Lutherin oppien mukaan ihminen pelastuu yksin Jumalan armosta uskomalla Jeesuksen sovitustyö. Lestadiolaiset, jotka ovat luterilaisia julistavat kuitenkin olevansa ainoita oikeita uskovaisia ja muut ovat ovat epäuskossa. Omakohtaisen uskon Jeesuksen sovitustyöhön pitäisi riittää. Siis usko riittää. Uskova ihminen on uskovainen. Vain uskova pelastuu. Siihen ei tarvita lestadiolaista liikettä eikä edes kirkkoa.
Miksi lestadiolaiset kuuluvat järjestöön (ev.lut. kirkko), jonka jäsenistä suurimman osan he eivät usko pelastuvan ja joita he eivät edes pidä uskovaisina. Millä perusteella ainoastaan vanhoillislestadiolaiset pelastuvat? Millä perusteella oikea Lutherin usko on ainoastaan SRK:laisessa liikkeessä? Ymmärtääkseni Laestadius ei ollut mikään Kristuksen seuraaja maan päällä. Lestadiolaisten käsitykset ovat vastaan Lutherin oppeja ja luterilaisen kirkon oppeja.
Jos tarkkoja ollaan, lestadiolaiset opettavat vastoin Jeesuksen opetuksia: "Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi" tai "Kun rukoilette, älkää rukoilko synagogissa tai kadunkulmissa, kuten tekopyhät vaan rukoilkaa salassa". Tavallisia lestadiolaisia pidän arvostettavina, rehellisinä ja ahkerina ihmisinä, mutta liikeen oppi on vähintään kyseenalainen.
Toivoisin asiallista keskustelua aiheesta.
Miksi lestadiolaiset kuuluvat järjestöön (ev.lut. kirkko), jonka jäsenistä suurimman osan he eivät usko pelastuvan ja joita he eivät edes pidä uskovaisina. Millä perusteella ainoastaan vanhoillislestadiolaiset pelastuvat? Millä perusteella oikea Lutherin usko on ainoastaan SRK:laisessa liikkeessä? Ymmärtääkseni Laestadius ei ollut mikään Kristuksen seuraaja maan päällä. Lestadiolaisten käsitykset ovat vastaan Lutherin oppeja ja luterilaisen kirkon oppeja.
Jos tarkkoja ollaan, lestadiolaiset opettavat vastoin Jeesuksen opetuksia: "Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi" tai "Kun rukoilette, älkää rukoilko synagogissa tai kadunkulmissa, kuten tekopyhät vaan rukoilkaa salassa". Tavallisia lestadiolaisia pidän arvostettavina, rehellisinä ja ahkerina ihmisinä, mutta liikeen oppi on vähintään kyseenalainen.
Toivoisin asiallista keskustelua aiheesta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Olet aivan oikeassa, kun sanot ihmisen pelastuvan yksin armosta, yksin uskosta Kristuksen sovintotyöhön. Myös nimenomaan omakohtainen usko on olennaista.
Ja siinäkin sanot oikein, ettei pelastumiseen tarvita ulkonaista liikettä, ei srk:ta tai kansankirkkoa. Eihän se uskominen toki niistä riippuvainen ole.
Esität useamman kysymyksen. Miksi kuulumme kirkkoon?
Tunnustamme Luterilaisen uskon ja olemme sitä mieltä, että Kansankirkko tekee arvokasta työtä.
Millä perusteella vain vanhoillislestadiolainen pelastuu?
Uskomme perustuu Raamatun sanaan. Yksi usko, yksi seurakunta, yksi evankeliumi joka on portti pelastukseen. Vastaanottamalla evankeliumin armosanoman toiselta elävän uskon omistajalta on mahdollisuus käydä Jumalan Valtakuntaan sisälle ja kulkea opetuslasten ja itse Kristuksen viitoittamaa tietä.
