http://throwawayyourtv.com/2006/06/7-steps-to-fix-climate-change.html
Vihreät eivät halua ihmisten tietävän totuutta siitä, miten ilmastonmuutosta voi torjua. Heidän ainoa lääkkeensä on se, että yrittävät pelotella ihmisiä äänestämään vihreitä.
Vihreät eivät halua ihmisten tietävän totuutta siitä, miten ilmastonmuutosta voi torjua. Heidän ainoa lääkkeensä on se, että yrittävät pelotella ihmisiä äänestämään vihreitä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Näyttäisi että hölmöimmät noita kuuntelee, uskonlahko ihan selvästi, ydinjoukko kuitekin aikapieni, siinä kun jakavat n. 3 miljoonaa euroa vuosittain.
Maailmahan täynnä uskonlahkoja, eräs vain niistä, sikäli poikkeus että makjsetaan suoraan verorahoista eliitti elämä.
Kuin taas greenpeace, näyttää Homoista tulevan ydin
Mistä noita naurettavia salaliittoteoria ajatuksia sikiää? VIhreät sitä, vihreät tätä, jankka jankka, junkuti junkuti... Kun vihreiden tavoitteena on nimenomaan kasvihuonekaasupäästöjen hillitseminen, niin minkä h******n takia Vihreä liitto kävisi pimittämään tietoa?
Itse olen ollut jakamassa aiheesta suomenkielisiä lehdyköitä, missä neuvotaan energian säästöön. Katsoppas sivua kaksi.
http://www.greens-efa.org/cms/default/dokbin/106/[email protected]
Se on osa Euroopan vihreiden kevättalvella käynnistämää ilmastokampanjaa.
http://www.greens-efa.org/cms/default/rubrik/7/7060.save_energy.htm
Tietämättömyys on kaiken typeryyden äiti, kuten taas tuli tällä palstalla todettua.
Niin kauan kuin vihreät eivät osaa järkevästi perustella mm. ydinvoimakantaansa se on uskonlahko. Ei se kylläkään ole ainut virheellisesti perusteltu kanta, mikä vihreillä on.
Iso osa vihreiden ajatuksista on ihan järkeviä, sen voin myöntää.
Esimerkiksi ilmasto- ja energiaohjelman liitteessä 1 ja Cronbergin kannanotossa.
http://www.vihrealiitto.fi/ilmastojaenergia2005.pdf
"Uraaninvaraan ei voi rakentaa tulevaisuuden ilmastopolitiikkaa. Nykyisellä käytöllä (67 000 tonnia vuodessa) uraania arvioidaan usein riittävän noin 70 vuodeksi. Jos uraanin käyttö kuusinkertaistettaisiin, uraania riittäisi kahdeksitoista vuodeksi. Ydinvoima ei siten ole vastaus ilmastomuutoksen hillitsemiseksi globaalilla tasolla.
Entisenä rauhantutkijana ja teknologian arvioijan apulaisprofessorina näen ydinaseiden leviämisen estämisen riittävänä syynä vastustaa ydinvoiman käytön lisäämistä. Ydinvoima ja ydinaseet ovat kuin siamilaiset kaksoset. Niillä on samat raaka-aineet, teknologia ja prosessit. Ainoa ero on siinä, että ydinaseita varten uraania joudutaan rikastamaan pidemmälle.
Ilmastomuutoksen pysäyttäminen vaatisi joidenkin arvioiden mukaan noin kahden tuhannen ydinvoimalan välitöntä rakentamista. Tämä on varmaan jo teknisesti mahdotonta, mutta jos näin tehtäisiin, ydinaseiden leviämisen uhka moninkertaistuisi. Mitä enemmän maailmassa on ydinvoimaloita, sitä enemmän on ydinpolttoaineen ja -jätteen kuljetuksia ja sitä suurempi on todennäköisyys, että materiaali on myös terroristien saatavilla. Ei ole viisasta politiikkaa torjua toista uhkaa lisäämällä toisen mahdollisuutta."
http://komposti.vihrealiitto.fi/kannanotot/1068.html
Jo nyt IAEA:lla on vaikeuksia Pohjois-Korean ja Iranin kanssa. Tässä on mitä kirjoitin aikaisemmin toisaalla.
