Millainen on leijonamies...

ainakin HÄN kenet tunnen, kertoo surunsa ja murheensa tosi avoimesti.

Voi sillai nätisti ja hellästi pyytää kertomaan huolistaan! Sanoa että olen tässä ja kuuntelen jos haluat puhua. Niin minä olen ainakin tehnyt.

Oon leijonamies, enkä oo erityisen sulkeutunut. Leijonaa ei -puhun itsestäni- kannata painostaa mihinkään, ylpeyttä ja kunnianhimoa löytyy.

Tunnen yhen naimisissa olevan leijonamiehen joka pakenee kaikkia ongelmia. Niin kotona kuin muualla. Kotoa pitää olla pois mahdollisimman paljon kun vaimon kanssa ei suju. Ja muille ihmisille ei tarvii mitään omaa käytöstään selitellä, riittää kun pakenee ja nopeesti. Voi sit parin päivän päästä muistaa laittaa mailia asiasta pienen selityksen maun kera. Eli selitys jos tulee, se kestää kyllä....

Osaa olla hellä niin kauan kuin olet hänelle mieliksi ja vastoinkäydessä pakenee paikalta ovet paukkuen ja tulee kotiin, jos ei ole löytänyt itselleen seuraa petikaveriksi...valitettavasti.
Ja juuri tuota kunnianhimoa ja ylpeyttä löytyy, kukaan muu ei ole häntä parempi, leijonamies osaa kyllä katsoa hännästään alaspäin kaikkia muita samalla ruoskien.
Omia avioliittovuosi kokemuksia 10.v leijonamiehen kanssa, joka kariutui eroon

mutta tosi hienotunteisesti on asioista puhuttava. ja annettava kunniallinen perääntymistie jos on mokaillut tms. ja ite leijonana en todellakaan tykkää jos vanhoista virheistä ym. muistuttaa. ainoostaan jos ite ottaa asian puheeks- sit voi puhua menneistä.
ja voithan sä iteki kysyä siltä suoraan että millaista tukea sä haluaisit jos olis vaikka tällänen tilanne jne...

joo se kunnian himo ja ylpeys on kyllä pienoinen este ei leijonat ole sulkeutuneita mutta ylpeys ei anna yleensä periksi puhua ongelmistaan tai muusta itse en yleensä kenellekkään paljon niistä puhu, mietiskelen hiljalleen itsekseni asioita...

Ainakin oma leijonamies on sellainen että ei ole puhunut omista asioistaan koskaan. Pitää kaiken sisällään ja murjottaa. Pienessä hiprakassa on hyvä pidettyä seuraa, mutta se on vain teatteria. Todellisuudessa on aivan mahdottoman itsekäs ja töykeä jopa ystäviään kohtaan, kun sattuu sille tuulelle. Ei osaa olla edes vieraskorea vaan purkaa pahan tuulensa ulkopuolisille mökötyksenä. Kohta 30 vuotta olen hävennyt hänen puolestaan. Itsekkyydellä tarkoitan sitä, että hän todella ajattelee aina ensin itseään, oli mistä tahansa asiasta kysymys. Häneltä ei saa koskaan myötätuntoa. Luulee myös olevansa kuningas, joka päättää muidenkin asioista.
Tunnen myös muita leijona -ihmisiä ja olen ikävä kyllä tunnistanut myös heissä samoja ikäviä ominaisuuksia. Sanoisin, että itsekkyys on leijonan suurin pahe.