Uskomme siis, ettei ihminen pelastu rukoilemalla, mietiskelyllä, yksinäisellä puheella Jumalalle vaan yksin armosta, evankeliumin saarnan kautta. Tätä samaa
saarnaa en itse ole kuullut muualta kuin vanhoillislestadiolaisten suusta.
Evankeliumi on annettu uskovaiselle matkasauvaksi, johon tukeutua kun joutuu heikoille uskomisen asioiden kanssa. Siksi se
on tärkeä myös jo epäuskon anteeksi saaneelle ja tähän yhteen seurakuntaan astuneelle matkamiehelle.
Viittaat vielä tällä palstalla usein esiintyvään Raamatun kohtaan "älkää tuomitko"...
Synnin palkka on kuolema sanoo Raamattu. Emme tosin voi tuomita, mutta voimme kuitenkin elää Raamatun mukaan, pyrkien välttämään syntiä ja myös saarnaamaan parannuksen evankeliumia.
Raamattuhan kehottaa kertomaan Kristuksesta ja saarnaamaan parannuksen sanaa. Tässä emme käsittääkseni tee väärin tai "tuomitse" ketään, vaan toimimme Raamatun ohjeen mukaan.
Hienoa kuulla että arvostat lestadiolaisia ihmisinä huolimatta meidän uskostamme ja opistamme.
Myös minä toivon aiheesta asiallista keskustelua!
..ei kukaan tule.. ..kuin minun kauttani".(ellen väärin muista) Ei siis evakeliumin saarnan kautta, kuten kirjoitit. Syntejä voi toisille antaa anteeksi, kuten tehdäänkin.
Raamattu sano kuitenkin, että jokainen voi tulla uskoon, Jeesuksen luo. Ei Raamattu opeta, että pitäisi olla välimies ihmisen ja Jeesuksen välillä.
Avaimet Taivaaseen annettiin Pietarille. Siitä asti Taivaan portti on ollut auki. Ei sitä tarvitse enää avata. Kiitos Herralle!
Raamatunkohdat synnin sitomisesta, päästämisestä ja pidättämisestä tarkoittavat uskovaisille sitomista, pidättämistä tai päästämistä. Synti pitää joskus sitoa, että uskovainen pääsisi siitä vapaaksi!
Valitettavasti vanhoillislestadiolaiset ovat käsittäneet nämä asiat väärin. Jokaisella on oikeus armosta tulla Jeesuksen luo, ja Jumala kyllä armahtaa ja antaa synnit anteeksi. Sitä pitää vaan Jumalalta rehellisesti pyytää.
Yksi seurakunta on toki olemassa. Yksi universaali, maailmanlaajuinen uskovaisten seurakunta. Tähän seurakuntaan synnytään silmäräpäyksessä, kun saadaan armo Jumalalta. VL:t ymmärtävät tämän syntymisen kyllä, mutta luulevat, että tuo seurakunta on heidän oma herätysliikkeensä. Ja luulevat, että heitä tarvitaan tuohon uudestisyntymähetkeen kätilöksi. Tässä he ottavat vallan pois Jumalalta.
Jumalalla on kaikki valta Taivaassa ja maanpäällä.
Pyytäisin paria selvennystä.
Kirjoitat:
"Tunnustamme Luterilaisen uskon ja olemme sitä mieltä, että Kansankirkko tekee arvokasta työtä."
- Ja kuitenkin vain liikkeenne sisällä on oikea usko ja jos ei usko laillanne, ei pelastu? Mitä hienoa työtä kansankirkko mielestänne tekee, jos yli 95% sen jäsenistä on väärällä tiellä, puhumattakaan ns. vapaista suunnista.
Pelastuminen "yksin armosta, evankeliumin saarnan kautta. Tätä samaa
saarnaa en itse ole kuullut muualta kuin vanhoillislestadiolaisten suusta."
- Koko luterilainen kirkkohan perustuu samalle ajatukselle. Miksi vain VL:t olisivat oikeassa? Miksi muut luterilaisen kirkon jäsenet ovat väärässä? Missä on menty vikaan?