"Jo nyt energiateknologian viennin arvo on laskenut 200 milj. eurolla verrattuna vuoteen 2000 (Energiatilasto 2004 s. 95). Neljän aikaisemman reaktorin käyttöönoton yhteydessä yhdistetyn sähkön ja lämmöntuotannon kehitys pysähtyi kaukolämmön osalta kolmeksi vuodeksi ja teollisuudessa seitsemäksi vuodeksi (Energiatilasto 2004 s 61). 1993 kielteisen päätöksen jälkeen biopolttoaineiden käyttö sähköntuotannossa lähti rakettimaiseen nousuun ja lähes kaksinkertaistui vuodesta 1992 vuoteen 2002 mennessä (Enrgiatilasto 2004 s. 64). Nyt kehitys on ollut pysähdyksissä. Ydinvoiman yhteensopivuus muiden tuotantomuotojen kanssa on huono."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000109&posting=22000000017359515
Jos ydinvoiman käyttö loppuu joka tapauksessa, niin miksi siitä edes tarvii nostaa meteliä?
Vihreä Valhe ei toistamallakaan muutu todeksi.
G: "Uraaninvaraan ei voi rakentaa tulevaisuuden ilmastopolitiikkaa. Nykyisellä käytöllä (67 000 tonnia vuodessa) uraania arvioidaan usein riittävän noin 70 vuodeksi. Jos uraanin käyttö kuusinkertaistettaisiin, uraania riittäisi kahdeksitoista vuodeksi. Ydinvoima ei siten ole vastaus ilmastomuutoksen hillitsemiseksi globaalilla tasolla. http://www.vihrealiitto.fi/ilmastojaenergia2005.pdf "
Uraanista löytyy oikeaakin tietoa (Red Book). Jos uraanin kysyntä kasvaa, niin sen hinta nousee ja kaivosten määrä ja yhteenlaskettu tuotanto moninkertaistuu. Oikeampi arvio uraanin riittävyydestä on luokkaa 500 vuotta.
Jos uraanin hinta nousee riittävän paljon, niin jälleenkäsittely tulee kannattavaksi, jolloin uraania riittää yli kymmeneksituhanneksi vuodeksi.
>
Liite 1: Miksi ydinvoima ei ole kestävä ratkaisu?
9) Enemmän ydinvoimaa tarkoittaa
vähemmän työpaikkoja
Valmistuttuaan ydinvoima painaa sähkön hintaa alas. Siten
ydinvoima vie kannattavuutta muilta energiamuodoilta ja raivaa tieltään myös kotimaisia, paljon työllistävämpiä energialähteitä.
Hajautettu energiantuotanto hajauttaisi työpaikat eri puolille maatamme.>
Vihreillä tuntuu olevan käsitys, että matala tuottavuus lisää työllisyyttä. Todellisuudessa tuottavuutta on parannettava, jotta suomi kykenee kilpailemaan tulevaisuuden työpaikoista.
>10) Ydinvoiman ja joukkotuhoaseiden kytkös
Ydinvoiman siviili- ja sotilaallinen käyttö edellyttää samaa tietotaitoa. Molemmissa käytetään samaa raaka-ainetta, rikastettua
uraania. Toista ydinaseiden raaka-ainetta plutoniumia syntyy ydinvoiman siviilikäytön sivutuotteena. Tehokkain työkalu ydinaseiden leviämisen ehkäisyssä on ydinvoimasta luopuminen.>
Suomi ei ole ydinasevalta, vaikka ydinvoimaloita täällä on ollut jo vuosikymmeniä. Tämä argumentti on siis todella tyhjänpäiväinen.
11) On olemassa parempi vaihtoehto
Ilmastonmuutoksen torjuntaan on olemassa puhtaampi, turvallisempi, työllistävämpi vaihtoehto. Se on kuvattu tässä ohjelmassa.>
Jos työllistävyys on sama kuin matala tuottavuus niin ei kiitos.
5) Ydinvoima ei ole päästötöntä
Ydinvoimaa on ehdotettu ratkaisuksi ilmastonmuutoksen torjumiseen, koska se ei tuota hiilidioksidipäästöjä. Väittämä ei pidä paikkansa, jos tarkastellaan koko tuotannon elinkaarta.
Ydinvoiman päästöt ovat jo nyt kolmasosan luokkaa siitä, mitä sähkön tuotannossa maakaasulla. Kun uraanivarat ehtyvät, myös louhinnassa syntyvät päästöt lisääntyvät.344
Ydinvoima on siis parempi vaihtoehto kuin maakaasu, jota pidettiin viidennen ydinvoimalan varteenotettavimpana vaihtoehtona. Tässä se nyt tuli vihreidenkin taholta todistettua.
