olimme maalla viikonloppua viettämässä ja kisumme saivat kirmata vapaana... matkaa lähimmälle tielle on reilu kilometri ja lääniä juosta melkoisesti. kisumme eivät kuitenkaan kauas lähde, ja kutsunkin niitä tasaisin väliajoin...käyvät moikkaamassa ja jatkavat hiirijahtia. yöksi otamme jätkät sisälle nukkumaan ja aina jossakin käydessämme kisut ovat sisällä. illalla tehdessämme "punkkitarkastusta" toinen kisumme (ei niin hellyydenkipeä kun toinen) ikäänkuin "kiittää" siitä että pääsi vapaaksi, puskee niin että melkein kipeää tekee ja kehrää kovemmin kuin koskaan aikaisemmin (yleensä hädin tuskin kuulee! varsinkin toisen kisulin kehräykseen verratessa se on aivan olematonta...remun rutina kuuluu naapuriin asti melkein:)). sitten sitä nukutaan vierekkäin aamuun asti ja jälleen päiväksi seikkailemaan... kaupunkiin palatessa menee päivä tai pari nukkuessa :) on se vaan niin kiva katsoa kun kissa nauttii..tosin itsellä on aina pieni pelko sydämessä että mitä jos jotain sattuu?! kauhean ristiriitainen asia.... me "itsekkäät ihmiset" pidämme lemmikkimme "vankina", mutta emmehän sitä ilkeyttämme tee vaan haluamme pitää mahdollisimman hyvää huolta rakkaistamme! sorry pitkä juttu, toivottavasti joku jaksoi lukea... hyvää kesänjatkoa kaikille!
juhannuksen vietosta paluu arkeen...
Elvis.Remu
4289
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
hih, juuri kun luin tekstiä alkoi parvekkeen oven takaa kuulumaan "maaau, maaau" meitin kisulihan se siellä sisälle pyysi :)
meillä kissa on oman mielensä mukaan pihalla, vaikka asumme rivarissa, päästämem katin pihalle. täällä kaikki pitävät kisujaan pihalla, kun siihen mahdollisuus on. meillä on aina kun olemme kotona, makuuhuoneesta ikkuna auki, josta kisu pääsee aina kun haluaa ulos, tai päinvastoin sisälle. jos ikkuna on kiinni, hän menee ikkunan luo (tai oven) ja maukuu pihalle. ja päästänkin hänet. maantie on ihan 500m päässä, hieman hirvittää,että jos kisu sinne juoksee, mutta yleensä katti viihtyy pihan puolla pusikoissa muiden kisujen kanssa. ja mikä onkaan sen mukavempi näky, kuin tyytyväinen kisuli palaa illalla kotiin nukkumaan ja nukkuu aamuun asti =)
Me myös olimme juhannuksen maalla kahden kissan kanssa.Ja oli ihana katsoa miten ne nautti siitä vapaudesta..
Asumme kerrostalossa ja on kiva viedä kisut joskus edes kunnon ulkoilmaan.Siinä pihalla hekin yleesä pyörivät ja käyvät tuomassa välillä hiiriä näytille.
Yöksi mekin otamme kissat sisälle..toinen on vaan välillä aika hankala tapaus kun tykkäisi olla koko yön pihalla.
Ja niin nyt juhannuksena se sitten hävisi on ollut kolme päivää pois ja toivomme että olisi vielä elossa!!Kissa on ollut minulla 11 vuotta ja on erittäin rakas perheenjäsen.
Käymme nyt mökillä joka ilta katsomassa jos kissaa näkyisi ja ilmoitimme myös naapureille että seurailee ympärilleen jos näkyisi.
Toivomme parasta!!
Ulkona olemiseen tottuneet kisut pärjäävät aivan varmasti ulkona, joskus ne saattavat kadota jopa viikoksi, kunnes taas ilmestyvät kotinurkkiin. Se onkin vähän pahempi asia jos päästää sisäkissan pihalle, se kun ei kaikkia vaaroja tiedä :/
Juuri itse mietin, että miten syksyllä käy kun nyt kissani on tottunut maalla vapaana kirmaamaan. Kissani kanssa asustelin melkein puoli vuotta kerrostaloasunnossa ja hinku ulos tällä herralla oli kova koko ajan... valjaissa tehdyt reissut eivät oikein riittäneet. Leikkauttaminen ei rauhoittanut. Nyt herra on tyytyväinen, kun saa olla vapaana pihalla (asun siis kesän isäni luona maalla). Pelkään mitä syksyllä tapahtuu.. Sopeutuuko kissani enää sitäkään vähää kerrostaloon... En haluaisi sitä antaa poiskaan, mutta en kestä jos se vain maukuu ulos koko ajan ja raapii tapansa mukaan ikkunalasia....