äiti muuttaa takiani kotoa pois...

Siis onko äitisi sanonut suoraan, että muuttaa kotoa pois sinun takiasi? Vai muuttaako hän huonon parisuhteen takia? Vai siksi, että haluaa parantua alkoholimistaan ja siihen hän ei kykene jos asuu sinun ja isäsi kanssa? Jos isäsi ei puutu sinun ja äitisi riitoihin, on se aika välinpitämätöntä sinua ja äitiäsi kohtaan.

Syy muuttoon voi olla mikä vaan. Jos äitisi syyllistää siitä sinua, se kuulostaa melko vastuuttomalta. Mutta olisiko ratkaisu sitten se, että sinä muutat kotoa pois? Periaatteessahan kyse olisi samasta asiasta.
Napanuora on poikki. On aika itsenäistyä. Sinun äidistäsi, äidin sinusta. Ei ratkaisu varmasti helppo ole äidillesikään, ehkä hän on kypsytellyt päätöstä ja ajatusta jo kauan. Uskon, että sinun ja äitisi välit paranevat erilleen muuton myötä. Mutta alku on varmasti vaikeaa. Oma tyttäreni muutti kotoa pois 16-vuotiaana. Riitelimme niin valtavasti ja se kulutti minun voimiani. Meidän välit parani sen jälkeen huomattavasti. Ja monella muullakin äidillä ja tyttärellä on samalla tavalla käynyt, äiti-tytär -suhde on kuulemma kimurantimpi kuin äiti-poika -suhde. Mutta tsemppiä ja voimia sinulle! Muista käydä koulusi kunnolla!

...ehkä äitisi on huomannut että sinä pärjäät jo ihan itse.
Minä jäin yksin asumaan juuri kun täytin 15-vuotta,( Äiti lähti toiselle puolelle suomea opiskelemaan) kai se oikeasti luuli että pärjään. Pärjäsinhän minä... nyt minulla on kolme lasta ja työpaikka joka (toivottavasti)pysyy.
ISON virheen tein siinä että " pärjäsin " kaikessa muussa kun koulussa...
Mut se mitä halusin sulle sanoo, kaikki on ihmisiä ja kaikki tekee virheitä (myös åidit)ja kantaa seurauksetkin ihan itse, eikä se että äitisi haluaa muuttaa tarkoita sitä että hän lopettaisi olemasta sinulle äiti, sitähän hän on vaikka missä asuisi, eikä se asia muutu. Kyl sä pärjäät mut unohda ne huumeet ne ei kuitenkaan ratkase mitään. Ilmottele miten jaksat.

Siis äitisi ei varmasti muuta sinun takiasi pois! Jos välinne aiheuttaisivat sen, ettette mitenkään tule toimeen keskenänne, mutta äitisi olisi onnellinen isäsi kanssa, hän vaatisi sinua muuttamaan pois eikä olisi itse muuttamassa.

Toinen silmiin pistävä seikka on se, että äidilläsi on ilmeisesti ainakin taipumuksia riippuvuusongelmaan (alkoholi). Juuri siksi tuntuu siltä, että vanhempasi hyvinkin projisoivat omat ongelmansa sinun pilven poltteluun.

Vanhemmat uskovat usein, että on heidän kasvatuksensa ansiota (syytä), mitä lapsesta tulee. Kun lapsi saa ansiota, vanhemmat kiillottava kilpeään, mutta kun lapsi tekee päinvastaista, syytetään lasta ja mielellään kaadetaan kaikki muukin pieleen mennyt samaan saaviin.

Suoraan sanoen, minusta tuntuu, että vanhempasi käyttävät sinua härskisti sylkykuppinaan, joka on syypää kaikkeen ikävään ja siksi samalla kannattaa toteuttaa omat toiveet ja syyttää, että jos lapsemme olisi ollut toisenlainen, niin kyllä tämäkin avioliitto olisi säästynyt...

Irrottaudu vanhemmistasi. Älä yritä pelastaa heidän suhdettaan äläkä ota ylimääräistä syyllisyyttä niskoillesi siitä, mistä vanhempasi itseasiassa ovat vastuullisia.

Kaikkea hyvää ja toivottavasti olen enemmän väärässä kuin oikeassa.

Et ole syyllinen äitisi muuttamiseen.Kerroit itsekkin, että riitanne johtuvat osittain äitisi
juomisesta.Jos olet polttanut kannabista (ethän tee enään niin)on teillä molemmilla ollut ongelmia päihteiden kanssa.Joten et ole syy muuttamiseen.Ehkä äitisi tarvitsee tilaa itselleen.Ehkä avioliitto isäsi kanssa on siinä tilassa,että on parempi lähteä.Joskus myös naisilla tulee tilanne,että on elänyt aina muiden elämää ja unohtanut omat toiveensa ja tarpeensa ja haluaa alkaa toteuttamaan itseään.Reilua sinua kohtaan olisi selvittää teidän välit ja että syy ei ole sinussa.Ratkaisu on raskas,myös äidillesi,mutta ajan kanssa se voi poikia paljon hyvääkin.

Mitä sinä puuhailet tyttökulta?
Kirjoittele muutama rivi,että tiedän
sinun olevan kunnossa.
Kaikkea hyvää sinulle lumesta
ja kylmästä huolimatta!!!:-))))))

Kiitos ihan hirveästi kaikille tuesta. Olenkin ehdottanut äidilleni, että se olisin minä joka muuttaisin, mutta tästä ehdotuksesta seurasi kolmas maailmansota. En ole kuulema tarpeeksi kypsä muuttamaan vasta kuin 18 vuotiaana.
Mielestäni kypsyyden raja ei kulje iän mukana tuomissa numeroissa. Asustelin koko kesän ja alku syksyn itestäni kotona, kun porukat vietti aikaa mökillä ja tulin paremmin toimeen niin; viikonloppuisin ei tullut edes halu lähteä juhlimaan, vaan oleskeltiin kaveriporukan kanssa (joka on todella suuri) meillä, oltiin vain ja juteltiin. No sitten porukat tuli takasi, tai kyllähän ne aina välillä kävi kesälläki, ja kaikki käänty, juhliminen alko taas.
Mulla on kyllä paljon hyviä ystäviä(niin tyttöjä kuin poikia) jotka on ihania, luotettavia ja jaksaa aina olla mun tukena ja huolehtia, mutta suurimman osan kanssa en saa olla missään tekemisissä...
Nyt mutsi sai taas muuten loistavan idean, se päätti et haluu kasvattaakki mut aikuiseks ja niille tuli isän kans siitä jotain riitaa ja sain selville et niillä on ollu riitaa jo pitkän aikaa, ne on vaan peitelly sitä(mikä on tosi harvinaista). Eikös se mee niin et saan lain mukaan päättää itse kumman luokse jään asumaan??