan. Armon aurinko kuitenkin paistoi täydellä terällään, lämmitti ja lohdutti kuulijoita.
Kalliolla oli tosiaan paljon jumalanlapsia koolla ja
oli kaunis ilma eikä ollut sääskiä
Siellä oli niin kaunis piha-alue että sinne poikani menee riparille siellä on varmaan kesä ihana kun on niin rauhallinen ja luonnonkeskeinen paikka.
Keuruulla.
Hienot juhlat.
Lahden juhannusseuroissa tuhansia ja taas tuhansia uskovaisia ja paljon kallista elävää Jumalansanaa. Sanaa sekä ruokaa että kahvia tarjoiltiin rahatta ja hinnatta.
"Nälkäiset hän on ruokkinut runsain määrin, mutta rikkaat hän on lähettänyt tyhjin käsin pois."
esikoisen, vähästä kiinni, nuukuuden ilmenemä
aivan uskomattomia saarnoja, joita ei paljoa suomenmaalla kuulla. ei edes esikoisten omassa poppoossa, oli nimittäin niin korkeilla lahjoilla oli vanhimmat lapinmaalta varustettu, että en meinannut uskoa korviani, niin lämmin ja palava oli liekki seurapuheissa. harvunaista herkkua. seuraavaksi hämeenlinnaan ja sitten mikkeliin pakko päästä kuulemaan.
On noissa maitoisten ja lahden seuroissa muuten melkoinen ero, vaikka moni saattaa luulla, että eroa ei ole eri lestadiolais-suuntien välillä, mutta ero on yhtä suuri kuin kuolleella ja elävällä.
Ei tehnyt mieli lähteä tien päälle, kyllä siellä ihan tarpeeksi oli matkaajia muutoinkin.