Apostolien teot: muutamia jakeita siitä,
kun Saul saa parannuksen armon ja saa uskoa syntinsä anteeksi.
Matkalla, Saulin ollessa jo lähellä Damaskosta, taivaasta leimahti yhtäkkiä valo hänen ympärilleen. 4 Hän kaatui maahan ja kuuli äänen sanovan: "Saul, Saul, miksi vainoat minua?"
10 Damaskoksessa oli Ananias-niminen opetuslapsi. Herra puhutteli häntä näyssä: "Ananias!" "Tässä olen, Herra", hän vastasi.
17 Ananias lähti. Hän meni sisälle taloon, pani kätensä Saulin päälle ja sanoi: "Saul, veljeni! Herra on lähettänyt minut -- Jeesus, joka ilmestyi sinulle, kun olit matkalla tänne. Hän lähetti minut, jotta saisit näkösi takaisin ja täyttyisit Pyhästä Hengestä." 18 Samassa oli kuin suomut olisivat pudonneet Saulin silmistä, ja hän näki jälleen. Hän nousi jalkeille, ja hänet kastettiin.
Saiko Saul uskonsa Jeesukselta suoraan tien varrella? Tai saiko Saul uskonsa rukoilemalla, yksin huoneessaan sokeana omalle sielun-tilalleen?
Vai saiko Saul uskonsa "välimiehen" Ananiaksen kautta Herrassa Jeesuksessa, Pyhän Hengen välityksellä. Joka Ananiaksella, opetuslapsella oli sydämmellään.
Avaimet Taivaan porttiin annettiin kyllä Pietarille ja muille opetuslapsille jotka sitten jatkoivat Jeesuksen aloittamaa työtä. Avaimet ovat siis edelleen Jumalan Valtakunnassa käytössä, mutta tämänajan uskovaisilla.
Raamattu puhuu kahdenlaisesta uskosta: uskosta jonka kautta pelastutaan ja ja pelastetun uskosta.
Miten syntyy usko jonka kautta ihminen pelastuu? Ensiksikin se on Jumalan teko (Joh. 6:29). Hän synnytti sen sanansa kautta (Room 10:17).
Entä millaista on se usko, jonka kautta meidät pelastetaan ja jonka Pyhä Henki vaikuttaa meissä Jumalan sanalla asumatta vielä meissä? Jeesus on ilmoittanut sen meille mm. vuorisaarnassaan: Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan. Samoin kirjoittaa Vanhaan testamenttiin perustuen Paavali: " Onhan kirjoitettu: "Jokainen joka huutaa avuksi Herran nimeä se pelastuu"
Pelastava usko ilmenee Jumalan vanhurskauden haluamisena, kaipaamisena ja ikävöimisenä sekä Kristuksen puoleen kääntymisenä. Sellaiset Jumala on luvannut ravita. Taivas onnittelee heitä autuaiksi, sillä he saavat sen mitä kaipaavat. Usko, jonka kautta ihminen pelastuu, ei ole pelastusvarmuutta. Usko, jonka kautta Jumala vanhurskauttaa jumalattoman, on pelastuksen nälkää ja janoa. Pelastava usko on syntiensä ahdistaman ihmisen kääntymistä evankeliumin sanan voimasta Kristuksen puoleen, joka on luvannut: "sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois" Joh. 6:37
Entä pelastetun usko, millaista se on? Pelastetun usko, jonka Pyhä Henki tuo mukanaan tullessaan asumaan vanhurskautetun ja pelastetun sisimpaan, on sen sijaan "vanhurskautta ja rauhaa ja iloa Pyhässä Hengessä" (Room 14:17; Fil 4:7; Joh 14:27) Antamalla Pyhän Hengen Jumala sinetöi pelastetun omakseen (Ef 4:30). Pyhä Henki on pelastetussa sinetti, josta Herra tuntee omansa (Ef 1:13). Pelastetulle itselleen Pyhä Henki on käsiraha, ennakko, pantti, koko taivaan perimisestä, koska olemme syntyneet Jumalan lapsiksi ja Kristuksen kanssaperillisiksi (Ef 1:14).