6) Uraani kallistuu
OECD:n laajassa raportissa arvioidaan, että nykyiseen verrattuna kaksinkertaisella hinnalla voidaan tuottaa uraania 30 vuodeksi nykykulutuksella.345 Ydinvoiman tuotanto olisi kuitenkin moninkertaistettava nykyisestä, jotta sillä voisi olla edes kohtuullinen rooli ilmastonmuutoksen torjumisessa.
Mitäpä tuota ydinvoimaa sitten on edes tarpeen vastustaa. Ei teollisuuspamput niin tyhmiä ole, etteivätkö ymmärtäisi vaihtaa toiseen energiamuotoon, jos ydinvoima käy kalliiksi.
7) Halpa energia ei kannusta energiansäästöön
Tulevassa yhteiskunnassa energiaa on käytettävä huomattavasti
nykyistä säästeliäämmin. Vaikka ydinvoimala on kallis rakentaa, on ydinsähkö edullista käyttää. Siksi ydinvoima ei kannusta energiatehokkuuden parantamiseen, joka on välttämätöntä
ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi.
Eikö se ydinpolttoaineen kallistuminen ollutkaan mikään ongelma. Tässähän on aivan tolkuton ristiriita äskeiseen argumenttiin.
>8) Ydinvoima heikentää uusiutuvien energialähteiden
kilpailukykyä
Uusiutuvan energian markkinat kasvavat huimaa vauhtia, ja päästökaupan alkaminen voimistaa kehitystä. Nyt tehtävät investoinnit vaikuttavat siihen, millainen jalansija suomalaisilla
yrityksillä on maailmanmarkkinoilla kymmenen vuoden kuluttua. Ydinvoiman lisärakentaminen syö kotimarkkinoita kestäviltä energiaratkaisuilta ja vaikeuttaa alan suomalaisyritysten
vientiä.>
Ydinvoima parantaa Suomen kilpailukykyä muilla aloilla ja helpottaa huomattavasti vientiä. Ei uusiutuvista energialähteistä kannata tehdä suomen ainutta vientituotetta. Se oli valtava karhunpalvelus koko kansakunnalle.
Alla on lueteltu 11 tärkeintä syytä siihen, miksi Suomen ilmasto-strategian ei tule nojata ydinvoiman lisärakentamiseen.
1) Teollisuusmailla on vastuu puhtaan
ja turvallisen teknologian kehittämisestä
Köyhien maiden energiaratkaisut riippuvat pitkälti rikkaissa
maissa tehdyistä valinnoista. Vauraana teollisuusmaana Suomella on velvollisuus satsata sellaiseen energiateknologiaan, jota voidaan turvallisesti soveltaa kaikkialla riippumatta valtioiden
poliittisesta vakaudesta, luonnonoloista tai taloudellisista resursseista. Ydinvoima ei ole globaali vastaus ilmastonmuutoksen
torjunnassa.
Tässä yksi syy siihen, miksi ydinvoimaloita kannattaa tehdä nimenomaan suomeen. Jos energiaintensiivinen teollisuus siirtyy kehitysmaihin se vaatii luultavasti valtavia satsauksia fossiilisten polttoaineiden käyttöön. Eikö siis ole parempi, että energiaintensiivinen teollisuus on siellä, missä se voidaan toteuttaa pienemmillä päästöillä.
>2) Ydinvoimaan liittyy aina onnettomuuden riski
Kaikista sähköntuotantolaitoksista vain ydinvoimala voi aiheuttaa suurkatastrofin. Vaikka ydinvoimalan turvajärjestelmiä
kehitettäisiin yhä paremmiksi, jää silti mahdollisuus, että inhimillinen tekijä aiheuttaa vakavan ydinonnettomuuden tavalla, jota ei osattu odottaa.>
Suurkatastrofin riski on kuitenkin häviävän pieni, joten Vihreät tekevät tässä asiassa kärpäsestä härkäsen.
