Kun täällä keskustellaan vanhoillislestadiolaisuudesta, tässä kirjoitus aiheesta.
" Vanhoillislestadiolaisen kristillisyyden
uskoon ja oppiin liittyvät opetukset perustuvat
Raamattuun. Opetukset ovat vanhoja
ja muuttumattomia ja siinä mielessä vanhoillislestadiolaisuus
on vanhoillista.
Edelleenkin Raamattu on uskon ja elämän
korkein ohje.
Vanhoillislestadiolaiset elävät yhteiskunnan
muutoksissa mukana. Muutoksiin,
jotka eivät johda käytännössä ristiriitaan uskon ja hyvän omantunnon kanssa, suhtaudutaan
myönteisesti. Kristillisyydessä
arvostetaan koulutusta, tunnollisuutta ja
ahkeruutta sekä osallistutaan yhteiskunnan
rakentamiseen.
Lestadiolaisen kristillisyys on saanut kirkkohistoriallisen
nimen Lars Levi Laestadiuksesta
(1800- 1861). Vuonna 1844
Laestadius sai uskon lahjan sydämeensä,
kun uskovainen saamelaistyttö Lapin Maria
julisti hänelle synninpäästön. Kun
Laestadius pääsi sisälle Jumalan valtakuntaan,
hän halusi kertoa löydöstään muille.
Laestadius ei perustanut uutta oppia, vaan
rakensi opetuksensa vankasti Raamatun
sanaan.
Vanhoillislestadiolaisen kristillisyyden opetus perustuu Raamattuun ja evankelisluterilaisen
kirkkomme tunnustuskirjoihin.
Seuraraamattuna on vanhan kirkkoraamatun
käännös (1776). Ihminen tulee autuaaksi
vain uskosta, armosta ja Kristuksen
ansion tähden. Usko on Jumalan lahja.
Jumala on antanut jokaiselle tähän maailmaan
syntyvälle lapselle uskon lahjan.
Kaste on hyvän omantunnon liitto Jumalan
kanssa ja lapsi otetaan siinä seurakunnan
hoitoon. Kasteen armosta langennut ihminen
voi saada uskon lahjan takaisin parannuksen
kautta. "
ja lisää täältä -->
http://www.suviseurat.fi/2006/images/tiedostot/lehdisto/suviseuratietoa_sotkamo_2006.pdf
" Vanhoillislestadiolaisen kristillisyyden
uskoon ja oppiin liittyvät opetukset perustuvat
Raamattuun. Opetukset ovat vanhoja
ja muuttumattomia ja siinä mielessä vanhoillislestadiolaisuus
on vanhoillista.
Edelleenkin Raamattu on uskon ja elämän
korkein ohje.
Vanhoillislestadiolaiset elävät yhteiskunnan
muutoksissa mukana. Muutoksiin,
jotka eivät johda käytännössä ristiriitaan uskon ja hyvän omantunnon kanssa, suhtaudutaan
myönteisesti. Kristillisyydessä
arvostetaan koulutusta, tunnollisuutta ja
ahkeruutta sekä osallistutaan yhteiskunnan
rakentamiseen.
Lestadiolaisen kristillisyys on saanut kirkkohistoriallisen
nimen Lars Levi Laestadiuksesta
(1800- 1861). Vuonna 1844
Laestadius sai uskon lahjan sydämeensä,
kun uskovainen saamelaistyttö Lapin Maria
julisti hänelle synninpäästön. Kun
Laestadius pääsi sisälle Jumalan valtakuntaan,
hän halusi kertoa löydöstään muille.
Laestadius ei perustanut uutta oppia, vaan
rakensi opetuksensa vankasti Raamatun
sanaan.
Vanhoillislestadiolaisen kristillisyyden opetus perustuu Raamattuun ja evankelisluterilaisen
kirkkomme tunnustuskirjoihin.
Seuraraamattuna on vanhan kirkkoraamatun
käännös (1776). Ihminen tulee autuaaksi
vain uskosta, armosta ja Kristuksen
ansion tähden. Usko on Jumalan lahja.
Jumala on antanut jokaiselle tähän maailmaan
syntyvälle lapselle uskon lahjan.