Omin voimin emme voimin emme voi uskoa syntejämme anteeksi tullaksemme vanhurskaiksi ja saadaksemme Pyhän Hengen, vaan Jumala vanhurskauttaa ja antaa meille Pyhän Hengen, kun käännymme Kristuksen puoleen, jotta voimme uskoa syntimme anteeksi. Usko ei ole ihmistuote eikä suoritus. Se ei tule ihmisestä, vaan Jumalasta. Ihminen ei tule uskoon, vaan usko tulee ihmiseen. Kristus on uskon "perustaja ja täydelliseksi tekijä" (Hepr 12:2)
Jumalan lapsen usko nojaa kasteeseen. Apostolit kastoivat synnintuntoon tulleita. Monet olivat ahdistusten alla. Ensimmäisenä helluntaina ihmiset saivat piston sydämeensä. Pietari neuvoi heitä ottamaan kasteen, että saisivat rauhan. Ennen kastetta heidän uskonsa ilmeni haluna saada rauha Jeesuksessa. Kaste antaa lujan pohjan, johon uskon ankkuri voidaan laskea koko elämän ajan. Se on olennaista.
Kasteesta tulee alkaa elämän mittainen uskon kilvoitus. Tämän unohtamisesta Paavali varoittaa mm. 1. Kor. 10 luvussa: kaikki saivat kasteen Moosekseen, mutta se ei estänyt niitä hukkumasta, jotka eivät korpivaelluksen aikana olleet kuuliaisia Jumalalle. (Hepr 6:4-8; 10:26-31)"
Eli tämän mukaan Paavalilla olisi ollut sitä pelastavaa uskoa jo kohdattuaan Jeesuksen siellä tiellä. Näkönsä hän sai Ananiaan laittaessa kädet hänen päälleen.
Tällä palstalla on puhuttu paljon välimiehistä. Vanhoillislestadiolaiset allekirjoittavat täysin Raamatun sanan: "Vain yksi on välimies ihmisen ja Jumalan välillä ja se välimies on yksin Jeesus Kristus".
Asia on niin, että Jumala on läsnä ainoastaan seurakuntansa kautta Pyhän Hengen ominaisuudessa. Emme me voi taivaalle vilkutella ja anoa anteeksiantoa tähdiltä tai pilviltä, kuten Lutherkin asian sanoo. Jumalahan vuodatti Jeesuksen kautta Pyhän Henkensä opetuslapsiinsa helluntaina ja sanoi nuo kuuluisat sanansa.
Emme me usko, että anteeksiannon valta on ihmisellä vaan yksin Jumalalla. Mutta ainoa vaihtoehto on saada kuulla tuo anteeksiannon evankeliumi Pyhän Hengen kautta, jota uskovainen ihminen kantaa sydämessään. Näin Raamattu yksiselitteisesti opettaa.
Kysytään, "mistä voitte tietää, että se Pyhä Henki on ainoastaan VL:llä?"
Se onkin yksi ihmeellisiä asioita. Sen saman hengen tunnistaa toisesta lähes välittömästi, eikä se perustu mihinkään sanoihin tai merkkeihin, sen vain aistii ja se on siinä niin ihmeellistä.
Missä kohtaa Raamattua noin opetetaan?
Täi hukassa kirjoitti näin:
"Asia on niin, että Jumala on läsnä ainoastaan seurakuntansa kautta Pyhän Hengen ominaisuudessa. Emme me voi taivaalle vilkutella ja anoa anteeksiantoa tähdiltä tai pilviltä, kuten Lutherkin asian sanoo. Jumalahan vuodatti Jeesuksen kautta Pyhän Henkensä opetuslapsiinsa helluntaina ja sanoi nuo kuuluisat sanansa.