>3) Ydinpolttoaineen tuotanto on haitallista
Tarvitaan tonni uraanimalmia, jotta saataisiin aikaan puoli
kiloa ydinvoimalan polttoainetta. Suurin osa malmista jää jätteeksi, joka radioaktiivisena saastuttaa maaperää ja vesistöjä. Usein tämä tapahtuu alkuperäisväestöjen asuttamilla alueilla. Uraanin rikastamoilta pääsee vesistöihin myrkyllisiä ja radioaktiivisia
aineita. Eettinen kuluttaja ei valitse ydinvoimalla tuotettua sähköä.342>
Jonkin verran voi tulla saasteita, mutta otettakoon huomioon kuitenkin kokonaisuus. Mitään täysin haitatonta tapaa tuottaa energiaa ei olekaan.
>4) Jätteet jäävät 10 000 seuraavalle sukupolvelle
Vaikka ydinvoimala toimisi moitteettomasti, se tuottaa vaarallista jätettä, jonka säilytystä ei ole ratkaistu kestävällä tavalla. Käytetyn ydinpolttoaineen radioaktiivisuus on laskenut
alkuperäisen uraanimalmin tasolle vasta 200 000 vuoden kuluttua.343 Se, että ydinjätteitä on jo tuotettu, ei ole oikeutus ydinvoiman lisärakentamiselle.>
Ei se jäte niin hirveän vaarallista ole.
Olisi hyvä, jos vihreiden typeriin väitteisiin löytyisi valmiit vasta-argumentit, ettei aina tarvitsisi kaivaa jostain arkistojen uumenista punaistako kirjaa. Voisitko siis laittaa jonkin linkin?
"Jos uraanin kysyntä kasvaa, niin sen hinta nousee ja kaivosten määrä ja yhteenlaskettu tuotanto moninkertaistuu. Oikeampi arvio uraanin riittävyydestä on luokkaa 500 vuotta.
Jos uraanin hinta nousee riittävän paljon, niin jälleenkäsittely tulee kannattavaksi, jolloin uraania riittää yli kymmeneksituhanneksi vuodeksi."
Kuka haluaisi tuottaa ja ostaa ydinsähköä kalliimpaan hintaan? Jälleenkäsittely ja vähempiarvoisten malmivarojen rikastus lisäisi ydinergiaan tarvittavia energiapanostuksia ja samalla kustannuksia. Kiinnostaisi tietää, mitä rahallisia panostuksia noiden kehittelyasteella olevien keinojen kaupallistaminen vaatisi. Tässä hiukan tilastotietoa käytetyistä R&D rahoista.
http://www.iea.org/Textbase/stats/rd.asp
Pelkästään OECD-maissa ja pelkästään vuoden 1974 jälkeen (eikä ranskaa ennen vuotta 1985) päästään lukuihin (miljardia euroa 2005 valuuttaa):
Total fossil fuels 51,6
Wind 4,9
Total Nuclear Fission 188,7
Nuclear Fusion 45,0
Kun tähän lisätään: a)Ranska vuosilta 1974-1985 b) ydinenergiatutkimus OECD-alueen ulkopuolella (lähinnä sosialistimaissa) c) ydinenergiatutkimus vuosilta 1950-1973 ollaan tasolla (ainakin) luokkaa 300-400 miljardia euroa.
Jos tuon summan summan vielä suhtetuttaa bruttokansantuotteeseen (tuen jakovuosi vs. nyky-BKT) ollaan tasolla (ainakin) 500-600 miljardia euroa.
Katso linkkiä:
http://www.nea.fr/html/general/press/2006/redbook/welcome.html
Onko Cronberg tekeytynyt nyt energia-alankin asiantuntijaksi?
Yhdyskunta- ja asuntotutkijana Tarja Cronberg kiinnostui teknologian vaikutuksista ihmisen arkielämään ja teki väitöskirjansa teknologian sosiologiasta.
Cronberg tutki auton, puhelimen ja pesukoneen vaikutusta ajankäyttöön, ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja siihen missä toiminnot tapahtuivat.
Teoreettisena viitekehyksenä olivat ihmisten tarpeet, arkielämän filosofia ja erilaiset elämänmuodot ja -vaiheet.
Cronberg väitteli aiheesta tekniikantohtoriksi v.1973 Lundin yliopistossa Ruotsissa.
Tutkimalla auton, puhelimen ja pesukoneen vaikutusta ajankäyttöön, niin ollaanko sitten myös asiantuntija energia-alan vaikeissa kysymyksissä?
Eipä taideta olla.
Se toinen tohtoruus on kauppapuolen tieteissä vuodelta 1988 Kööpenhaminasta.