Miten masentunut selviää työelämässä?
Mietin kun tein sen mol.fi/avo ohjelman testit. Masensi katsoa kysymyksiä, vastata niihin ja katsoa vastaukset. Kun huomasi, miten huono on ja jo kysymyksiä tehdessä tuntui vähän liian itsekritiikkiseltä vai miten sitä sanotaan. Pidän itseäni huonompana entisestään tai sitten se on vain totuus.
No, eli miten selvitään. Pitäisi lyhyitä päiviä olla. Työn antaja luultavasti hyvin ymmärtäväinen ja joustavat työajat.
Tässä samalla jos heitätte mielipidettä kehiin niin kertokaa, missä olette töissä? Mihin sitä voisi hakea kun tuntee itsensä kaikessa huonoksi, on keskittymisvaikeuksia yms.
Työkkärissä kuulemma pistävät johonkin erikseen ja katsovat helppoa ja joustavaa työtä tms...
Mietin kun tein sen mol.fi/avo ohjelman testit. Masensi katsoa kysymyksiä, vastata niihin ja katsoa vastaukset. Kun huomasi, miten huono on ja jo kysymyksiä tehdessä tuntui vähän liian itsekritiikkiseltä vai miten sitä sanotaan. Pidän itseäni huonompana entisestään tai sitten se on vain totuus.
No, eli miten selvitään. Pitäisi lyhyitä päiviä olla. Työn antaja luultavasti hyvin ymmärtäväinen ja joustavat työajat.
Tässä samalla jos heitätte mielipidettä kehiin niin kertokaa, missä olette töissä? Mihin sitä voisi hakea kun tuntee itsensä kaikessa huonoksi, on keskittymisvaikeuksia yms.
Työkkärissä kuulemma pistävät johonkin erikseen ja katsovat helppoa ja joustavaa työtä tms...
Vastaukset 7
Vanhimmat
Huomenta! Kuule omasta kokemuksesta johtuen suosittelen, että varaa aika mielenterveystoimistosta. Siellä saat rauhassa kertoa huolestasi ja voidaan samalla saada selville, olisitko vaikka vähän masentunutkin. Ja jos jonkun testin olet tehnyt, kerro toki sen tulos. Ne testit ovat joskus samankaltaisia, mitä mtt:ssä tehdään. Tuosta paikasta saisit myös suosituksen koskien työaikaasi ja -paikkaa tai sen vaihtamista. Saisit myös tietoa, millaista taloudellista tukea olisi saatavissa, jos siirtyisit osa-aikaiseksi ja mtt:stä voidaan myös tehdä hakemus terapiaan, kelaa varten siis. Silloin terapiat osittain korvattaisiin ja joissain tapauksissa kokonaan, muistaakseni. Noihin mielenterveystoimistoihin on yleensä aika pitkät jonot, joten suosittelen varaamaan ajan vaikka jo tänään. Eikä sitten kannata varata aikaa suoraan lääkärille, vaan ihan ensin vain juttelemaan ja selvittämään tilanteesi jonkun psykologin kanssa. Olen itse yllätyksekseni huomannut, että yllättävän moni käy terapiassa tai mielenterveystoimistossa, mutta ei kehtaa kertoa asiasta kenellekään, kun luulee että on ainut allapäin oleva koko ihmiskunnassa. Mutta jostainhan ne pitkät jonot noihin paikkoihin muodostuvat...Voimia sulle ja ole ylpeä itsestäs, kun noin selkeästi pystyt pohtimaan tilannettasi.
kotihengetär: olen kyllä ollut psykologilla mutta toistaiseksi lopetin kun vastaanotolla tapahtui pahin pelkoni eli minun täytyi suorastaan todistella olevani masentunut. Ainakin siltä tuntui. Toistaiseksi pelko on vielä mennä kellekkään psykologille tms. jutteleen niin olen "tauolla".