Emme me usko, että anteeksiannon valta on ihmisellä vaan yksin Jumalalla. Mutta ainoa vaihtoehto on saada kuulla tuo anteeksiannon evankeliumi Pyhän Hengen kautta, jota uskovainen ihminen kantaa sydämessään. Näin Raamattu yksiselitteisesti opettaa."
apostolit eivät kastaneet synnintuntoon tulleita ennen kuin he olivat saaneet parannuksen armon. Kun he uskoivat, heidät kastettiin ja samoin perhekunta pienet lapset myös. Ei kasteessa tule kenellekään Pyhåä Henki vaan ne joilla on Pyhä Henki, ovat kelvollisia kasteelle, niin vastasyntyneet kuin pakanat, jotka ovat saaneet parannuksen armon. Ketään ei tarvitse kastaa uudelleen, sillä uudestikastaminen ei ole raamatullista.
yksi Raamatuun mallin mukainen kaste riittää. Kasteesta (siis lapsi- vai uskovien kaste) en kuitenkaan halua kovin paljon kirjoittaa, en siitä tarpeeksi ole saanut sanaa Herralta.
Uskontunnustuksessa tunnustetaan Jumalan kolmiyhteisyys. Uusi Testamentti on taas vuorostaan täynnä mainintoja siitä, kuinka Jumalan henki vaikuttaa ihmisessä Pyhän Hengen kautta. Ehkä parhaiten asia on sanottu Roomalaiskirjeen 8.luvussa:
9. Mutta te ette ole lihan vallassa, vaan Hengen, jos kerran Jumalan Henki teissä asuu. Mutta jolla ei ole Kristuksen Henkeä, se ei ole hänen omansa.
10. Mutta jos Kristus on teissä, niin ruumis tosin on kuollut synnin tähden, mutta henki on elämä vanhurskauden tähden.
11. Jos nyt hänen Henkensä, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti kuolleista Kristuksen Jeesuksen, on eläväksitekevä myös teidän kuolevaiset ruumiinne Henkensä kautta, joka teissä asuu.
Siinä sanotaan minusta päivän selvästi, kuinka Kristuksen / Jumalan henki asuu kaikissa uskovaisissa. Ja nimenomaan tämän asian kautta ymmärrämme evankeliumin julistamisen syntien anteeksiantamiseksi olevan Pyhän Hengen kautta olevan mahdollista maan päällä vielä nytkin: Joh. 20.
21. Niin Jeesus sanoi heille jälleen: "Rauha teille! Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät."
22. Ja tämän sanottuaan hän puhalsi heidän päällensä ja sanoi heille: "Ottakaa Pyhä Henki.
23. Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut; joiden synnit te pidätätte, niille ne ovat pidätetyt."
Pyhä Hneki asuu meissä, kenessä meissä? Vain teissäkö VL:t? Yhdessä pienessä herätysliikkeessä pohjolan perukoilla? Uskotko tuohon itsekään?
Ai niin Venäjällä, Kanadassa ja Togossakin on pari uskovaista! ;)
Pyhä Henki asuu uskovaisissa. Jos koet omistavasi sydämessäsi Pyhän Hengen, hyvä niin. Olisin onnellisempi jos voisin kokea Raamatun mukaista Hengen yhteyttä kanssasi, mutta tällä hetkellä en valitettavasti koe niin vaan minusta kuulumme eri laumaan.
Minulle on ihan sama, mihin kukakin uskoo. Jos ihminen ei itse ymmärrä, että maatuu kuoltuaan, jolloin aivot eivät enää toimi, niin se on vähän voi voi. Ainahan sitä voi itselleen uskotella, että pelastuu, mutta kun tietää, ettei se ole totta, niin voi elää. Voi elää, kuten haluaa eikä tarvitse koko ajan miettiä, tekeekö väärin.