Kaste on hyvän omantunnon liitto Jumalan
kanssa ja lapsi otetaan siinä seurakunnan
hoitoon. Kasteen armosta langennut ihminen
voi saada uskon lahjan takaisin parannuksen
kautta. "
ja lisää täältä -->
http://www.suviseurat.fi/2006/images/tiedostot/lehdisto/suviseuratietoa_sotkamo_2006.pdf
Vastaukset 6
Vanhimmat
Voisko tuota paremmin enää asiaa sanoa! Niin se menee..
Vl-kristillisyydessä
arvostetaan koulutusta, tunnollisuutta ja
ahkeruutta sekä osallistutaan yhteiskunnan
rakentamiseen.
Lestadiolaisen kristillisyys on saanut kirkkohistoriallisen
nimen Lars Levi Laestadiuksesta
(1800- 1861).
Laestadius halusi kertoa löydöstään (lukijaisuudesta?)muille.
Seuraraamattuna on vanhan kirkkoraamatun
käännös (1776).
Jumala on antanut jokaiselle tähän maailmaan
syntyvälle lapselle uskon lahjan.
Kaste on hyvän omantunnon liitto Jumalan
kanssa ja lapsi otetaan siinä seurakunnan
hoitoon. Kasteen armosta langennut ihminen
voi saada uskon lahjan takaisin parannuksen
kautta.
Muokkasin hieman tekstiä, että ihmiset huomaavat tekstin sisältävän jonkinverran totuuttakin.
>Vl-kristillisyydessä
arvostetaan koulutusta, tunnollisuutta ja
ahkeruutta sekä osallistutaan yhteiskunnan
rakentamiseen.
Lestadiolaisen kristillisyys on saanut kirkkohistoriallisen
nimen Lars Levi Laestadiuksesta
(1800- 1861).
Laestadius halusi kertoa löydöstään (lukijaisuudesta?)muille.
Seuraraamattuna on vanhan kirkkoraamatun
käännös (1776). >
Leikkasin tekstistä sen mikä mielestäni vaikutti totuudenmukaiselta.
Missä on muuttumaton oppi näissä tapauksissa.
1. koulu-tv kielletty
2. tv:n omistaja sidotaan syntiin ja julistetaan saatanan lapseksi
3. SMP:läiset sidotaan syntiin
4. skdl:ää ja sdp :tä äänestäneet sidotaan syntiin
5. siionin laulukirjaa kritisoinut sidotaan syntiin
6. Jumalan huoneen hallitus tietää kaiken ja on erehtymätön
7. Hoitomiehet pystyvät näkemään ihmisistä henget
8. Sunnuntaina autoa vierailleen korjannutta kuulustellaan
9. Parta on syntiä
10. Urheilukilpailun katsomossa seisominen on syntiä
11. Kaikki jotka näistä edellämainituista muistuttavat ovat katkeria ja väärässä hengessä ja sielunvihollisen orjia
mikään noista ei ole vanhoollislestadiolaisilta KIELLETTY. Lukistko ensin tuon ekan tekstin? siinä sanotaan että omantunnon mukaan.sinäänsä tv:n katselu ei ole kielletty, vaan jotkut ohjelmat sieltä saattavat turmella. ja parta? miten niin syntiä? jos hankkisit vaan enemmän tietoa ensin?jookos?
Ystävä kallis,juuri nuo asiat olivat niitä, joita puitiin 70-luvun hoitokokouksissa. Eivät ne ole tuulestatemmattuja.
Olettaisin, että suhtautuminen ko. kysymyksiin vaihteli eri paikkakunnilla, mutta omalla kotipaikkakunnallani seurakuntailloissa puhuttiin useaan otteeseen siitä, miten uskovainen vanhempi voi antaa olla kotonaan epäuskoisen lapsen omistaman television. Samoin tiettyyn aikaan kyseistä vuosikymmentä teimme pääsääntöisesti joukkopaon koulu-tv-tunneilta, vaikka ohjelmat kuinkakin olisivat olleet asiallisia. Uskomatonta mutta totta.
Nimim. Nuo ajat kokenut ja edelleenkin vl.