...

Suora lainaus

"TERVEISIÄ MOSKOVASTA

Kävin tiistaina Moskovassa tapaamassa venäläiskollegaani Sergei Lavrovia. Asiallisessa ja hyvähenkisessä tapaamisessa keskityttiin niihin asioihin, joita tulemme yhdessä Suomen EU-puheenjohtajakaudella käsittelemään. Näkemyksemme sekä pohjoisen ulottuvuuden jatkon valmistelun että EU-Venäjä-suhteiden pohjana olevan PCA-sopimuksen (Partnership and Cooperation Agreement) korvaavien uusien sopimusten neuvottelujen osalta ovat pitkälti yhtenevät, eikä PU:n sisällöstäkään enää pitäisi ylitsepääsemättömiä ongelmia löytyä.

Niissä kansainvälisissä kysymyksissä joissa EU:n ja Venäjän tulee toimia yhdessä on myös enimmäkseen asioita -kuten tässä tapauksessa Iran ja Lähi-itä- joissa näkemykset ovat hyvin lähellä toisiaan. On kuitenkin myös asioita esim. eräiden ns. jäädytettyjen konfliktien oslta, joissa yhteisen linjan löytyminen on vaikeampaa.

Venäjä on juuri aloittanut kautensa Euroopan Beuvoston puheenjohtajamaana. Sen puheenjohtajuusohjelmassa on monia asioita ja hankkeita joissa voimme harjoittaa hedelmällistä yhteistyötä. Euroopan ihmisoikeussopimusten toteutumisen keskeinen valvoja on Euroopan Neuvosto ja sen puheenjohtajan kanssa tulee voida käydä dialogia kaikista ihmisoikeuskysymyksistä, joista jotkut voivat olla vaikeitakin.

Keskusteluissa ei käsitelty Baltian maita, mutta radio- ja tv-haastattelijani kysyivät Baltian vähemmistöasioista tavalla, joka heijasti Venäjällä vallitsevaa kielteistä käsitystä eritoten Latvian vähemmistöpolitiikasta. Kun kysyttiin miksi EU ei tee mitään vähemmistöjen aseman parantamiseksi totesin että juuri näiden maiden EU-jäsenyys ja sen edellytyksenä ollut eurooppalaisten standardien ehdoton noudattaminen on tukenut vähemmistöjen aseman parantamista. Vaikka parantamisen varaa edelleenkin olisi, on aivan kohtuutonta kuvata tätä joksikin todelliseksi epäkohdaksi. Kun kysyttiin miksei Suomen kielivähemmistön kohtelu kävisi esimerkiksi muillekin, oli helppo todeta, että kokemuksemme ovat kaikkien käytettävissä, mutta on myös muistettava maiden hyvin erilainen lähihistoria ja sen merkitys.

22.6.2006



Taloudellista maailmansotaa

"Alkamassa on maailmansota talouden asein" kirjoittaa Sauli Niinistö Sunnuntai-Hesarissa 18.6. Harvoin voi lukea talousmiehenä itsensä esittelevältä ihmiseltä - tässä Euroopan Investointipankin varapääjohtajalta - yhtä epäonnistunutta tekstiä. Niinistö syyllistyy samaan perusvirheeseen kuin ajattelemattomimmat globalisaationvastustajat, jotka näkevät maailmantalouden yhdentymisen vain nollasummapelinä, jossa jokaista voittajaa kohden on vähintään yhtä suuri määrä häviäjiä.

Toistettakoon siis jälleen kerran, että kaakkois-Aasian, Kiinan, Intian ja muiden vielä muutama vuosi takaisin kurjaloina pidettyjen maiden ja alueiden vaurastuminen ja nälänhädän uhan alla elämisen väistyminen on hyvä uutinen. Maailmantaloudessa uusien maiden vaurastuminen ei vie keneltäkään mitään pois, vaan avaa uusia markkinoita ja mahdollisuuksia globalisaatiossa kilpailukyvystään ja sen edellytyksenä olevasta hyvinvointivaltiostaan huolehtiville Suomen kaltaisille maille.

Uhkana on lähinnä se, että köyhemmät maat hakisivat vaurastumista yhtä suruttomalla luonnonvarojen haaskauksella kuin nykyiset teollisuusmaat aikanaan. Pohjoisesta lasikaapista ei kuitenkaan voi tässä asiassa heittää kiviä.

Yksi seuraus etelän ja idän vaurastumisesta on, että nopeimmin kehittyvät uudet maat ja niiden monikansallisiksi kasvavat yritykset hakeutuvat myös investointeineen kehittyneiden maiden markkinoille. Näin tehdessään ne vain toteuttavat sitä vapaan markkinatalouden mallia, jonka pelisääntöjen noudattamista Niinistö ja muut ovat vuosikymmeniä vaatineet. Kaikkea ei tietenkään pidä pitää kaupan, minkä vuoksi Niinistönkin kannattama suruton yksityistäminen on ollut virhe. Lähtökohtaisesti ei kuitenkaan voi ottaa sellaista kantaa, että esim. kiinalainen omistaja olisi aina pahempi kuin amerikkalainen.

Niinistö kauhistelee Kiinan biljoonan dollarin saatavia ja sen antamaa valtaa suhteessa pahasti velkaantuneisiin Yhdysvaltoihin. Vanha totuus on, että jos olet miljoonan velkaa pankille niin sinulla on iso ongelma, jos velkaa on viisisataa miljoonaa niin pankillasi on iso ongelma. Keskinäisriippuvuus maailmantaloudessa korostuu myös vaihtotaseiden yli- ja alijäämien kasvussa.

Keskinäisriippuvuus edellyttää toimivia ja tasapuolisia monenkeskisesti sovittuja pelisääntöjä. Olisiko nyt aika kypsä elvyttää aikanaan OECD:ssä kariutuneet neuvottelut monenkeskisestä investointisopimuksesta? Tämän ns. MAI-sopimuksen hylkääminen oli silloin oikea ratkaisu, kun luonnosteltu sopimus olisi muuttanut monikansallisten yhtiöiden ja hallitusten oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoa liiaksi edellisten hyväksi. Nyt asiaan voisi olla mahdollista palata laajemmassa neuvotteluprosessissa, jossa kaikki maat olisivat tasaveroisesti mukana.

Kaikkein kummallisin kohta Niinistön kirjoituksessa koski liittoutumattomuutta. Suomi on mukana juuri siinä liitossa eli Euroopan Unionissa joka meille on ehdottomasti tärkein kansainvälinen toimija Niinistön kaipaaman globalisaation paremman hallinnan tavoittelemisessa. Sotaretoriikka näyttää sokaisseen Niinistön niin, että hän tähänkin haluaa nähdä ratkaisuna sotilasliiton jäsenyyden.

Kirjoitus julkaistu Helsingin Sanomissa 21.6.2006"