Lääkkeeni olen pistänyt myös tauolle kun itseasiassa lopetin kaikki sen takia kun suunnittelin itsemurhaa ja epäonnistuin. Lääkkeitä en ole jatkanut kun ei ole rahaa enkä jaksa ruveta mitään paperi sotkuja kelan kanssa jos anoo jtn tukee lääkerahoihin...
No, en nyt jaksanut koko taustaani selittää kun oletan, että ymmärrätte, että masentuneena on väsynyt kaikkeen ja kaikki pienetkin asiat vaativat ponnistusta. Sitten on nämä että sättii itseään, kaikki on omaa syytään, kukaan ei kaipaa, olen huono kaikessa mihin ryhdyn yms.
Pointtini on se että miten tuollainen ^ voi mennä töihin. Miten tuollainen pärjää töissä. Tosin olen huomannut, että täällä keskustelu alueella on erilaisia masentuneita joista ei oikein tiedä, mitä se masennus heille on. Onko se vain sitä normaalia jokaisen ihmisen elämään kuuluvaa masennusta vai ihan masennusta sairautena.
Mihin työtehtäviin sinä olet hakeutumassa?
Työvoimatoimistossa on sellainen ryhmä kuin vajaakuntoiset, johon masentuneet kuuluvat. Sieltä sitten haetaan paikkaa sinulle.
Ainakin eräs ystäväni, joka on masentunut, on saanut sieltä jatkuvasti noita puolen vuoden pestejä konttorihommiin kaupungille ja valtiolle. Hän on pärjännyt hyvin.
Kiitos tuosta työvoima toimiston tiedosta,osaatko kertoa mitä lausuntoja lääkäriltä tarvitaan ja mitä kelalle,että tuollaiseen työ mahdollisuuteen pääsisi.Kiitos etukäteen.
Kellyann: En tiedä kun tunnen olevani kaikessa huono mihin ryhdyn. Työ on vielä hakusessa. Ihan senkin vuoksi, että haluaisin palvelualalle muttei minua oteta kun olen punkkarigootti. Vaikka pukeutuisin normaalisti, niin minulla on lävistyksiä ja irokeesi. Pitäisi kai työkkäriin mennä puhumaan.. :)
Kiitos paljon neuvoista :D
Olen nyt ollut 1,5 vuotta duunissa. 2004 keväällä olin vielä suljetulla lyhyen ajan ja sitten sähköhoitosarja. Syksyllä 2004 taas duunissa. Tälläistä soutamista ja huopaamista tämä on. Pärjännyt kuitenkinn ihan kivasti huomioon ottaen. Nyt kovaa vauhtia vaan tulossa huonommat ajat ja lomien avulla pitkitän työsuhdetta. Seuraavalla kerralla sitten kyllä irtisanoudun ja toivun taas hetken ja vaihdan duunia. Eläkepaperit mulla on ja olen 100% invalidi, mutta kaippa sitten hieman sisuuntunut kaikesta vastoinkäymisestä. Oli aika yllätys duunissa, kun reilu vuoden jälkeen tajusivat palkanneensa invalidin eläkeläisen. Ei ne mielenterveysasiat päällepäin näy kuin hetkittäin. No nyt ollaan sitten aika takajaloin pomoportaassa ja pikkusen tyrkitään pois duunista (toimenkuva ja tulostavoitteet vaihtuivat yhdessä yössä: toimenkuva paskemmaksi ja tulostavoitteet korkeammiksi).
Näissä lääkkeissä on melko vaikeaa ylipäätään olla duunissa. Joka päivä skarppausta ja sitä, ettei turta näkyisi päällepäin. Ilman lääkkeitä taas se helvetti vaan repee, joten taiteilua, mutta 10 vuottakin jo opettaa olemaan masentunut. Välillä toki harmittaa ettei henki lähtenyt, vaan tilalle tuli invaliditeetti.
Täytyypä kokeilla tuo mollin testi.
pitkä sairasloma, ammatin vaihto, psykoterapia (Kelan tukema)ja lääkitys. Sekä työkkäristä tilasin ajan ammatinvalintapsykologille ja siitä oli iso apu!